Laulajasuosikki Jari Sillanpäävetää pari kuukautta henkeä ennen kuin jatkaa suursuosion saanutta Liekeissä-konserttikiertuettaan. Pohjoisin esiintyminen on tuoreimman listauksen mukaan 28. maaliskuussa Oulun Madetojasalilla.
Joulun Sillanpää viettää läheistensä kanssa Haaparannalla. Valkoinen joulu on Jarille ehdoton ja pohjoisestahan lunta löytyy. Vanhempien lisäksi paikalla ovat myös sisko ja serkku perheineen.
Haaparannan joulunvieton jälkeen Jari lentää etelän aurinkoon. Hänellä on ollut yhdeksän vuoden ajan kakkosasunto Espanjan Fuengirolassa, jossa on myös Liekeissä-kiertueen ensimmäinen kevätkonsertti helmikuussa.
Joulun alla Jarilla on ollut tapana kiertää Suomea joululauluja esittämässä, mutta vuodesta 1998 alkanut perinne, katkesi nyt Liekeissä-konserttikiertueen takia.
Liekeissä-turnee on saanut nimensä tietysti Cheekin kappaleesta, jonka Jari esitti Vain elämää -tv-sarjan ensimmäisellä kaudella viime vuonna. Jos Cheekin supersuosio on yllättänyt kaikki, Liekeissä-laulun suosio on yllättänyt Sillanpään.
– Sanoin äidillenikin, että en tajua kun keikoillani porukka on nuortunut. Vauvasta vaariin kaikki menee ihan hulluksi ja alkaa huutaa ja pomppia heti, kun kerron, että seuraavaksi tulee Liekeissä. Siihen75-vuotias äiti vain tokaisi, että sehän on hyvä biisi, Sillanpää kertoo MTV:n nettiuutisten haastattelussa.
Mika Kaurismäen The Girl King -elokuvan kuvaukset alkavat ensi helmikuussa Turussa, jonka jälkeen niitä jatketaan kevään mittaan Saksassa ja Ruotsissa.
Elokuva kertoo Ruotsin kuningatar Kristiinasta, joka hallitsi Ruotsia 1632 – 1654.
Hän hallitsi valtakuntaa parinkymmenen vuoden ajan. Hän nousi valtaan vain 7-vuotiaana. Kristiina oli ristiriitoja herättänyt persoona – hän pukeutui kuin mies, keskittyi taiteeseen ja hän luopui 28-vuotiaana kruunusta ja kääntyi katolilaisuuteen.
Kaurismäen epookkielokuvan budjetti on noin 6,5 miljoonaa euroa ja se on kansainvälinen yhteistuotanto Kanadan, Saksan, Ruotsin ja Suomen välillä.
Vuonna 1933 pääosan esitti Greta Garbo, nyt sen näyttelee 29-vuotias Malin Buska, joka on lähtöisin Ruotsin Ylitorniolta. Malin aloitti valmistautumisen kuningatar Kristiinan rooliin syyskuussa.
– Kristiinan rooli on unelmieni täyttymys. Rakastan Garbon elokuvaa, mutten anna sen vaikuttaa. Kuningatar Kristiina on uskomattoman mielenkiintoinen ja kompleksinen persoona, joka koko ajan jaksaa yllättää. Annan hänen tulla ruumiseeni ja täyttää aivoni ja sieluni, Malin toteaa Screem-lehdelle.
Ennen elokuvauraansa Malin on käynyt Malmön teatterikorkeakoulun ja näytellyt teatterirooleja niin Luulajassa, Malmössä, Tukholmassa kuin Uppsalassakin.
Valkokankaalla hänen läpimurtonsa tapahtui Björn Rungen ohjaamassa elokuvassa Happy End vuonna 2011. Sivuroolistaan hän sai Tukholman filmifestivaaleilla Rising star-tunnustuksen. Hänen viimeisin elokuva on trilleri Snabba Cash – Livet deluxe, jossa hän näytteli serbiläisen mafiaperheen tytärtä Natalieta.
Yhdeksäs Kemin Pakkasukko Blues & Jazz (31.1.-1.2.) on tiivistänyt ohjelmaansa.
