Archive for marraskuu, 2013

Tornio tavoittelee LETKAJENKAN Suomen ennätystä kesällä

by Arto.

LetkajenkkaVSd

Tänään on kulunut 50 vuotta siitä, kun Tornion Yhteislyseon teinit veivät the Falconsin tahdittamana letkajenkan Ruotsiin. Nyt nuo entiset nuoret juhlivat tempaustaan pienessä piirissä.

– Bengt Lantto, Haaparannan koulun edustaja, joka otti letkajenkka-viestimme vastaan, on kommentoinut, että tämä oli paitsi kulttuuriteko myös huikea liikuntasuoritus.

– Me jouduimme hänen laskujen mukaan hyppäämään yli 10 000 kertaa, letkassa mukana ollut Tuula Saaritie muistelee Tornion Entisten 1960-& 1970-luvun Nuorten fb-ryhmässä.

Suunnitelmissa oli, että 50-vuotispäivän kunniaksi hauska tempaus olisi otettu uusiksi ja samalla rikottu letkajenkan Suomen ennätys, joka on 426 henkilöä, mutta Tuula Nyholm Tornion Tornion Elävä Kaupunkikeskus-yhdistyksestä kertoo, että aikataulu sen organisoimiselle oli liian tiukka.

– Harmi, ettei ehditty, mutta ideaa ei ole kuitenkaan haudattu, vaan se toteutetaan Tornion Kesä-avajaisten tai Kävelykatu-viikonlopun yhteydessä. Alustavasti mukaan on ilmoittautunut jo 40 yhteisöä, joten kiinnostus on kova, mutta lisää tarvitaan, jotta letkajenkan entinen Suomen ennätys saadaan Tornioon.

Piakkoin letkajenkka-tempaukselle avataan oma facebook ja Tuula Nyholm toivoo, ettei vain tykätä, vaan ilmoittaudutaan ainakin alustavasti. Innokkaimmat voivat lähettää postia jo nyt Elävän Kaupunkikeskuksen e-mailiin tuula.nyholm@elavatornio.fi

Letkajenkan nykyinen SE tanssittiin viime toukokuussa Ystävänpäivänä Kankaanpäässä. Sitä ennen sen haltijat olivat Vaasassa. Mukana oli 304 henkilöä. Lapissa ennätys on lehtitietojen mukaan ollut viimeksi 1960-luvulla Muonion Särkijärvellä. Silloin organisaattorina oli Arpelan Könölässäkin vaikuttanut opettaja, lehtimies  ja lauluntekijä Vilho Koljonen.

Kuuntele maistiainen PAJALA TATAWINin tulevalta albumilta!

by Arto.

PajalaTatawin2013

Kun Pajala Tatawinin Amina, Jan ja Erling käyvät musiikillista vuoropuhelua, jää kohtaa tulen ja lumi hiekan.

Koskenkorva on hieno näyte Pajala Tatawinin tulevalta albumilta, joka ilmestyy ensi keväänä. Se on maailmanmusiikkia parhaimmillaan. Maaginen biisi, jossa Tornionlaakso kohtaa Arabian. Kappaleen kuohu kasvaa edetessään ja ääneen pääsevät molemmat yhtyeen persoonalliset solistit niin pajalalainen Erling Fredriksson kuin tunisialaissyntyinen Amina Annabikin.

Toistaiseksi Pajala Tatawin on soittajilleen sivuprojekti. Aminalla on omat soolokeikkansa ja kansanmusiikkiyhtye Jordin Erlingillä (basso) ja Jan Johanssonilla (haitari) omansa. Lisäksi yhtyeessä soittavat kitaristi Alexander Lindgren ja rumpali Tomas Isacsson.

Pajala Tatawin sai alkunsa Kiirunassa viime vuosikymmenellä, kun Amina ja Jordin voimakaksikko kohtasivat Rallarfästeillä. Rakkaus oli tuonut maailmanmusiikkitähden pohjoiseen ja Erlingille ja Janillekin paljastui vasta, kun katsoivat netistä, kuinka suuri tähti Amina todella oli.

