Soundi uutisoi, että Sonata Arctica juhlistaa 15-vuottaan tien päällä, paitsi perjantaina ilmestyvällä uutuuslevyllä Pariah’s Child, myös loppuvuodesta julkaistavalla kirjalla, jonka on koonnut Marko Ollila, joka on aiemmin kirjoittanut Nightwishin tarinan.
Uutinen on myös, että Sonata Arctica julkaisee syksyllä uudelleennauhoitetun Ecliptica-debyyttinsä.
Pikkuhiljaa yhtye myös varmistelee ensi kesän Suomi-keikkoja. Huhu, että Sonata Arctica esiintyisi ruotsalaisen Europen kanssa Tornion Hellälässä5.7., odottaa vielä vahvistusta.
Uudessa Soundi-lehdessä on laaja yhteishaastattelu Sonata Arctican Toni Kakosta ja Nightwishin Tuomas Holopaisesta. Sanaisen arkkunsa lisäksi miehet ovat kaivelleet komeroitaan ja tarjolla on nyt messeviä palkintoja, joista voi kilpailla täällä.
Tulevan kesän Simerock juhlitaan 8.-9. elokuuta Rovaniemen Ounaspaviljongilla.
Festivaalin jo perinteeksi muodostunut bändikisa uudistuu. Kisassa on nyt kaksi finaalia, joista toinen käydään Sodankylässä, nuorisotila netc@:lla 11.huhtikuuta ja toinen Rovaniemellä, nuorisotila Mondella 25.huhtikuuta.
Molempien finaalien voittaja palkitaan keikalla Simerockissa! Ilmoittautumislomake löytyy os. www.simerock.com ja hakuaika sulkeutuu 31.3 klo 16.00.
Tunnetusti kovatasoinen kilpailu kerää yhteen Lapin nuoret ja nousevimmat kyvyt. Voittajan ratkaisee kokenut tuomaristo. Raadissa ovat vuosien saatossa vaikuttaneet muun muassa Mr Lordi, Jonne Aaron, Juhani Merimaa ja Jone Nikula.
Taustaa: Simerock sai alkunsa Rovaniemen Kolpeneentiellä 2002, jolloin talkootoiminnalla järjestettiin ilmaiset festivaalit omakotitalon takapihalle rakennettuun festivaalitelttaan purevan 25 asteen pakkasen helliessä tienoota. Tuolloin Rovaniemellä ei oltu juurikaan aikaisemmin pidetty talvisia rockfestivaaleja.
Esiintyjäkaartiin ensimmäisissä 2002 festivaaleissa kuuluivat mm. Sub Humanus, Sirkuslinnut, Yhteiskunnan Ystävät?, Paha Olo, Sethery ja päätähtenä Apulanta
Talkoilla tehdyt bileet saivat niin järjettömän viidakkorummun käyntiin, ettei sitä pidätellyt mikään ja lopulta toista tuhatta pohjoisen bilettäjää päätti osallistua kemuihin, joihin aluksi kuviteltiin tulevan muutama kymmenen tuttua. Tuolloin virkavalta ei ollut täysin valmis kohtaamaan rockin voimaa ja päätti turvallisuuden nimissä keskeyttää ”epämääräiset” bileet jo alkuunsa – mutta fiilis ja legenda jäivät elämään!
Pohjois-Suomen suurin kaupunkifestivaali Twin City Festivals (17. – 19.7) julkisti Suurpilkkien aikaan ohjelmansa. Suomen tämän hetken suosituin miesartisti Cheek ja naisartisti Jenni Vartiainen ovat paikalla, samoin Suomi-Iskelmän kärkinimet Jari Sillanpää ja Suvi Teräsniska. Mukana ovat myös koko Suomen salarakkaat, aina yllätysvalmiit Matti Nykänen, Tauski ja Johanna Tukiainen.
Hymyä huulheen ja hauskan pithoon hyvässä seurassa on pelin henki. Eli kansalle, mitä kansa haluaa. Epäkaupalliset fästit on asia erikseen. Näinhän se pitää ollakin, eikä taloudellisesti vaikeina aikoina suuria riskejä oteta, paitsi Twinkkarit ehkä aika tuhdissa rap-osastossa.
