Archive for 2013

CMX:n seuraava keikka puolentoista vuoden päästä!

by Arto.

CMXtrioCMX heitti Itsenäisyyspäivän jälkilöylyt Tavastia-klubilla ja yleisö tahtoi lisää. Eräskin fani kirjoitti:

”Harvalla yhtyeellä on iässänne enää jaksamista tai kiinnostusta uusiutua ja antaa yleisölle kaikkensa. Keikallanne osoititte kuitenkin olevanne paremmassa live-vedossa kuin koskaan CMX-aikanani, 2006 lähtien. Hieno akustinen osio, tinkimätön settilista, äijät vedossa. Seitsentahokas-levykin oli energinen pläjäys. Kiitos ja syvä kumarrus!”

Seuraavan kerran CMX nousee parrasvaloihin vasta vuonna 2015, kun on aika julkistaa uusi albumi ja tulee 30 vuotta  täyteen yhtyeen perustamisesta.

Torniolaiset ovat tunnetusti laiskoja kiertämään. Kaikkinensa takana on alle 1000 keikkaa ja  Lapissa he ovat esiintyneet viimeksi lokakuussa 2010, kotikaupunkinsa rokkipyhätössä Umpitunnelissa.

Suosion hiipumisesta ei ole kysymys. Viime helmikuussa ilmestynyt CMX:n neljästoista albumi Seitsentahokas saavutti kultarajan vajaassa kuukaudessa.  Kultalevy oli CMX:lle jo kuudestoista, kun mukaan lasketaan myös  kolme kokoelmaa ja DVD.

Torniossa vuonna 1985 perustettu CMX on uransa aikana myynyt lähes 400 000 levyä, äänestetty lukuisia kertoja merkittävimmäksi kotimaiseksi bändiksi, ja saavuttanut huojumattoman aseman sekä kriitikoiden että suuren yleisön keskuudessa.

CMX on jopa kerran äänestetty Rumba-lehdessä suositummaksi kuin the Beatles!

RAUHATÄTI, räppiä Sodankylästä

by Arto.

Rauhatati

Sodankylästä kotoisin oleva räppäri Rauhatäti viimeistelee parhaillaan esikoisalbumiaan Labyrintti, joka ilmestyy helmikuussa 2014.

Ennakkomaistiaisena on julkaistu sinkku Aurinkolahti, joka kertoo uudesta alusta ja elämässä eteenpäin siirtymisestä. Kappaleesta tekee historiallisen se, että siinä kuullaan Suomen ensimmäisiin räppäreihin lukeutuvan, legendaarisen Pijallin mahdollisesti viimeinen julkaisu. Ceebrolistics-räppitriosta lähtöisin olevan, pitkän uran tehneen räppärin käännyttyä muslimiksi kesällä 2011, hän lopetti kokonaan musiikin tekemisen ja julkaisun.

Vuodesta 2007 Lapin murteella räpännyt Rauhatäti sinnitteli pitkään alan ainoana naispuolisena artistina ja on vuosien mittaan saavuttanut stabiilin aseman suomalaisessa hiphop-skenessä. Rauhatäti on keikkaillut osana Jätkäjätkien livekokoonpanoa ja vieraillut muun muassa Jätkäjätkien, Jodarokin, Jontin, Junon, Steen1:n, Posteljoonan, Kuhnafar-I:n sekä Lossi Turusen albumeilla.

Labyrintti-albumiaan Rauhatäti on työstänyt yhdessä dubstep–artisti Tes La Rokin kanssa. Hänen tekstit eivät ole kaikista helpoimmasta päästä. Nissä kuljetaan ihmismielen sokkeloissa. Rauhatäti luotaa syvälle vaikeisiin aiheisiin, kuten masennus, riippuvuus tai esimerkiksi kouluväkivalta uskottavalla otteella, johon kuulijan on kuitenkin helppo samaistua.

Rauhatädin esikoislevyllä kuullaan Pijallin lisäksi suomalaisräppäreistä Jonttia ja Mindmaniä sekä laulaja Heidi Kiviharjua.

