Uuden iskelmän kultakimpale Suvi Teräsniska täydentää kaksipäiväisiä Kemin Satama Open Air-festivaaleja.
Vahvistus tuli promoottori Markku Könkäälle tänään ja Suvi esiintyy lauantai-illassa 2.8., jonka muut artistit ovat Juha Tapio, Paula Koivuniemi, Anna Abreu, Irina, Sanni ja Janna Hurmerinta.
Könkään mukaan kaikki vaikuttaa erittäin hyvältä. Lippujen ennakkomyynti on lähtenyt huomattavasti vilkkaammin käyntiin kuin aiempina vuosina. Silti Markku on varovainen yleisömääräarvioinnissaan. Hän asettaa tavoitteeksi 15 %: n kasvun viimevuotiseen, jolloin festivaaleilla kävi 7500 henkeä.
-Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että perjantaille asetettu maksimimäärä 5500 henkilöä tulee varmasti täyttymään. Lauantaille odotamme noin 3000 kävijää.
Satama Open Airin ehdoton vetonaula on perjantaina 1.8 esiintyvä Eppu Normaali, joka on saanut lipunostajat liikkeelle. Köngäs on kuitenkin yllättynyt, että 65 % myydyistä ennakkolipuista on ostettu molemmille päiville, joten artistivalinnat ovat onnistuneet.
-VIP kauppa on startannut myös paremmin kuin koskaan. 1/4 paikoista on jo myyty, kun normaalisti paikat ovat alkaneet täyttymään vasta kesä-heinäkuun vaihteessa.
– Lisäksi tänä vuonna on mennyt lippupaketteja jopa yli 200 kappaletta. Tätä ei ole koskaan ennen tapahtunut, hämmästelee Köngäs, etenkin kun kaikkia artisteja ei ole vielä saatu edes vahvistettua ja siten julkistettua.
Pe 1.8. EPPU NORMAALI, Tuure Kilpeläinen/ Lauri Tähkä/ Jannika B./ Uniikki/ Erin
La 2.8. SUVI TERÄSNISKA, Juha Tapio/ Anna Abreu/ Paula Koivuniemi/ Sanni/ Janna/ Irina
Laulaja Matti Hyvönen on palannut vaellusvuosiensa jälkeen kotikaupunkiinsa Rovaniemelle. Elämänuransa hän on luonut oopperalaulajana ja opettajana, mutta nyt hän on valmis taas keikkalavoille.
– Pääsin eläkkeellä opetustyöstä, mutta virtaa riittäisi vielä kapakoihin, lavoille ja pubeihin. Nyt vaan tarvitaan pippalonjärjestäjiä, jotka heräisivät tilaamaan minua ja orkesteria. Musiikki on taattua tanssi- ja osin menomusaa, Hyvönen mainostaa.
Matti on käynyt äskettäin myös studiossa ja Läheisyys-sinkku soi tällä hetkellä Tätä Suomi Tanssii-listalla sijalla 25. Hän on koonnut myös 1960-luvulla eri levymerkeille tekemänsä levytykset Nuoruuden kuvat-kokoelmalle, joka kuvaa hyvin hänen kasvuaan äänellisesti pojasta mieheksi.
– Tuli halu pistää pakettiin pala omaa historiaa. Levy helpottaa myös radiosoittoa, mutta kaupalliseen levitykseen sitä ei ole pantu, ainakaan vielä, mies sanoo.
Matti Hyvösen laulajan urahan lähti liikkeelle 14-vuotiaana, kun hän voitti juhannuksena 1961 Ounasvaaralla Suomen Robertino-laulukilpailun ja sai palkinnoksi esiintymisen Linnanmäelle isoon tapahtumaan. Sen jälkeen koekuvauksien kautta hän pääsi Mauno Kuusistosta kertovan Kertokaa Se Hänelle-elokuvan nuoren laulajan rooliin.
Elokuvan kuvauksissa Matti tutustui kansan rakastamaan laulaja Kuusistoon, vaikkakin myöntää, että oppivat tuntemaan toisensa paremmin vasta vanhemmalla iällä.
– Varmaan meidän suuri ikäeromme oli osaltaan vaikuttamassa siihen, ettei kuvauksissa syntynyt mitään syvällisempää sidettä. Hän tuntui hyvinkin hiljaiselta ja osin vaikeasti lähestyttävältä. Koin kuitenkin, että meillä oli heti ystävyyssuhde olemassa.