Se tuntuukin järkevältä, sillä tammi-helmikuun vaihteessa pohjoisessa riittää musiikkitarjontaa muuallakin aivan hulluuteen asti. Ei riitä, että on Pakkasukon lisäksi Ylläs Jazz Blues ja Winter Unplugged Pyhällä, vaan tähtinimiä esiintyy muuallakin, nimittäin Luulajassa Mari Boine ja Oulussa Deep Purple, joten valinnanvaraa on.
Viime tammikuussa Pakkasukon yleisön sydämeen lauloi amerikkalainen sulostuttaja Davina (Sowers). Hän esiintyy Kemissä toistamiseen Vagabonds-bändinsä kanssa ja molempina iltoina, niin Cafe Bar Ankkurissa kuin Hotelli Cumuluksessakin.
– Joo, Davina oli jymymenestys. Nopeaan uusintaan päädyttiin, kun Tampere-talokin halusi heidät uudestaan, kertoo Antti Pasanen Kemin Rytmimusiikin Ystävistä.
Talven kaatamiseen Minneapoliksesta kotoisin olevan Davinan ja hänen viisihenkisen bändinsä hyväntuulinen musiikki on mitä mainion ase. Siinä sekoittuu blues ja jazz ja hyppysellinen dixielandia ja ragtimea antaa musiikille lisäpotkua.
FATBOY
Hyvää vastapainoa Davinan setille tuo ruotsalainen rockabilly-genrestä ponnistava Fatboy, joka vuosien mittaan on vienyt musiikkiaan ruotsinsuomalaisen kitaristinsa Hannu Kiviahon johdolla uusiin sfääreihin.
Yhtyettä verrataan mielellään Weeping Willowsiin. Laulajilla Thomas Pareigisillä ja Magnus Carlssonilla on eittämättä hiukan samanlainen Roy Orbison-Chris Isaak-ääni.
– Fatboyta on sanottu myös Ruotsin Agentsiksi, mutta se on toki paljon muutakin. Todella kova bändi ja kuitenkin erittäin omaperäinen ja itseltään kuulostava, Pasanen huomauttaa ja myöntää, että Pakkasukon molemmat päätähdet Davina ja Fatboy ovat yleisön toivomia, mutta ovat hänenkin mieleen.
Pakkasukon suomalaista kärkikaartia edustavat singer-songwriter Edu Kettunen, joka esiintyy Stringbändinsä;Mika Kuokkanen, Ninni Poijärvi ja Masa Maijanen kanssa ja kitaristi Jukka Orma, jota komppaa jazztrio Black Motor.
Muut esiintyjät ovat Martin Harley (U.K), Bad Mules (FRA), Twisters, Maisteri T & Lihan Tie, Estola & Gemmer Group ja Pussy Power DJ
Kainuun kasvatti Sakari Kukko tuo Ylläs Jazz Bluesiin 30.1-2.2. 2014 kaksi bändiään Piirpaukkeen ja Humbalaxin. Lisäksi hän esiintyy vaimonsa Sheila Surbanin kanssa Ylläksen kappelissa, esittäen afrikkalaishenkistä ekumeenista musiikkia.
Piirpauke on suomalaisen nykykansanmusiikin ja jazzin legenda ja edelläkävijä. Sen uusin albumi Ilo on loogista jatkoa 2010 ilmestyneelle Koli -albumille, joka nosti yhtyeen World Music Charts Europen ykköseksi. Piirpauke yhdistelee ainutlaatuisella tavallaan eri maiden kansanmusiikkia, jazzia ja klassista.
Koli-albumilla Piirpauke sukelsi syvälle suomalaiseen kansallisromantiikkaan ja yhdisti nerokkaasti folk-perinteen ja jazzin muun muassa Sibeliuksen sävelmiin. Ilolla taas Tšaikovski seikkailee Senegalissa. Yhtye jatkaa paluutaan juurilleen ja jo yhtyeen alkuajoilta periytyviin vaikutteisiin. Bändi tekee mistä tahansa maailman kolkasta peräisin olevasta ja mitä musiikkityyliä tahansa alunperin edustavasta kappaleesta omansa. Jos Koli osoitti, että pian 40 vuotta täyttävä Piirpauke pystyy edelleen yllättämään, niin Ilo on lähes täydellinen mestariteos. Todellista maailmanmusiikkia.