LISÄÄ RAUHATÄDISTÄ: http://www.basso.fi/rappilapsuus-rauhatati/#.Uqqm9_RdUik ///http://areena.yle.fi/tv/2094592

Vuonna 1968, MOSAIC liikaa tanssin ystäville Kemissä

by Arto.

TOTTA (EI TARUA) 1960-luvun Suomessa tangokansa puhui tanssipaikoilla isännän äänellä. Rautalanka, Beatles-pop ja kokeileva rock saivat kyllä enenevässä määrin median huomion, mutta perinteinen tanssimusiikki piti hyvin pintansa varsinkin Helsingin ulkopuolella.

Mosaickuva

Mosaic: Nikke Nikamo (vas.), Frank Robson, Raikka Rautarinne ja Olli Könönen

Etelän popmuusikkojen mukaan tangovaara uhkasi erityisesti Pohjanmaalla ja siitä pohjoiseen. Soittajien oli alistuttava soittamaan tangoja, jos aikoivat välttyä ikävyyksiltä.

Oman kädenvääntönsä joutuivat läpikäymään myös pohjoisen muusikot. Torniolaisen Wild Thingsin kieltäytyessä soittamasta tangoa Kuusamossa, heidän keikka-autosta puhkottiin renkaat. Tonicsin esiintyessä syrjäisellä Oijärvellä, kun ei muutakaan keksitty, eikä pakoonkaan päässyt, pikasovitettiin Beach Boysia ja Beatlesia perinnetansseiksi.

1960-luvun lopulla Laila Kinnunen boikotoi pohjoista, koska oli väsynyt jatkuviin tangohuutoihin, mutta monet osasivat varautua myös tilanteeseen. Jussi Raittisen Boysien esiintyessä Kellon nuorisoseuralla basisti Pekka Pohjola hiljensi kansan vetämällä esiin viulun ja soittamalla priimas-tyyliin muutaman tangon. Samaisessa paikassa suosittu Renegades sai vihellyskonsertin niskaansa, joka hiljeni vasta kun Paavo Kulju yhtyeineen astui lavalle.

 Mosaic, aikansa huippua

Samanlaisia tarinoita on satoja. Yksi, josta on merkintä myös ensimmäisessä suomalaisessa popopuksessa Popmusiikin vuosisata (Pekka Gronow-Seppo Bruun) on Mosaicin keikka Kemin työväentalolla 23. maaliskuuta 1968.

Mosaic oli Blues Sectionin ohella kokeilevan, englanninkielisen rockin airueita Suomessa, vaikkei saanutkaan aikaiseksi kuin yhden sinkun.

Se syntyi Creaturesin raunioille 1967 ja sen solistina oli jonkin aikaa Kirka. Hänet napattiin kuitenkin pian Dannyn talliin ja sitä myöten Kirka lipui omalle soolouralle. Hänen jälkeen laulajan paikan otti Frank Robson. Hän ehti vaikuttaa Mosaicissa vuoden verran, kunnes Blues Section vei hänet.

Kemiin Mosaic saapui triona. Alkuperäiskokoonpanosta olivat mukana kitaristi Nikke Nikamo ja rumpali Raikka Rautarinne. Lisäksi bassoa soitti 14-vuotias Häkä Virtanen, joka myös lauloi.

– Mosaic oli mulle eka oikea yhtye, josta kaikki alkoi. Soitettiin Creamin hengessä, pitkiä sooloja ja improvisoitiin. Jos jotain positiivista Kemin keikasta löytää, sillä reissulla näin elämäni ensimmäiset revontulet. Sen jälkeen soitettiin vielä kolmisen kuukautta, jonka jälkeen minut pyydettiin Soulsettiin.

– Sen kanssa kävin taas kesällä Kemissä, mutta vastaanotto oli aivan toinen, kertoo Häkä, jota pidetään tänään Suomen eniten levyttäneenä basistina.

 MosaicILMOYhtye häädettiin lavalta

Mitä sitten onnistuneen Oulun keikan jälkeen Kemin työväentalolla tapahtui 1968? Siitä kertoo Nikke Nikamo, josta myöhemmin tuli Wigwamin ensimmäinen kitaristi.