– Aikuisiältä on jäänyt mieleen tapaaminen Maunon kanssa Tampereen Oopperan juhlatilaisuudessa, missä vaihdoimme kuulumisia ja minulle ojennettiin Suomen oopperaliiton ansiomerkki toiminnasta Suomen oopperataiteen hyväksi. Tapasin Maunon myös vähän ennen hänen poismenoaan Tampereella.
Matti & Mauno Kuusisto
Kertokaa Se Hänelle- elokuvasta tuli vuoden katsotuin ja se teki Matti Hyvösestä samalla tunnetun ja ihaillun.
– Kyllä sitä jonkinlainen teinitähti oli, muttei tottavie samassa määrin kuin nykypäivän Robinit ja muut. Kotipuolessa nuorisoa oli tavallista enemmän liikkeellä. Sellaisia, joita en tuntenut ja säpinää oli muuallakin.
– Kiersin Suomen Robertinona Tommi Lainkarin yhtyeen kanssa. Kokoonpanossa soitti muun muassa Seppo Hanski fonia. Kävin muutamia kertoja keikoilla myös Pohjois-Ruotsissa ja yleisöä riitti sielläkin. Teimme myös Luulajassa tunnin radionauhan, jonka toimitti Ragnar Lassinantti. Hänestä jäi hieno muisto.
– Muistan myös esiintymisen pianistin kanssa Kiirunassa LKAP:n tilaisuudessa, missä paikalla olivat Pohjoismaiden kaikki pääministerit ja sain kunnian olla heidän vierellä juhlalounaalla.
Rovaniemellä asuessaan Matti ehti kiertää Jukka Lainkarin yhtyeen lisäksi Caravanin ja Dominon solistina, kunnes paikallinen muusikko Helge Vento oli yhteydessä helsinkiläismanageri Jorma Weneskoskeen ja hän otti Matin talliinsa.
Hytönen oli ehtinyt levyttää jo vuonna 1961 RCA:lle Mauno Kuusisto-leffan tiimoilta Erkki Melakosken johdolla, mutta aikuisiän levytykset Matti teki vuosina 1966-1970 päästyään Weneskosken hoiviin. Kaikkiaan hän levytti 18 kappaletta, joista neljä on tiputettu pois Nuoruuden Kuvat-kokoelmalta.
– Niin pari sinkkua on vielä jäänyt odottamaan uutta aikaa tai sanotaanko, että mielestäni eivät ole kovinkaan julkaisukelpoisia.
Poissa on muun muassa Matin toinen sinkku Kaikki kuulkaa (Listen people)/ Tiedän, että palaat (Any day), jolla kuullaan Jim Pembrokea (x-Wigwam) eka kertaa suomeksi.
– Herman`s Hermitsin kipale tuli pakollisena mukaan, mutta Any day-biisiä taisi sen tekijä Jim Pembroke ehdottaa. Hän oli tuolloin Jorma Weneskosken tallissa ja tavattiin melkein päivittäin.
– Sinkun äänitykset jostain syystä epäonnistuivat ja näin laulut jäivät unholaan. Olen kavereitten kanssa yrittänyt fiksailla niitä, mutta huonolla onnella. Pitäisi olla taustat ja lauluraidat käytössä ja kun niitä ei ole, niin ei maha mittään.
Any dayn Jim Pembroke levytti Pems-yhtyeen kanssa 1966 ja eräässä haastattelussa Jim kutsui Mattia Weneskoski Oyn Tangolaulajaksi ja sehän Matista tuli, ainakin joksikin aikaa?
– Tapasin Unto Monosen Rovaniemellä ja hän kysyi, että voisinko levyttää hänen kaksi tangoa. Lupauduin ja myös Jorma Weneskoski oli samoilla linjoilla. Managerina miettiessään miten poika saataisiin lavakeikoille parhaiten myytyä ja tango oli aina kova sana. Molemmat Monosen tangot Rakastunut ja Tango petturille olivat ensilevytyksiä.
– Unto pyysi myös oman orkesterinsa solistiksi, mutta jokin pisti hanttiin ja se jäi puheen tasolle.