Selvisi, että kotimaassaan Ranskassa kaikki tunsivat Aminan. Vuonna 1991 hän edusti maataan Eurovision laulukilpailussa Roomassa ja hän jakoi voiton Carola Häggkvistin kanssa, mutta jäi kakkoseksi, koska hänellä oli vähemmän kymppejä.

Paitsi laulajana, häntä arvostetaan myös näyttelijänä. Katsotuin leffa missä hän on ollut mukana on Bernando Bertoluccin Suojaava Taivas. Siinä hän näyttelee yhdessä John Malkovitchin ja Debra Wingerin kanssa.

Lisäksi kansainvälisissä maailmanmusiikkipiireissä hänet tunnetaan ja hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa hiphopin isähahmon Afrika Bambaatan, afrotähti Manu Dibangon, japanilaisen syntikkabändi Yellow Magic Orchestran ja rockpersoonien Peter Gabrielin ja Malcolm McLarenin kanssa.

Pajala Tatawinin virallinen ensiesiintyminen oli Meänfestivaaleilla juhannuksena 2008.

– Oli jännä havata, kun yhteinen kieli löyty, musiikki alko ryöpytä ko kevätulva, Erling Fredriksson kuvaili tuntojaan silloin, mutta nyt yhtyeestä on kehittynyt rytmisesti sytyttävä kokoonpano, jolle lötyy varmasti jo kuulijoita ympäri maailman.

Pajala Tatawinin pitkäsoittoa jää odottamaan, tosi mielenkiinnolla. Jottei aika käy liian pitkäksi, yhtyettä voi kuulla seuraavan kerran livenä 6.päivä joulukuuta Korpilombolon Night-festivaaleilla (www.nightfestival.se).

 

LIVE: Black Motor vei kuuntelijan vierailulle neljään maanosaan!

by Arto.

BlackMotorJukkaPiiroinen

BLACK MOTOR Tornion Kerhoravintolassa (Kuva: Jukka Piiroinen)

RiversideJazz

Tamperelaisen Black Motorin konsertti Torniossa  7. marraskuuta  osoitti jälleen kerran, kuinka vahva ja taitava esiintyjä voi viedä  kuulijan mukanaan sfääreihin jopa hiljaisena arki-iltana.

Black Motor sai yleisönsä hiljentymään ja siirtymään kanssamatkustajaksi yli mannerten rajojen. Kun tuli viimeisen kappaleen ja encoren aika, oli perille saavuttu herkissä, mutta samalla riemukkaissa tunnelmissa. Musiikille ensikertalainenkin: Tätäkö on ”free” jazz?

Jos et ollut paikalla, voin mainita, että trio pitää kuulla livenä, sen musiikkia ei voi, eikä pidäkään karsinoida, sen verran laajan spektrin yhtyeessä 9 vuotta soittaneet ja levyttäneet Simo Laihonen (rummut ja lyömäsoittimet), Sami Sippola (saksofoni) ja Ville Rauhala (kontrabasso) soitossaan ja ilmaisussaan hallitsevat.

Oma musiikki (kymmenkunta levyllistä yhdeksän vuoden ajalta) on pääosassa, ja usein osa ”maailmanmateriasta” syntyy lavalla, niin nytkin. Seassa kuulimme klassikoita ja vaikutteita vuosikymmenten varrelta, mutta niissä oli oma, tunnistettava, taidokas ja herkkä, vaan ei taiteileva, korostus.

Soitinten notkea ja ilmava käsittely ei asettanut rajoja, olipa kyseessä afrikkalainen, amerikkalainen, eurooppalainen, tai idästä ja Aasiasta rytmistä ja musiikillista juonta ja maustetta ammentava keitos, tarvitseehan musiikkimatkalainen ravintoakin! Jälleen kerran, musiikin analyysin sijaan suosittelen siitä nauttimista!

Seuraavaksi siis tallenteiden pariin, ja koska Black Motorin levytetty tuotanto koostuu mielestäni hyvin monipuolisesta ja laaja-alaisesta materiaalista, ja suosittelen välitöntä tutustumista niistä viimeisimpiin. Diggarille tiedoksi, että niitä löytyy myös vinyylinä.