Kukon toinen yhtye Humbalax, jossa on osin samoja muusikoita kuin Piirpaukessa, puolestaan tuo maahanmuuttajamuusikoiden mbalax -rytmit suomalaisiin lauluihin ja iskelmiin. Yhteistyön tuloksena vuosi sitten ilmestyi Baddingin tunnetun biisin mukaan nimetty levy Paratiisi. Sieltä löytyvät muun muassa kaikille tutut kansanlaulut Aamulla varhain, Karjalan kunnailla ja Oman kullan silmät. Albumion monikulttuurisen Suomen ylistyslaulu.
Kun Senegalista syntyperäisin olevat muusikot esittävät muun muassa kiekkoleijonien MM-kullasta innostuneina Oolannin sota -melodiaa, on tunnelma katossa. Näiden maantieteellisesti kaukaisten maiden musiikki-integraatio nappaa eittämättä kuulijan mukaansa.
YLLÄS JAZZ & BLUES 2014 -ohjelma
To 30.1.
20.52 Jazzjuna Hki- Kolari
Pekka Helin- duo
21- 01 Äkäshotelli 18€
Kari Antila New York trio (FIN, BRA, JPN)
Martin Harley Band (UK)
23-24 Selvä Pyy 8€
Lumberjacks
Pe 31.1.
14-15 Latukahvila Navettagalleria 7€
Sounds Of Brazil and The North Wind-
Kari Antila & Eduardo Belo (BRA)
21.00 Kaivohuone 22€
Black Motor feat. Jukka Orma
Mopo
21.00- 01.00 Kaltio Hotelli Ylläskaltio 25€
JooJoo- Miehet
The Äkäslompolo Traditional Band feat. Dave Lindholm
Micke Björklöf Bluestrip feat. Pepe Ahlqvist
21.00- 3.00 Äkäshotelli 25€ Humbalax
Hoedown
Esko Järvelä Epic Male band
Su 2.2.
13.00- 14.00 Äkäshotelli 15€
Aili Ikonen Quintet
21.00- 24.00 Pub Selvä Pyy 8€
Loppujamit
Ninni Poijärvi & Mika Kuokkanen
Lisää esiintyjiä julkaistaan pian.
Souvarit saivat tuplaplatinat. Ne heille luovutti Tatsia-levy-yhtiön Teuvo Nummela
Puhtaasti lappilaisen Souvarit-yhtyeen Sinisenä Lintuna Haluaisin Lentää-pitkäsoitto on ylittänyt 100 000 myydyn levyn rajan.
Tatsia Musiikki julkaisi albumin vuonna 1993 ja sen myynti on pysynyt vuodet tasaisen tappavana. Kansa pitää Souvareiden lauluista, mutta kun aina vain harvempi radioasema soittaa heidän kappaleita, ihmiset ostavat heidän levyjä, niin musiikkikaupoista kuin keikoiltakin.
– Jokainen meidän julkaisema Souvarit-levy on myynyt hyvin, päässyt kultakantaan, mutta Sinisenä Lintuna Haluaisin Lentää on selvästi meidän firman suosituin levy, sanoo Tatsian toimitusjohtaja Teuvo Nummela, joka luovutti yhtyeen pikkujouluissa Vääksyn Hotelli Tallukassa rovaniemeläissoittajille tuplaplatinalevyt.
Souvareiden Sinisenä Lintuna Haluaisin Lentää on tällä hetkellä Lapin kaikkien aikojen ostetuin albumi, toisena on Lordin Arockalypse, jota on myyty yli 97 000 kappaletta ja kolmantena Antti Tuiskun Ensimmäinen yli 71 000 kappaleella.
Souvareiden lisäksi muun muassa Esko Rahkonen levytti parhaimmat ja viimeiseksi jääneet albuminsa kolmekymmentä vuotta toimineelle Tatsialle. Kaikkiaan yhtiöltä on ilmestynyt parisataa CD-levyä, plus vinyylit ja kasetit päälle.