– Muistan illan kuin eilisen. Lavan edessä vasemmalla oli kyllä kuuden hengen ryhmä, joka oli tullut meitä kuuntelemaan. He olivat hirveän innoissaan meidän musasta, mutta suuri osa porukasta heti alusta lähtien huuteli kaikennäköistä. Toisessa kappaleessa, kun ehdittiin rumpusooloon, alkoi riehuminen ja väki oli pian niin raivoissaan, että repivät irti lautoja lavasta.

– Rumpalimme Raikka Rautarinnehän oli sinällään näky, kikkaratukkainen Hendrix-pehko ja kaikki. Lisäksi kultaiset isot kaksoisrummut, tuplabassolla.

– Lava oli onneksi korkea, mutta lautoja alkoi sadella pian Raikan niskaan siinä määrin, että verhot vedettiin eteen. Vaikkei ehditty alkua pidemmälle, keikkajärkkä maksoi meille koko tunnista ja pyrittiin häipymään kiireen vilkkaa paikalta.

Mosaicilla oli yöpaikka Oulussa, sillä Kemiin jäänti ei olisi ollut varmasti turvallista. Vaara ei ollut kuitenkaan ohi, sillä edessä oli vielä roudaaminen.

– Tilanne oli uhkaava, sillä kuultiin, että riehujilla oli teräaseita. Ruuvattiin mikin jalan alaosa. Sitä käytettiin suojana, kun kannettiin soittokamoja autoon. Hyvällä onnella ja ripeydellä hommasta selvittiin kuitenkin ehjin nahoin.

 Popparin ääni

Muutama päivä tapahtuman jälkeen Antti Koskela kirjoitti Pohjolan Sanomien Puheenvuoro-palstalle muun muassa: ” Viime lauantaina kemiläisnuoret karkottivat esiintymislavalta maamme parhaisiin kuuluvan Mosaic-yhtyeen. Tilanne oli erittäin harvinainen, sillä aktiivisin osa ei tyytynyt pelkästään vislaamaan, vaan repi tanssisalin alarampin laudoituksen hajalleen ja heitti lautoja harkitusti soittavaa yhtyettä kohti. Myös limsapullot ja tulitikkurasiat näyttivät sinkoilevan.

Luonnollisesti yhtye siirtyi turvaan kulisseihin ja sen jälkeen nuoret alkoivat saada, mitä halusivatkin eli paikan loppuun kuluneita äänilevyjä. Kaiken huipuksi sitten kun lavalle ilmestyi kemiläinen yhtye, joka haukotustaan pidätellen soitteli erittäin steriilisti pakollisia tanssikuvioita, sille annettiin raikuvat suosionosoitukset!”

Tuo illan tanssiyhtye oli pidetty Paavo Kuljun yhtye, jonka solistina oli Iris Rautio. Hän oli edellisenä vuonna lyönyt läpi sielukkaalla käännösversiollaan Bobbie Gentryn Ode To Billie Joe-hitistä ja kiersi kuukauden pohjoista Kuljun yhtyeen kanssa. Rinteen pojan lisäksi kuultiin bluesia, jazzia, poppia…ja tietysti tangoa ja muuta perinteistä.

Antti Tuisku ilahdutti lapsipotilaat hyväntekeväisyystempauksessa

by Arto.

SimeTuisku

Hanna-Leena, Sime, Jessica, Antti, Aira ja pikku-Vilho

Rovaniemeläinen rockfestivaali Simerock yllätti Lapin Keskussairaalan lastenosaston. Festivaali järjesti 2.joulukuuta tempauksen jossa joulumieltä lapsipotilaille vei poptähti Antti Tuisku.

– On tosi spesiaalia käydä ilahduttamassa kotikaupungin pieniä potilaita. Tästä saa itsekin paljon, hehkutti  Antti.

Vierailun yhteydessä Simerock luovutti osastolle yhteistyökumppaninsa, Rovaniemen Prisman lahjoittamat joulukalenterit.