TEKSTI: Riverside Jazzin pj Pekka Oinonen

www.riversidejazz.fi

Haaparannan bussilla MARI BOINEn konserttiin

by Arto.

MariB

Saamelainen maailmantähti Mari Boine  esiintyy komppiryhmänsä ja Norrbotten Big Bandin kanssa Luulajan Kulttuuritalolla 31. tammikuuta.

Mari Boine huippumuusikkoineen on matkalla kohti  vuoden 2014 kulttuuripääkaupunki Uumajaa, jossa vietetään tammi-, helmikuun vaihteessa avajaisia.

Alustavan suunnitelman mukaan Norrbottenissa on muitakin konsertteja muun muassa Jukkasjärvellä, mutta varmaa on kuitenkin, ettei Mari Boine konsertoi Haaparannalla.

Mutta ei hätää.  Haparanda Teaterförening yllättää iloisesti ja  tarjoaa ilmaisen bussimatkan Mari Boinen Luulajan konserttiin. Lippupaikan hinta on 195 kruunua ja sen  voi varata Suomesta käsin puhelinnumerosta 990 46 922 14549. (Bussi lähtee  Folkets Husiltä 31.1.  klo 16.30 Ruotsin aikaa)

Mari Boine ei artistina näilläkään palkisilla enää esittelyjä kaipaa. Hänen ainutlaatuinen äänensä ja vangitseva karisma tunnetaan.

Neljännesvuosisadan aikana hän on julkaissut 12 albumia ja laulanut sadoissa konserteissa ympäri maailman.

Gula Gula-albumista 1989 alkoi nousu saamelaisten ykkössuosikiksi  ja oman kulttuurinsa valovoimaiseksi edustajaksi. Myös norjalaisten keskuudessa Mari Boine on yksi  rakastetuimmista artisteista. Hänet on palkittu useamman kerran  arvostetulla Spellemann-palkinnolla ja kuningas Olavi on lyönyt hänet ritariksi. Mari Boine on vastaanottanut myös Pohjoimaiden Neuvoston Musiikkipalkinnon.

Mari Boinen viimeisin albumi on liveäänitys Gilvve Gollát-konsertista Kautokeinosta 2012. Hän esiintyy komppiryhmänsä kanssa ensimmäisenä saamelaisartistina Norjan radio-orkesterin kanssa. Konsertti ja levy ovat saaneet ylistäviä arvosteluja ja mikäli Mari Boine on liikkeellä samalla ohjelmistolla Norrbotten Big Bandin kanssa, luvassa on ikimuistoinen ilta.

www.haparandateaterforening.nu

PS: Mari Boine-lippu on varattava viimeistään 3.tammikuuta klo 12.00 mennessä!

 

Teksasilaistähti JESSE DAYTON yllätyskeikalle Kemiin

by Arto.

JesseDayton

Amerikkalainen  kitaristi-laulaja Jesse Dayton tulee kemiläisen Nine Lives-bändin vieraaksi. Hän esiintyy yksin ja isäntiensä kanssa Cafe-Bar Ankkurissa lauantaina 16.11.

– Nykyään Jesse on musiikkissaan ehkä enemmän kantriin kallellaan, mutta ei hän rockabilly-juuriakaan ole unohtanut, bluesista puhumattakaan, kertoo Nine Livesin Antti Pasanen teksasilaismuusikosta, joka on tehnyt yhteistyötä muun muassa Johnny Cashin ja Waylon Jenningsin kanssa, kuten alla oleva videoklippi todistaa.

Parhaiten rockabillybändi Road Kingsistä tunnettu Jesse Dayton  muistetaan väkevästä kitaroinnista ja sielukkaasta lauluäänestään, sillä Austinista kotoisin oleva tähtihän vieraili Kemissä ensi kertaa vuoden 2010 Pakkasukossa.

Viime aikoina Jesse on kunnostautunut myös näyttelijänä. Hänet on nähty Hollywood-leffoissa Halloween 2 ja The Sinner. Lisäksi hän on ohjannut, käsikirjoittanut ja säveltänyt musiikin kauhuelokuvaan Zombex.

