100 vuotta sitten AINO ACKTE ja J. ALFRED TANNER livenä Tornion VPK:lla
VPK1

VPK & nykyinen Tornion kaupunginhotelli vasemmalla

Historiallisesti merkittävä 1904 rakennettu Tornion VPK:n talo on palautumassa entiseen loistoonsa. Viime kesänä se sai vihdoin uuden maalin pintaansa ja pari vuotta sitten yrittäjä Reijo Angeria otti huolekseen talon sisätilojen remontoinnin ja onpa siellä ehditty jo järjestää tapahtumiakin; yksityistilaisuuksia, tansseja ja pienimuotoisia kulttuurivierailuja.

– Periaatteessa siellä voi järjestää jotakin pientä liveä, niin kuin tähän asti, mutta esimerkiksi mitään suuria musiikillisia päämääriä VPK:n suhteen meillä ei ole. Sähkö on ongelma, sillä sulakekoko ei riitä isompaan musaan.

– Kuitenkin ollaan koko ajan saneerattu. Anniskeluoikeudet on hankittu ja sitä varten baaritiski ja muita kalusteita. Katsotaan mitä aika tuo tullessaan, Reijo sanoo.

Aino sai koko Tornion liikkeelle

Kun Tornion Vapaaehtoinen Palonsammutuskunta rakennutti VPK:n talon yli 100 vuotta sitten, kaupungin musiikkielämä sai piristysruiskeen ja 300 henkeä vetävän juhlasalin. Samoihin aikoihin kaupunkiin saatiin rautatie, mikä mahdollisti kaukaisempienkin artistien vierailut.

ainoa

Aino Ackté

Tasan 100 vuotta sitten koettiin talon historian ehkä merkittävin vierailu, kun ensimmäinen kansainvälinen oopperadiivamme  Aino Ackté esiintyi VPK:lla. Häntä säesti Oskar Merikanto. Ooppera oli koko kansan musiikkia ja klassisen ohjelmiston lisäksi, Ackte esitti myös kaikille tuttuja kansanlauluja.

Palokunnantalo täyttyi ääriään myöten ja konsertin jälkeen ulkopuolella häntä odotti hurraava kansanjoukko. Kun ajattelee, että silloin Torniossa asui alle 2000 ihmistä, voi melkein sanoa, että koko Tornio oli paikalla.

Tornion konsertti oli osa hänen kotiinpaluukiertuettaan. Hän oli valloittanut maailman ooppera-areenat muun muassa New Yorkin Metropolitanin ja Lontoon Covent Gardenin ja Suomessa hän ehti olla perustamassa muun muassa Suomen Kansallisoopperaa ja Savonlinnan oopperajuhlia.

Ihmisten hauskuttajat

Kansan suosikkeja olivat myös kuplettilaulajat. Yksi ylitse muiden oli  J. Alfred Tanner  (1884-1927), joka esiintyi Tornion VPK:lla muutamaa kuukautta myöhemmin kuin Aino Ackte.

Tannerin piti hankkia elantonsa rakennusmestarina, mutta kun hänen suunnittelema ensimmäinen rakennus Helsingin Kaivopuistossa sortui ennen harjannostajaisia, oli keksittävä äkkiä uusi ammatti.

Raponen laulajahan Tanner ei ollut, mutta showmies. Hän poikkesi muista suomalaiskupletisteista siinä, että hänen lauluista suurin osa meni duurissa, sillä hän suosi käännöskappaleita. Muuthan tekivät mukaelmia vanhoista reki-ja kansanlauluista.

Hän oli ajankohtainen ja hauska. Hän sekoitti showhunsa varieteeta. Hän tanssi käsillään, hän imitoi ja ironisoi. Vuosina 1911-1926 hän levytti savikiekoille 65 kappaletta.

Toinen kupletisti, joka vieraili Torniossa useammankin kerran ja veti VPK:lle aina väkeä, oli Pasi Jääskeläinen (1869-1920). Hän oli kotoisin Haapavedeltä. Kannel oli tietenkin mukana, joten tuttuja kansanlaulujakin kuultiin, mutta maailmaakin oli kierretty; kaksi kertaa Amerikassa käyty ja myös Pohjoismaissa esiinnytty, joten kupletit kertoivat uutisia myös ulkomailta. Jääskeläinen oli erityisen ihastunut operetteihin, mutta hänen esityksessä oli aina myös koomisen revyyn aineksia.

VPK1900b

VPK, 1.Tornion kaupunginhotelli & Kurtin huvila

VPK:sta moneksi

Alkuvuosikymmeninä VPK:lla nähtiin runsaasti myös näytelmiä. Sotavuosina talo oli kansakouluna ja pakolaisten majoituspaikkana.

Ensimmäinen elokuvaesitys VPK:lla oli jo toukokuussa 1904, mutta elokuvateatteri siitä tuli vasta 1923. Ensimmäinen leffa oli ylitorniolaisen Väinö Katajan kirjan pohjalta tehty Erkki Karun ohjaama mykkäfilmi Koskenlaskijan Morsian.

Pisimpään, yli 40 vuotta, VPK:lla elokuvia pyöritti Elma Marikainen, joka ehti kokea yleisöryntäyksen teattereihin Tuntemattoman Sotilaan muodossa, kuin elokuvan alamäenkin. Hänelle viimeinen suuri tähtihetki oli 26.9. 2002, kun torniolaisen Arto Koskisen debyyttielokuvan Kahlekuninkaan ensi-ilta pidettiin VPK:lla. Loppuvuosina entistä useammin teatterissa kuului Marikaisen slogan toiselle katselijalle : ”Voisitko odottaa vielä vähän aikaa, jos tulisi kolmas katsoja. Sitten voitaisiin pyörittää.”

Vuosina 2006-2011. tiloissa toimi Cult Cinema & Cafe.

(Lähteet: Ilkka Teerijoki: Tornion Historia 2-3 ja omat muistiinpanot)

Arkisto-juttu: http://www.vaylanpyorre.com/mustaparran-paamaja-auki-lokakuussa-tornion-kaupunginhotelli-kiinni-joulukuussa/