– Yksi meidän parhaiten menestyneistä on Jokapaikan Viljo-kasetti. Heikki Kinnusen luoman hahmon ja muitten Älyvapaitten palokuntalaisten lauluilla ylittyi silloinen platinaraja eli 50 000, muistelee Nummela ja kertoo Tatsian viime vuosina keskittyneen CD-levyjen sijaan enemmän karaokelevyjen tuottamiseen.
The Grammers on pitkänlinjan classic rock-bändi Turku-Helsinki-akselilta, jolla on plakkarissa muun muassa Rockin SM-voitto vuodelta 2002.
Isompi breikkaaminen yhtyeeltä on vielä tekemättä, mutta menoa se ei ole haitannut. Parhaillaan yhtye valmistelee kuudetta studioalbumia, josta tehdään myös Blu-Ray- ja DVD-julkaisut.
The Grammersin keikkaa ei kannata jättää väliin, jos paikkakunnalle sattuu ja nyt sattuu, sillä yhtye esiintyy 28.12. Tornion kaupunginhotellissa ja 30.12. Ylläksen Taigassa.
14 vuodessa the Grammersistä on nimittäin hioutunut armoton livebändi, jonka setissä on täysin kilpailukelpoisia kappaleita ”isojen poikien maailmaan” , esimerkkeinä vain biisit, No redeemer, Another lick another line, 16 years, Silver of Zion ja U.S. of A.
– Vain kahdesti aiemmin ollaan keikkailtu pohjoisessa ja meidän kolmas kiertue kantaa nimeä Snowblind III, kertoo yhtyeeseen vuonna 2009 liittynyt Kemi-lähtöinen kosketinsoittaja Tuomo Pfaler, jonka merilappilaiset muistavat mainiosta How Much More-bändistä.
Muut Grammers-muusikot ovat Hannu Vainionpää (laulu), Ville Vesalainen (kitara), Hannu Huitu (kitara), Saku Kujala (basso) ja Jussi Vuola (rummut).
”Den rockande samen” Sven-Gösta Jonsson on poissa. Hän oli syntyjään Ammarnäsistä Västerbottenista ja kuoli viime sunnuntaina 74-vuotiaana. Asiasta kertoi ensimmäisenä Oddasat.se.
Vaikka Jonsson lauloi: ”Jag är lapp och jag har mina renar...”, hänen musiikillaan ei ollut mitään tekemistä perinteisen saamelaismusiikin kanssa.
Silti häntä pidetään Ruotsissa oman kansansa keskuudessa tiennäyttäjänä. Ainakin Sven-Gösta on yhä kaikkien aikojen suosituin saamelaisartisti Ruotsissa.
Hänet keksittiin kansankorkeakoulusta Jokkmokkista ja esiteltiin ruotsalaisille radio-ohjelmassa Timmen Tumba, jonka seurauksena ujosta Sven-Göstasta tuli 19-vuotiaana laulaja, eikä metsänvartijaa.
Hän löi läpi vuonna 1959 laululla Vid foten av fjället (Lapin poika), joka oli mukana hänen ensimmäisellä EP-levyllä Jokkmokk Rokkin kanssa. Se myi 150 000 kappaletta ja julkaistiin myös sekä Norjassa että Suomessa.
Hän tuli tutuksi Rokkaavana Saamelaisena ja teki kiertueita esiintyen lapinpuvussaan paljon Suomessa ja Ruotsissa.
Muun muassa vuonna 1960 Sven-Gösta oli juhannuksen vetonaula Luppiolla, Övertorneålla ja veti vaaralle ennätysyleisön yli 10 000 kuulijaa.
Hän julkaisi useita levyjä ja sai hyviä listasijoituksia, mutta vetäytyi julkisuudesta vuonna 1967, jonka jälkeen esiintyi enää harvemmin.
Solna Records kokosi vuonna 2005 hänen 30 suosituinta laulua kokoelma-CD:lle Rockande Samen, jota voi Suomessa tilata esimerkiksi Goofin records-shopin kautta. www.goofinrecords.fi