 

 

Brittijazzin ykkösnainen CLAIRE MARTIN Kaamosjazziin

by Arto.

clairemartin

”Lahjakkain jazzlaulaja kahteenkymmeneen vuoteen.” (The Sunday Times.) ”Claire Martin kuuluu tämän planeetan neljän viiden hienoimman jazzlaulajattaren joukkoon.” (Jazz Times USA) “ Tällä hetkellä yksi lahjakkaimmista jazzlaulajista maailmassa.” (Jazz Journal)

Claire Martin on moninkertaisesti palkittu laulajatar. Kuningattaren syntymäpäivänä 2011 hänet palkittiin työstään jazzin hyväksi OBE-kunnianimellä ja viidesti hänet on valittu BBC Jazz Awardseissa brittien parhaaksi jazzvokalistiksi.

Clairesta tuli ammattilainen 25 vuotta sitten. Ensimmäisen unelmansa hän toteutti kolmessa vuodessa, kun pääsi laulamaan Ronnie Scottin jazzklubille Lontooseen. Sen jälkeen hän on kokenut paljon menestystä, kiertänyt maailmaa ja päässyt tekemään yhteistyötä monen ihailemansa artistin kanssa, joista mainittakoon vain Martin Taylor, Stephane Grappelli, Mark Nightingale, Sir Richard Rodney Bennett, Jim Mullen ja Nigel Hitchcock.

Viime heinäkuussa Claire vastaanotti British Jazz Awards-palkinnon, nyt vaihteeksi, Parhaasta Albumista, joksi valittiin Too Much in Love to Care, jonka hän teki yhdessä legendaarisen jazzpianisti Kenny Baronin kanssa.

Albumi oli Martinin viidestoista Linn Recordsille, mutta ehdottomasti suosituin hänen levyistään on Perfect Alibi vuodelta 2000. Sillä hän esittelee laajalla skaalalla laulajantaitojaan. Albumin tuotti Black Crowes-yhtyeen kitaristi Paul Stacey ja levyllä yhdistellään poppia ja jazzia tavalla, josta crossoverhitin teki myöhemmin Norah Jones.

Levyllä kuullaan muun muassa Jimi Hendrixin Up from the skies, the Stylisticsin People make the world go round, Donny Hathawayn More than you’ll ever know ja Laura Nyron He’s a runner. John Martynin Man in the Station-laulussa Claire hoitaa lauluosuudet itse kappaleen tekijän kanssa.

Claire Martinin esiintyy trionsa kanssa Kaamosjazzeissa perjantaina 22.11. klo 19.00 ravintola Petronellassa,  Saariselällä  ja 23.11. klo 20.00. Santa’s Resortissa, Kakslauttasessa. 

Lisätietoja: www.kaamosjazz.fi

50 vuotta sitten letkajenkka vietiin Ruotsiin

by Arto.

Se tapahtui lauantaina marraskuun 16. päivä 1963 klo 15.30. Tornion yhteislyseon teinit veivät letkajenkan Ruotsiin.

LetkajenkkaVSb

Kolmattasataa nuorta jonojenkkasi Haaparannalle ja Läroverketin kulmalla kulkue pysähtyi ja teinikunnan puheenjohtaja, hulluista ideoistaan tunnettu Atomi-Hanski alias Hannu Forssel luovutti letkajenkka-asiakirjan Läroverketin edustajalle Bengt Lantolle. Asiakirjaan oli kirjoitettu, että tempauksen tarkoituksena oli tehdä letkajenkka tunnetuksi muuallakin kuin Suomessa eli toivottaa sille maailmankaikkeudellista menestystä.

Ja näinhän siinä kävi. Vaikka letkajenkka meni pois muodista maailmalla muutamassa vuodessa, niin kuin tiputanssi tai lambada, meillä se jäi pysyvästi tanssivalikoimaan. Suomessa sen päätekijöistä Rauno Lehtisestä ja Erik Lindströmistä, letkajenkka teki kuitenkin 1960-luvulla meidän kansainvälisesti menestyneimmät säveltäjät.

LETKAJENKKAsalakuljetettiinTorniostaHaaparannalle1963

Torniolaiset olivat edellä aikaansa, niin kuin aina, sillä letkajenkan suurin suosio Suomessa oli vasta tulossa. Erik Lindströmin kappale Doin`the jenka nousi listakärkeen vasta joulukuussa ja esittäjänä oli norjalaisruotsalainen Jan Rohde & the Adventures.