Nuoruuden kuvat-koosteella Hyvönen laulaa myös soulahtavaa musiikkia vahvoine torvineen, mikä toimii hyvin, mutta mieluiten Matti sanoo kuitenkin levyttäneen tangoa ja iskelmää.
– Valitettavasti vain levy-yhtiöni PSO ei saanut oikeuksia moniin haluamiini lauluihin. Yhtenä esimerkkinä Sade, jonka viimemetreillä nappasi Fazer. Markku Suomiselle siitä tulikin iso hitti. Täytyy sanoa , että hieman harmitti, Hyvönen myöntää.
Jorma Weneskosken lisäksi Mattia manageroi toinen persoona Tauno ”Tappi” Suojanen, kunnes vuonna 1972 Hyvönen alkoi opiskella klassista laulua ja pääsi Tampereen Ooperaan.
Hyvösen hienot hetket oopperataiteen parissa kestivät kaksikymmentä vuotta. Musiikin aineenopettajana hän on toiminut eri puolilla Suomea vuosina 1980-2013 .
Viime marraskuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta, kun parisataa Tornion yhteislyseon teiniä tanssi letkajenkkaa rajan yli Haaparannalle.
Kyse ei ollut mistään ennätysyrityksestä, mutta 50-vuotisjuhlan tiimoilta syntyi ajatus tempauksen uusimisesta isommalla porukalla ja letkajenkan SE-yrityksestä kesällä 2014.
Siitä innostui myös Tornion Elävä Kaupunkikeskus-yhdistyksen väki. Mukaan ilmoittautui heti 50 letkistanssijaa ja etelän mediakin innostui asiasta ja lupasi jatkossakin informoida, miten homma etenee.
Nyt kuitenkin saan yhdistykseltä laimean vastauksen, kun tiedustelen letkis-tempauksen nykyvaiheesta.
– Yhdistyksen tapahtumatoteutusta on mietitty yhdistyksen hallituksessa. Siis tapahtumien toteutusta yleensä, mutta pidämme mielessä myös letkis- tapahtuman ja olemme yhteydessä asioiden tarkennuttua.
426 kansalaista hyppi viime toukokuussa Kankaanpäässä Suomen kautta aikojen pisimmässä letkajenkassa. Silloin heitettiin romukoppaan Vaasassa vappuna tehty 304 ihmisen letkajenkan Suomen ennätys.
– Vaasan ammattikorkeakoulun oppilaskunta on heittänyt meille haasteen, että ottavat Suomen ennätyksen vappuna takaisin, mutta aiomme siihen heti myös vastata, kertoo kankaanpääläinen vammaisjärjestö Kasevan Milja Karjalainen, joka johti joukkonsa ennätykseen viime vuonna.
Hän sanoo, että Suomen ennätyksessä heillä oli virallinen laskija, mutta Guinnessin ennätysten kirjaan on vielä pitkä matka, sillä Yhdysvalloissa oleva ME on noin 4000 letkajenkkaajaa.
1960-luvullahan Suomessa asia oli toinen. Tuolloin meillä melkein joka toinen kylä kehui omistavansa jonkinlaisen letkajenkan maailmanennätyksen. Silloin kisailtiin pilke silmäkulmassa. Tässä muutama lehdestä napattu letkis-uutinen.
ME syntyi Ivalossa
Maailmanennätyslukuihin taidettiin sunnuntaina yltää Ivalossa ja kilpailulajina oli letkajenkka. Urheiluohjaaja Kalevi Niva letkasi yhteen menoon 5 tuntia ja matkaa kertyi hänelle 13 km. Kilpailuun osallistui kaikkiaan seitsemän joukkuetta ja kilpakenttänä oli maanteiden muodostama 700 metrin pituinen kolmio. Joukkueista selviytyi voittajaksi Ivalon Rajavartioston joukkue, jonka viisi miestä letkasi kukin 3 tuntia 22 minuuttia, eli 10,5 km. Ivalon Osuuskaupan joukkueen kolme jäsentä letkasi 3 tuntia 15 minuuttia ja letkamatkaa kertyi 9,8 km.