CHEEK
Joulun alla 15-vuotias Oulun Rotuaari Piknik pani myyntiin kesälippunsa. Cheekin, Haloo Helsingin ja Jukka Pojan tähdittämä avajaisilta myytiin loppuun hetkessä.
Toivottavasti hyvä ennusmerkki, myös merilappilaisia festivaaleja ajatellen. Twinkkareiden kanssa samasta leilistä ammentaa Kemin Satama Open Air (1.-2.8), jonka ykkösvetonaula on Eppu Normaali ja heidän ennakkolipunmyynti on ainakin käynnistynyt ennätysvilkkaasti. Twin City Festivals aloitti lipunmyyntinsä eilen 24.3. klo 9:00.
Päällekkäisbuukkauksia festivaaleilla ovat vain Anna Abreu ja Suvi Teräsniska, joita kestää kuunnella kyllä useammankin kerran kesässä.
Onkin hienoa, että meillä nousee isoon suosioon, aina uusia laulajia. Jos ei näin tapahtuisi kierto pysähtyisi ja festivaaleilla pyörisivät samat artistit. Piristysruiskeita ovat myös Vain Elämää-tyyppiset ohjelmat. Jos kansa tykkää, ne antavat uutta nostetta niissä esiintyville artisteille ja tuovat festivaaleillekin lisää yleisöä.
Lapissa iskelmää ja poppia kuullaan ensi kesänä aiempaa enemmän. Kilpailu yleisöstä on kovaa, sillä Kemijärven Yöttömät Yöt -musiikkifestivaali 3.-6.7. on saanut kivenkovan yrittäjän. Simerockikin mausti viime kesänä ohjelmaansa Vain Elämää-tähdillä ja mitä keksivätkään pitkäikäiset Ylläs Soikoon ja Jutajaiset, puhumattakaan pienemmistä tapahtumista kuten esimerkiksi Tornion Öölifestit.
Twin City Festivals-ohjelma:
17.7. Cheek/ Anna Abreu/ Jenni Vartiainen/ JVG/ Rähinä Special: Uniikki, Brädi, Spekti/ Grooving High All Stars
18.7. Suvi Teräsniska/ Egotrippi/ Jari Sillanpää/ Herra Ylppö ja Ihmiset/ Lord Est/ Tuomas Kauhanen/ Laskuteline
19.7. Matti Nykänen/ Tauski & Janne Hurme, tanssitytöt Saana ja Kirsikka/ Johanna Tukiainen/ Rock Me I’m Famous: Esko Eerikäinen, Niko Nousiainen
Lippujen Ennakkomyynti:
Lippupalvelu, tapahtumapaikat ja lähialueen Prismat.
Lippujen hinnat:
Festariliput (to tai pe) ennakko á 39,- / portilta á 49,-
La á 22,- / portilta 25 e
Myynnissä myös kahden päivän Festaripasseja ja VIP/ MIP lippuja. Katso kaikki lippuvaihtoehdot Liput-linkin takaa.
Tämän Huuli & Harppu-festien perushengen mukaisesti niin vanhat kuin uudetkin huuliharpun soittajat kokoontuvat taas Ivaloon ja Saariselälle huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna 4. ja 5. päivä.
Suomen pohjoisimmat huuliharppu-festarit järjestetään nyt jo 20. kerran. Juhlavuoden menossa ovat mukana Pepe Ahlqvist, Olli Ontronen & Mighty Shitty, Vesa Törmä, Hannu Närhi, Mauno Hongisto ja Pekka Mertaniemi. Lisäksi juhlien housebandissä soittavat Pentti Pennanen, Sauli Yli-Körkkö ja Anthony Brantberg.
Festarit alkavat perjantaina 4.4. klo 13 koululaisten workshopilla Ivalon lukion musikkiluokassa ja jatkuvat klo 18 juhlakonsertilla Kuulassa sekä klo 21 tanssimusiikin kera Ravintola Kultahipussa.