Viikkosanomat kirjoitti: ” Siihen asti Tornio ja Haaparanta oli tunnettu rauhallisina, uneliaina rajakaupunkeina, jotka nokatusten tököttivät Tornionjoen länsipuolella edes ilman kunnollista vesirajaa. Haaparannasta tiedettiin lisäksi, että sinne kannattaa mennä itsenäisyyspäivänä ostamaan kahvia, suklaata ja leluja.”

Ruotsille olimme velkaa musiikillisesti. Jazz, rock, twist, jive, limbo tulivat Tornioon, tuoreempina, kuin muualle Suomeen ja torniolaisteinit kiittivät ja lähettivät letkajenkan Haaparannalta maapalloa kiertävälle radalle.

Letkajenkkaan kuului myös kuorma-auto ja sen lavalta tanssille tahdit antoi Lapin ensimmäinen rockyhtye tai nuorisoyhtye the Falcons.

Alpo Aine:

– Tilasimme KTK:sta kuorma-auton ja eiköhän se ollut Lahtisen Arppa, joka meitä kyyditsi. Muistan kun halusimme virittää kitarat. Pakkasta oli muutama aste, eikä viritys tahtonut säilyä ja pyysin Sirkka-Liisa Vikmannilta, kaupunginhotellin silloiselta vuokralaiselta, lupaa ottaa virtaa ulkopistokkeesta, mutta saimme kieltävän vastauksen, mutta kyllä sekin homma klaarattiin.

Esko Kirjavainen:

– Roivaisen Risto piti yllä letkajenkan komppia, mutta erityisen ansiokasta oli Vesa ”Vessu” Vakkilaisen soitto. Vaikka oli kylmä ja talvi, sormet toimivat ja Vessun Lucky Seven tahditti komeasti tätä suomalaisen viennin historiassa turhan vähälle huomiolle jäänyttä projektia.LetkajenkkaVSc

Torniolaisteinien letka lähti yhteislyseolta Hallituskatua alas kohti tullia ja torniolaiset olivat kansoittaneet kadun varret. Paikalla oli myös runsaasti mediaa muun muassa Ruotsin televisio. ” Tervetuloa mukava!” ja ”Tässä tulee letkajenkka!” luki joidenkin nuorten selkään kiinnittämissä iskulauseissa.

Kuorma-auton nostolaitteella istui Atomi-Hanski valloittajan ilmein. Sitä mukaa kuin Falconsin tahdittama jenkkajono kulki, paukahtelivat ikkunat auki ja väkeä tuli portaille ja hyppäsipä joku jonon jatkeeksikin. Ainakin näin sanoo tehneensä muun muassa Bengt Pohjanen.

Perillä Haaparannan Läroverket lupasi tehdä parhaansa letkajenkan tartuttamisessa muihinkin ruotsalaisiin.

Viikkosanomat haastatteli keski-ikäistä haaparantalaismiestä Stadshotellin pöydässä: ” Ei se ennen tämmöstä ollu. Ku mie kävin poikasena Toorneosta maitoa noutamassa, niin isomat pojat pieksit minua aina.

Ensi lauantaina, tasan 50 vuotta sitten, Tornion teinit panivat näin tietämättään prosessin liikkeelle, mikä on johtanut rauhanomaiseen rinnakkaineloon ja  Tornion ja Haaparannan yhteenkasvamiseen.

Letkajenkan Ruotsiin viemisen merkkipäivää juhlivat ainakin Tornion yhteislyseon tuonaikaiset teinit keskuudessaan.

PS:  Ehdotin tuon hauskan Letkis-tempauksen huomioimista, myös opinahjon nykyiselle johdolle ja matkailuihmisille. Tornio olisi päässyt taas Ruotsin televisioon, mutta eipä ottanut tulta. Samalla oltaisiin voitu rikkoa myös Letkajenkan Suomen ennätys, joka on viime keväältä Kankaanpäästä ja vaivaiset 426 tanssijaa.