Emäntäkoulun joukkueen parhaat osanottajat letkasivat 8,4 km. Tämä oli paikallisen osuuskaupan järjestämä haastekilpailu, jonka avulla kerättiin varoja keskikoulun luokkaretkeä varten.(21.1.1964)
ME syntyi Kajaanissa & Toivakassa
Kajaanilaisten ME kesti vuorokauden. Toivakkalaiset nuoret riistivät kajaanilaisilta letkajenkan ME-tanssijoilta heidän ennätyksensä toissayönä Toivakan nuorisoseurantalolla. Vuorokauden maailmanennätys ylitettiin 57 minuutilla 57 sekunnilla. Letkaajia oli kaikkiaan kuusitoista ja ME-ottelu aloitettiin Toivakan työväentalolla sunnuntaina klo 16.05. Tanssia keskeyttämättä siirryttiin magnetofonin säestyksellä klo 20 maantietä pitkin nuorisoseurantalolle, jossa loppuosa ”ottelusta” käytiin. Yöllä klo 3.05 katsoivat kilpailijat, joita oli vielä jäljellä kymmenen, urakan olleen tarpeeksi. Tanssi oli tällöin kestänyt tasan 11 tuntia. Tämän jälkeen ME-joukkueen koululaisjäsenet lähtivät kuten tavallista maanantaina Vaajakoskelle kouluun. (25.2.1964)
ME syntyi Muoniossa
Tämän kuun alussa eli tarkemmin sanoen vappuna klo 10.15 syntyi maailmaan uusi ennätys. Ja se tehtiin Muoniossa noin vain, vappuiloitteluna.Kun nimittäin muotkavaaralaiset olivat haastaneet särkijärviset kuntomarssiin juuri vappuaamuksi ja kun viimemainitut olivat haasteeseen vastanneet niin eivätkös vain ensiksimainitut ottaneet ja tekaisseet tuolla yhteisellä kohtauspaikalla uutta maailmanennätystä!
Kyseessä on todella u u s i maailmanennätys, letkajenkan ME, joka on leikattu-vai pitäisikö sanoa jenkattu-sadan metrin matkalla, ajan ollessa 42 sekuntia. Emme tosin tiedä minkälaisia muodollisuuksia vaaditaan uuden maailmanennätyksen rekisteröimiseen.(16.5.1964)
Lapin taidetoimikunta jakoi kaikkiaan 14 työskentelyapurahaa, joista kaksi yksivuotista. Toisen niistä eli 19 800 euroa sai muusikko Jarmo Puhakka, joka myös artistinimillä Luigi ja Slim Butler tunnetaan.
– Apuraha tuli uusien biisien tekemiseen seuraavalle levylle, jota aletaan purkittaa lokakuussa. Sama show kuin viimeksi. Solistit ovat Amerikasta. Nimiä en osaa vielä sanoa, mutta Otis Grand tuottaa ja Henry Valanne äänittää, tyytyväinen bluesmies Puhakka kertoo, kun onnittelen häntä.
Kaksi vuotta sitten Slim Butler`s Inner Blues-albumi räjäytti potin ja putsasi palkintopöydän kaikissa vuoden 2012 tärkeimmissä äänestyksissä. Albumi oli ykkönen YLE Radio Suomen Bluesministeri-ohjelman kuuntelijaäänestyksessä ja Blues Newsin lukijaäänestyksessä. Lisäksi levy oli Blues Newsin kriitikoiden ehdoton suosikki.
Slim Butlerin omaperäinen ja taidokas näkemys bluesista herätti ansaittua huomiota myös Suomen rajojen ulkopuolella. Muun muassa ranskalainen Soul Bag antoi levylle neljä tähteä viidestä.
Viime vuonna Rovaniemi palkitsi Puhakan myös kulttuuripalkinnolla. Koulutukseltaan hän on medianomi. Jarmon lopputyö 1995 oli ensimmäinen Roots´n River Blues, josta on tullut pysyvä ja tasokas musiikkitapahtuma Rovaniemelle.
Finland Festivals (FF) on koonnut jäsenfestivaaliensa käyntitilastot vuodelta 2013.
Lappilaisista Finland Festivals-ketjuun kuuluvista tapahtumista lipunmyyntiään lisäsivät vain Sodankylän Elokuvajuhlat ja Kalottjazz & Blues.
Sodankylän Elokuvajuhlat möi Suomen tapahtumista lippuja 10. eniten eli 22 608kappaletta, kun ilmaistapahtumineen kävijöitä oli 25 800. Edellisvuodesta lipunmyynti lisääntyi 1 608:lla.