Lauantaina 5.4. harpputroikka kapuaa klo 14 Kaunispään huipulle ja sitten laskeudutaan klo 17 Saariselän Panimolle sekä klo 19 Hotelli Riekonlinnaan. Loppujamit potkaistaan käyntiin klo 22.30 Santa`s Hotel Tunturissa.
Ivalon Huuli &Harppu-festien idea on lähtöisin torniolaisen arkkitehdin ja ortodoksipastorin Matti Porkan pakista. Kun hän oli Ivalon lentoaseman laajennuksen harjannostajaisissa syksyllä 1994, hän tapasi ivalolaisen lentokenttätyöntekijän ja huuliharpunsoittajan Harri ”Roikka” Roinesalon. Harjakaisten yhteismusisoinnin jälkeen, he totesivat yhteen ääneen, että miksipä ei myös näin pienen ja vaatimattoman soittimen ympärille voisi festivaalit järjestää.
Paikallislehti-ilmoituksella Roikka sai neljä muutakin ivalolaista huuliharpunsoiton harrastajaa mukaan ja Markku Arvelinin, Jukka Backmanin, Pekka Mertaniemen ja Vesa Törmän kanssa järjestettiin ensimmäiset festarit keväällä 1995 Ravintola Kultahipussa.
Ivalon huuliharppu-festarin pitkäaikaisiin suojelijoihin on kuulunut x-kansanedustaja Sulo ”Suti” Aittoniemi, joka toi innokkaana huuliharppumiehenä ansiokkaasti festejä esille eduskunnassa. Hän teki muun muassa vuonna 1999 250 markan raha-aloitteen tapahtuman tukemiseksi, mutta se ei mennyt kuitenkaan läpi.
– Asia harmitti Sutia ja hänpä laittoi hatun kiertämään ja saikin kasaan peräti 880 markkaa. Hauskaa tässä on vielä se , että erityisen tiukaa budjettilinjaa silloin pitänyt valtionvarainministeri Sauli Niinistönkin sydän heltyi ja hän kaivoi taskustaan 50 mk kulttuurin hyväksi, Ivalon Huuli & Harppu-festien tuki ry:n puheenjohtaja Pekka Mertaniemi kertoo.
Vuosien varrella festivaaleilla ovat esiintyneet muun muassa Pepe Ahlqvist, Jarkka Rissanen, Suti Aittoniemi &Wanha Raha, Veltto-Virtanen, Henry Ojutkangas, Viktor Kalborek, Booker Harp, Olli Ontronen ja monet perinteisen harppumusikin taitajat kuten Erkki Vihinen, Erkki Lampinen, Pentti Varkila, Eero Perttunen sekä Saimaan Harppurit Hannu Närhen johdolla.
– Pepe Ahlqvist, joka saadaan meidän vieraaksi tänäkin vuonna, on ollut mukana lähes jokaisella festarilla. Hän on esiintynyt joko Jarkka Rissasen tai paikallisen housebandin kanssa. Lisäksi Pepe on opastanut nuoria soiton saloihin Ivalon kouluissa workshopeissa ja rohkaissut koululaisbändejä esiintymällä heidän kanssaan, Mertaniemi iloitsee.
Vuonna 2002 Huuli & Harppu-festivaali julkaisi CD:n Huuli & Harppu 1, jolla esiintyy yllämainittuja festarivieraita etelästä ja paikallisia huuliharpuntaitajia.
– Kappaleiden välijuonnoista ja etenkin huumoripuolesta levyllä vastaavat Viktor Kalborek ja Suti Aittoniemi. Levyjä painettiin aikoinaan 500 kappaletta ja kaksi on enää jäljellä, jotka tullaan myymään huutokaupalla perjantain Kuulaan juhlakonsertissa, Mertaniemi paljastaa.
Yleisön joukosta Pekka on bongannut ajan saatossa muun muassa Matti Vanhasen, Hannu Takkulan, Erkki Liikasen, Vesa-Matti Loirin ja Janne Ahosen. Hän toivottaa kuitenkin kaikki satunnaiset matkaajat tervetulleeksi mukaan rentoon menoon tiivistäen.
– Festivaalien syvin tarkoitus on tuoda huuliharppumusikkia esille eri musikkityylein ja rohkaista niin vanhoja kuin uusiakin soittajia tutustumaan mielenkiintoiseen soittimeen.