Tempaus oli startti Simerockin tulevalle teemavuodelle, jossa hyväntekeväisyyttä tehdään eri kohteissavastaavin tempauksin ympäri Lappia.

Ehdota Simerockin hyventekeväisyyskohdetta Simerockin Facebookissa www.facebook.com/Simerockfestivaali  tai sähköpostitse info@simerock.com

Simerock Rovaniemen Ounaspaviljongilla 8.-9. elokuuta 2014.

www.simerock.com

 

 

Levyarvio: HORSE FACE DOGilta terveiset Lemmylle ja Wilkolle

by Arto.

HorseFaceDog

Kippis ja kulaus! Horse Face Dog tulee! Thats it but not shit!

LEVYarvioHuonossa hapessa olevilla Lemmyllä ja Wilko Johnsonilla ei ole hädän päivää, sillä torniolainen powertrio Horse Face Dog pitää hyvän huolen, että heidän perintönsä elää.

Kolmen vanhan kehäketun A. Lindholmin, Tony Rebelin ja Timo Lindholmin perustama bändi ei ole kuitenkaan yks` yhteen esikuviensa kanssa, vaan he sekoittavat korttinsa itse ja heidän pakassa on niin rock`n`rollia, punkkia, heavyä kuin vaihtoehto-bluesiakin.

Komeimmin ja selvimmin Lemmy-huudot ja räiskyvät Wilko-pyrähdykset kuuluvat biiseissä Locked out and left behind ja King of mistreated. Kuitenkin esikoiskiekon ehdoton täyskymppi on Won`t make it back home, ehkä sen melodisuudesta johtuen. Tuimaa punkhenkistä remellystä taas edustavat Don`t go in ja It`s not you.

Ilman kompromisseja Horse Face Dog tikkaa yhteen kaikkiaan 12 biisiä. Lyhyestä virsi kaunis, sillä luotien laulua kestää 28 minuuttia 43 sekuntia.

Selvästi kuulee, että bändillä on ollut hauska purkittaa näitä kappaleita studiossa. Turboahdetut biisit ratkeilevat sopivasti liitoksistaan ja päästävät valoa pimeään. Musiikki on ilkeää ja tuimaa, muttei kuulosta pätkääkään ryppyotsaiselta.

Tämän tyylin Tornio-skeneen yhtye tuo kaivattua leikkimieltä. Levyn kappaleisiin on ripoteltu sopivasti oivaltavia kitarakoukkuja, boomboom-bassoa ja meuhkaavaa Muppet-rumpua ja kun livenä vaihdetaan vielä enemmän vapaalle, bluesbotnekin pääsee varmasti kunnolla esille.

Joku junantuoma väitti vähän aikaa sitten, ettei Suomessa ole tehty kunnon rockia sitten Hurriganesin, saati sitten Meri-Lapissa. Katin kontit. Jo pelkästään Torniossa levytetyllä perusrokkaamisella on pitkä historia. Pokolle 1970-luvun lopulla levyttäneestä Alfasta lähtien on katkeamaton jatkumo Horse Face Dogiin, jonka äijien lähimenneisyyteen kuuluvat sellaiset nimiyhtyeet kuin Lambs ja Free Ride.

Volyymit kaakkoon ja kaikki kuulolle! Pikkasen hyvä! Kyllä mulle ainakin kelpaa.(4/5 Väylän Pyörrettä)

 

Oulussa tehdään EUROVIISU-historiaa tänään!

by Arto.

Eurovision_logoTänään 29.11. klo 19 alkaen Oulu Sinfonia tekee Madetojan salilla historiaa merilappilaisillekin tutun  kapellimestari Jukka Myllyksen johdolla. Ikivihreät suomalaiset viisuklassikot esitetään ensimmäistä ja ehkä ainutta kertaa Suomessa alkuperäisin sovituksin.

Muistatko, kuinka aiemmin Euroviisuissa jokaista edustajaa säesti orkesteri? Kilpailijat toivat mukanaan vain oman kapellimestarin ja nuotit huippumuusikoista kootulle orkesterille.