TornioHaaparannan Kalottjazz & Bluesiin lippuja myytiin 1635(1504), kun ilmaistapahtumineen kävijämääräksi arvioitiin 6170 (3230).
Eli edellisestä vuodesta kokonaiskävijämäärä on lähes kaksinkertaistunut, vaikka lipunmyynti on lisääntynyt vain hiukan yli sadalla.
LuostoClassic ja Rovaniemen Jutajaiset menettivät maksavia asiakkaitaan. Luoston klassisen musiikin konsertteihin myytiin 2740 lippua(3819), kun yleisöä kaikkiaan oli 3128 (4957).
Rovaniemen Jutajaiset jatkavat edelleen alamäkeään. 2013 lippuja myytiin enää 5502 kappaletta kokonaismäärän ollessa 12 000, kun se vielä vuonna 2010 oli 16 000.
Taikakuun pitkäaikainen solisti Janne Raappana jää keikkatauolle. Bändi on bookannut uudeksi tulevaksi solistikseen Juha Metsäperän.
– Olen tehnyt keikkaa nyt putkeen Taikakuun solistina yli 15 vuotta. Nyt on hengähdystauon, eli reilun mittaisen ”virkavapaan” paikka. Uudet tuulet puhaltavat myös sen osalta, että muutin ruuhka-Suomesta takaisin Lappiin jokin aika sitten.
-Joskus on hyvä pysähtyä ja pitää luovaa taukoa, vaikkakaan en ole minnekään katoamassa ja tämä kevät ja kesä mennään vielä täysillä Taikakuun riveissä, kertoo nykyisin Rovaniemellä asuva Janne.
Varsinaista Raappanan paluupäivää ei ole määritelty. Hän jatkaa yhtyeen solistina tällä erää 19.7. saakka. Sen jälkeen orkesteri jää parin viikon kesälomalle ja ensimmäinen keikka uudella solistilla nähdään elokuussa 2014.
Juha Metsäperä
Oululainen Juha Metsäperä, joka on tehnyt hienoa soolouraa ja julkaissut jo neljä albumia, astuu Taikakuun riveihin hyvillä mielin:
– Kun kysely liittyä bändin jäseneksi ja laulajaksi tuli, ajattelin pienen puntaroinnin jälkeen, että miksipä ei? Tunnen heidät hyvin vuosien varrelta. Musiikissamme on hyvässä suhteessa paljon samankaltaisuutta, niin että voisimme hyvinkin täydentää toisiamme.
– Tässä vaiheessa uraani ajattelin, että pieni irtiotto ja kaavan rikkominen tekisi hyvää. Olen tästä erittäin innoissani ja uskon, että voin tuoda Taikakuuhun mukanani uusia värejä ja sävyjä.
Taikakuun perustajajäsen ja kitaristi Samppa Komokallio sanoo, että Jannen paussille jääminen ei tullut yllätyksenä ja päätös syntyi kaikessa yhteisymmärryksessä.
– Onneksemme Juha Metsäperä ei kauan miettinyt, kun kysyimme häntä mukaan Taikakuuhun. Mahtava laulaja, joten tästä ei voi kuin syntyä jotain hienoa! Muutoksen myötä basson varteen tarttuu myös Juhan Resiina-bändistä basisti Marko Pekkarinen. Taikakuu-perhe kasvaa siis viisihenkiseksi.
Taikakuu vietti viime vuonna 15-v. juhlavuottaan ja on levyttänyt uransa aikana jo 7 albumia, yhden kokoelman ja DVD:n. Uusin albumi nimeltään Tunne julkaistiin viime kesän alussa (Sony Music). Taikakuu on historiansa aikana saavuttanut paljon: Meriiteistä löytyy Vuoden viihdyttäjä, EMMA-palkinto ja lukuisat Kuukauden levy -palkinnot ja oma Saanko luvan -TV-ohjelma, sekä Kesäillan Valssi -TV-kiertueorkesterin pesti.