On surullista, ettei Lapista saada aikaiseksi uskottavaa rockin historiankirjoitusta. Se ei synny ainakaan kotiinpäinvetämisellä.
Rock tuli ekana Ruotsista milloin Kemiin, milloin Rovaniemelle. Näitä on saanut lukea.
Tutkittua tietoa minusta kaivataan, ei ”omaan pussiin pelaamista” kuten ”Idols oli Lapin ensimmäinen rockyhtye” tai ”Suomessa on kaksi stadia. Ne ovat Helsinki ja Rovaniemi”, sanoi kuuluisa suomalainen rokkari Remu Aaltonen Hurriganes-yhtyeestä 1970-luvulla. ”Hän tarkoitti Suomen ensimmäisiä kaupunkeja, joihin rock, punk ja pop saapuivat 1970-luvulla ulkomailta.”
Falcons-rumpali Risto Roivainen
Mielipiteistä nuo käyvät, mutta faktat on aivan toinen juttu. Kannattaisi tutkia hiukan ensin. Kyllähän sen maalaisjärkikin sanoo, että rock tuli ensinnä Haaparannalta Tornioon, niin kuin muutkin musatyylit ennen vanhaan.
Rockin harrastamisesta voidaan heitellä vuosilukuja sinne tänne, mutta ei tarvi tuulesta temmata, kun on konkreettiset todisteet.
Tässä Lappi-rockin lyhyt oppimäärä, jossa on vahva merilappilainen sävy.
Falcons 1963 Ruotsin TV:ssä (Letkis)Suomen TV:ssä 1965 Me Nuoret (Taboo) (Tornio), Tonics, single 1968(ToHa), Battaglia, single & Rokkisavotta-LP 1974 (To/Ke/Ha), Alfa, single Pokolle 1978 (Tornio)…
Mainittakoon, että Kaleva julisti Tornion vuonna 1971 Lapin pop-pääkaupungiksi, koska eniten bändejä Oulun Popyhtyeiden SM-karsinnoissa oli rajakaupungista. 1980-luvulla taas Rumba-lehti julisti Tornion Lapin punkpääkaupungiksi ja johtotähti oli tietenkin Terveet Kädet.
Lapissa tiedonkulku 1977 punkin hyökyaallon tullessa oli yhtä nopeaa joka paikkaan ja bändejä alkoi syntyä kuin sieniä sateella. Tosin Haaparannalla oli A-luokan levykauppa, josta esim. Läjä Äijälä sai Sex Pistolsin Never Mind the Bollocsin ennen kuin kaverinsa Helsingissä.
Omakustanteita nikkaroitiin kaikkialla ja Tornioon syntyi levy-yhtiö Ismon Brutaalit Aavikko Levyt 1979, joka oli ainoa Lapissa ja aloitti julkaisemalla Aavikon Konetta ja Moottoria…
Vaikka olenkin torniolainen, en vedä kotiin. Levyttäminen on minusta selkeä mittari, jonka mukaan tehdä historiankirjoitusta ja levyttämään pääsy 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa valtakunnallisille levymerkeille oli monta kertaa vaikeampaa kuin tänään.
Eli rispektiä niille rockin tienraivaajille, joille se kuuluu.
Tammikuussa Suomen televisiossa nähty Viktor Fors Mäntyrannan dokumentti isoisästään suurhiihtäjä Eero Mäntyrannasta keräsi yli 800 000 katselijaa.
Nyt elokuva saa ensi-iltansa myös Ruotsissa, jossa sitä juhlitaan Göteborgissa 4. huhtikuuta. Meillä dokkaria esitettiin kotoisasti nimellä Isoisäni Eero Mäntyranta, mutta maailmaa valloittamaan se lähtee nimellä HOMESICK (Although I no longer know where home is).
Elokuva on lämminhenkinen maaseudun kuvaus, tiiviistä Mäntyrannan perheyhteisöstä Pellon Lankojärvellä. Filmistä hyvin välittyvä pienen kylän elämisen rauhallinen rytmi ja Viktorin ja Eeron vuoropuhelu tekevät elokuvasta nautittavaa katsottavaa. Sitä siivittää hyvin Viktorin ja hänen Surunmaa-yhtyeensä ja Hank Williamsin musiikki.