– Kisan jälkeen voittajat juhlii, häviäjät itkee ja orkesteri lähtee viihteelle. Kuka nyt nuoteista välittää! Viisuthan on tehty kertakäyttöisiksi, kapellimestari Myllys kuvailee tuon ajan henkeä.

Kertakäyttöisestä alkuperästään huolimatta monista viisuista on tullut rakastettuja kestohittejä. Siksi ajatus Euroviisukonsertista jäi kutkuttamaan Myllystä viattoman kahvipöytäkeskustelun seurauksena. Siksi 1,5 vuotta sitten myös käynnistyi ainutlaatuinen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä pelastustyö, jonka lopputulos on kuultavissa Madetojan salilla.

– Vain Tipitiitä on soitettu jossain Vappumatineassa. Muita kappaleita ei ole tällaisina soitettu missään!, Myllys innostuu ja jatkaa.

– Mutta solistithan tässä kovimmassa prässissä ovat. Heidän on hallittava tyylilajit laidasta laitaan.

Monipuolisuus ja heittäytymisen kyky ovatkin perustelut sille, että Oulu Sinfonian kanssa estradille astelevat Nina Tapio ja Sami Hintsanen.

Mutta mikä on Myllyksen oma suosikki Suomen Euroviisuista? Vastaus tulee empimättä.

– Kyllä se on Carita Holmströmin Älä mene pois vuodelta 1974.

Sekin kuullaan tänä iltana Oulun Madetojan salilla.

Liput: www.lippupalvelu.fi

PASI KAUNISTO levytti Taivaan Tulet-tunnarin

by Arto.

Pasikaunisto

Pasi Kaunisto liennyttää uudella sinkullaan syvää kaipuuta, jonka kotimaisen Taivaan Tulet– sarjan loppuminen jättää kansakunnan kollektiiviseen muistiin.

Näin kirjoittaa Poptorin toimitusjohtaja Erkki Puumalainen  saatesanoissaan Kauniston tulkinnasta Taivaan Tulet-tvsarjan tunnuskappaleesta, jonka alkuperäinen esittäjä on sen kirjoittaja Ismo Alanko.

Puumalainen on sitä mieltä, että kotimaan taiteentekijät ovat maailman parhaita ja  merkitsevät meille enemmän kuin miljoonabudjetein tehdyt universaalit viihdekattaukset.

– Olisiko suuri synti vedota enemmistökansan puolesta päättäjiin, etteivät he enää devalvoisi henkistä pääomaamme?, hän kysyy.

Pasi Kauniston Taivaan Tulet-esitys on valmisteilla olevan  TAIVAAN TULILLA 20 laulua Lapista-kokoelman aloituskappale ja sen on sovittanut Petri Kokko.

­­

Tässäpä Lappi-kokoelman  valmis biisilista:

TAIVAAN TULET PASI KAUNISTO HALTIN HÄÄT TAISKA KUUSAMO DANNY RAKOVALKEALLA TAPIO RAUTAVAARA TUNTSASTA TULPPIOON OIVA KALTIOKUMPU LAPIN NOITA KIKE ELOMAA LAPIN KESÄ LASSE HOIKKA & SOUVARIT NALTIOON EERO AVEN KOTISEUTU POHJOLASSA PASI KAUNISTO ROVANIEMEN MARKKINOILLA JUSTEERI ALPPIRUUSU KAIJA POHJOLA PARIISEJA LASSE HOIKKA & SOUVARIT TUNTURISATU A.AIMO MUISTOJEN INARI REIJO VIITA KAUNIS MAA VIENO KEKKONEN TUNTUREIDEN MAA KAUKO SIMONEN ERÄMAAJÄRVEN MÖKKI EERO AVEN ILTA OULUNJOELLA KOSTI SEPPÄLÄ & DALLAPÉ LEMMENJOELLA PAISTOI KUU KAUKO KÄYHKÖ LAPIN ÄIDIN KEHTOLAULU MIRJAM HELIN