Tässä tulevia Lapin keikkoja, joilla Janne Raappana on vielä mukana ennen keikkataukoa:
su 9.3. Riemuliiteri, Kolari
ma 10.3. Hotelli Levitunturi, Kittilä
to 13.3. Tunturihotelli Saariselkä, Inari
Väylän Pyörteen toimitus on rummuttanut monta vuotta Suvi Teräsniskan Emma-pystin puolesta. Tänä vuonna Espoon Barona Areenalla 7.3. hän sen vihdoin saa. Suvi on ehdolla kategorioissa Vuoden naissolisti & Vuoden iskelmäalbumi.
Häntä on vaikeaa enää ohittaa, sillä Suvin vuoden 2013 meriitit puhuvat puolestaan. Hän on kaikkien aikojen kahdeksas suomalainen artisti, joka on saman vuoden aikana noussut kahdella levyllä albumilistan ykköseksi. Sekä Pohjantuuli että Hän tanssi kanssa enkeleiden ovat myyneet platinaa, ja lisäksi Suvi voitti lokakuussa 2013 Syksyn Sävelen kappaleella Täydellinen elämä. Kaikkiaan hänen levyjään on myyty yli 300 000 kappaletta.
CMX:n mahdollisuudet Vuoden rockalbumi-sarjassa ovat pienemmät, sillä Seitsentahokas saa vastaansa levyt; Tuomari Nurmio & Dumari ja Spuget, Ismo Alanko & Maailmanlopun sushibaari, Michael Monroe & Horns And Halos ja J.Karjalainen & Et Ole Yksin.
Mutta missä on rovaniemeläislähtöinen Joonas Angeria, jonka suojatti Isac Elliott on Emma-ehdokkaana kuudessa kategoriassa. Hänen olisi ilman muuta pitänyt olla ehdolla Vuoden 2013 tuottajaksi!
Helmikuussa 2013 julkaistiin Isac Elliotin debyyttisingle New Way Home. Se nousi suureksi hitiksi niin Suomessa kuin Norjassa, jossa single on myynyt platinaa. Hänen toukokuussa julkaistu, platinaa myynyt debyyttialbumi Wake Up World nousi julkaisuviikolla Suomen virallisen albumilistan ykköseksi ja on pysynyt Top40:ssä siitä lähtien. Molemmat vahvoja näyttöjä myös Joonakselta, joka on toiminut paitsi levyjen tuottajana, myös on mukana lauluntekijänä.
Suomalaisen musiikin vientiin kestittyneen Music Finlandin kotisivulla rovaniemeläislähtöistä Joonas Angeriaa pidetään yhtenä lupaavimmista tuottajista ja hänen uskotaan menestyvän kansainväisestikin. Itse Joonaksellakin rima on korkealla.
– Haluan saada hitin Billboardin listan kärkeen. Se on unelmani. Se vaatii mielettömästi töitä, tuhansia ja taas tuhansia tunteja, mutta olen päättänyt, että pääsen sinne. Tarvitsen konkreettisia tavoitteita, jotta motivoidun, hän sanoo Music Finlandin sivuilla.
Alunperin rovaniemeläisestä piti tulla ammattilaiskiekkoilija, mutta tuli muusikko. Hän on soittanut pianoa ja tehnyt omia biisejä pienestä pitäen ja opiskellut musiikkia omin päin, mutta 20-vuotiaana hän muutti Helsinkiin opiskelemaan musiikkiteknologiaa Pop & Jazz Konservatorioon.
-Ei siitä paljon apua ollut.Asenteet kaupallista poppia kohtaan näyttävät olevan Suomessa yhä pääsääntöisesti negatiivisia, joten minun oli pärjättävä omillani, hän sanoo ja vieläkin hänellä on koulu kesken.
Onneksi lahjakas Joonas sai tuottajan töitä Fried Musicista, jonka omistajiin kuuluu legendaarinen Jukka Immonen, ja hän on päässyt työskentelemään tuoreiden uusien lahjakkuuksien kuten norjalaisen poplaulajan Julie Berganin kanssa, jonka single Younger on julkaistu juuri Suomessa.
Suurimman osan Joonaksen ajasta vie kuitenkin Isac Elliotin kakkosalbumi, joka ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. Yksi hänen suurista haasteista on myös onnistuminen Idols-voittaja Pete Parkkosen kanssa.
Uuden iskelmän kultakimpale Suvi Teräsniska täydentää kaksipäiväisiä Kemin Satama Open Air-festivaaleja.