Pääosassa on tietenkin seitsenkertainen olympiamitalisti Eeron ura ja hänen muistonsa, iloineen ja suruineen, mutta myös tavallinen arki kaiken kullankimalluksen takana.
Pitkiä aikoja Lankojärvellä asuneen Viktorin toinen kotipaikka on Göteborg ja siellä Eero-dokumentin gaalailta aloitetaan filmin esityksellä Bio Royssa, jonka jälkeen juhla jatkuu Göteborgin kaupunginteatterilla, jossa soittaa Surunmaa ja samalla julkaistaan yhtyeen toinen albumi All Roads Lead South From Here. Lisäksi DJ Nina Natri tarjoilee musiikkia ruotsalaissuomalaisessa hengessä.
OM FILMEN HOMESICK Eero Mäntyranta var en gång en stor skönhet, olympisk hjälte och finsk nationalikon. Nu är han en envis gammal man med krokiga fingrar, som bor med sina renar i Finlands djupa mörka skogar. Hans barnbarn Viktor, som är en hjärtekrossad, vilsen musiker, lämnar Göteborg för att försöka hitta svar på sina frågor genom hans morfars historier och livsval. Det här är en berättelse om att längta hem, trots att man kanske inte längre vet vad hem är. Om att längta efter att något ska vara på riktigt. Att hitta mening och substans i ett modernt liv, som ibland känns meningslöst.
Viihdetaiteilija Jope Ruonansuu ei ole luopunut suunnitelmastaan tehdä rakastetusta sketsihahmostaan rekkakuski Mauri Äkäslompolosta elokuvaa. Yle Radio Lahden 50-vuotishaastattelussa hän sanoo odottavansa parempia taloudellisia aikoja, jotta rahoitus olisi helpompi järjestää.
Maurin ystäville on kuitenkin iloisia uutisia, sillä häntä kuullaan lähipäivinä myyntiin tulevan, haaparantalaistorniolaisen the Meänlandin esikoislevyn Sole mikhään-kappaleella. Jo kulttisuosikiksi muodostunut huumorireggae on saanut viimeisen silauksensa Kemin Greatsounds-studiossa ja Maurin sketseistä koko Suomelle tutuksi tullut tornionlaaksolaishokema ”palaa kotiin”.
15. huhtikuuta Jope Ruonansuu täyttää 50 vuotta, jolloin hänellä on juhlakonsetti Helsingin Finlandia-talolla. Jopen vieraina esiintyvät Lordi, Virve Rosti, Mato Valtonen ja Sakari Kuosmanen. He ovat mukana myös toisessa juhlakonsertissa, joka järjestetään Oulussa Madetoja-salissa 17. huhtikuuta, mikä on kiertueen pohjoisin.
– Jos ihmisellä on puoli vuosisataa takana, niin kyllähän se pysäyttää. Suurin haave on, että näen omat lapseni aikuisina. Haluaisin vielä joskus olla ressitön papparainen. Istua kiikkustuolissa ja kuunnella Sleeppareita, juoda punaviiniä, käydä pilkillä ja piirrellä hassuja karikatyyrejä. Ei viihdettä voi sydämestään lopettaa. Se on pappisvirka, Jope sanoo Yle Radio Lahdelle.
Urallaan Jope on julkaissut 23 studioalbumia. Iso osa hänen levyistään on myynyt kultaa ja platinaa. Lappilaisten sydämiin hän tuli täysillä Jari Vesan ja Tommi Reposen kanssa radio-ohjelman Elvis-osasto myötä. Keksijänään Jope pitää kuitenkin M.A. Nummista.
– Kerran olin juontamassa Kemipäiviä ja siinä samalla imitoin Mauri Anteroa. Hän innostui ja pyysi mukaan kiertueelle. Siinä kun tutustuttiin, otin puheeksi haaveeni tehdä oma albumi, eikähän sitä tarvinnut kahta kertaa sanoa. Hän yhytti minut Pedro Hietaseen ja levy syntyi.
