Archive for lokakuu, 2014

CD: PAJALA TATAWIN kulkee korkeista kuohuista suvantoon

by Arto.

LEVYarvio

PajalaTatawinCD2”Koski pauhaa ja Väylä virtaa, mun sielu lentää…”, lauloi Erling Fredriksson Pajala Tatawanin ensimmäisissä sessioissa Ruotsin Vittangissa. Tumma kaunotar Amina Annabi oli saapunut bussilla Kiirunan läheltä rakkaansa luota. Ulkona paukkui kipakka pakkanen ja lämpöisen teekupposen ääressä Jan Johansson rapsutti sormipianoaan, kalimbaa. Alkoi syntyä vuoropuhelua, Amina lauloi arabiaksi ja Erling meänkielellä. Pian huoneen täytti jami, josta syntyi yhtyeen esikoisalbumin aloituskappale Ba Ba Pajala.

PajalaTatawinCD3

PAJALA TATAWIN (Knapsu produktion) on äänitetty Tärendö Parish House- & BD Pop-studioissa 2012 & 2013. Tuottajana, miksaajana & äänittäjänä on toiminut Erik Zettervall.

Juhannuksena 2008 lähdin  Meänfestivaaleille Pajalan Erkheikkiin kuuntelemaan suosikkiani Surunmaata, mutta juhlien iloinen yllätys ja vangitsija oli Pajala Tatawin.  Mieleeni  jäivät soimaan laulut Lilia ja Maa on musta. 

Sen jälkeen Väylässä on paljon vettä virrannut  ja yhtye on löytänyt yhteisen sydämenlyöntinsä. Pajala Tatawinin albumilla kaikki kuulostaa helpolta ja pakottomalta. Nuotio rätisee mukavasti. Ei tarvi kuin vähän puhaltaa, niin kipinät sinkoilevat ja sen yhtye myös osaa.

Jord-yhtyeessä Erling ja Jan ovat omalla mukaavuusalueellaan, Tornionlaaksossa, mutta kun heidät haastaa maailman musiikeilla  marinoitu laulajatar Amina, syntyy jotain uutta ja ainutlaatuista. Oman mausteensa soppaan antavat myös rokahtavat, kitaristi Alexander Lindgren ja rumpali Tomas Isacsson.

Rytmisesti Pajala Tatawin on äärimmäisen mielenkiintoinen ja sovitukset molemmin puolin Tornion Väylää tutuista, Kalevalan laulumailta alkunsa saaneista kappaleista, Maa on musta ja Tuli palo hongan juurella yllättävät raikkaudellaan. Varsinkin viimemainitun Tom Waits-laina on mojova lisä. Kuitenkin yksi uusi omista juurista syntynyt kappale on ylitse muiden eli Koskenkorva, jossa Erling riimittelee: ”Ukkonen jyrisee, jyrisee ukkonen/ Lintu se lentelee, lentelee lintu/Poika se laulelee, laulelee poika…”  Tuleva kansanmusiikkiklassikko.  Voisi melkein hihkaista, kuten Norrlåtareita ensimmäisen kerran kuullessa vuonna 1974. 

PajalaTatawinCD1Aminan kaunis ja lämmin  lauluääni pääsee parhaiten esiin herkissä balladeissa Lilia ja Love song. Hän laulaa rakkaudesta, lähtemisestä ja elämisestä tässä ja nyt.

Riehakkaimmillaan hän on laulussa Muhamed ja Tango narr, jossa hän duetoi Janin kanssa. Molemmillahan on näyttelijätaustaa. Janilla on ”yhä päällä” rooli kansanlaulaja Vilho Ollikaisesta ja Amina muistetaan parhaiten Bernardo Bertoluccin Suojaava Taivas- elokuvasta, joten tangoparodia on kuin suoraan teatterin lavalta.

Erilaisuus on rikkautta ja kun kaksi maailmaa kohtaavat, syntyy Pajala Tatawin. Musiikki on kansainvälinen kieli, jota kaikki ymmärtävät, joten maailma on heille avoin.

Boogiemiehiltä meriveden suolaamia Mustaparta-tarinoita

by Arto.

MustapartaPane1Tornion Hallituskadulle Mustaparran Päämajaan alkavat meriltuulet puhaltaa täydellä voimalla marraskuussa,  kun torniolaisten ja haaparantalaisten historiallisen olohuoneen, täyttävät erilaiset merimieslaulut.

Perämeren piraatin Iisakki Mustaparran tarinoiden vietäväksi ovat heittäytyneet myös Greedy Pigin kitaristilaulajat Jari ”Päne” Pänttäjä ja Tapani ”Tapsa” Ollonen.

– Mustaparta on kummitellu mielessä vähän niinko Harrikan osto. Tuli aika tarttua asiaan, muuttaa ajatukset tekemiseksi. Mustapartaa ja meitä yhdistää elämän ja kokemisen jano. Sama uteliaisuus, Päne kertoo Mustaparta Aviisissa.

Aiemmin Päne on esiintynyt Tapsan kanssa ilman piuhoja Rye Rye Men-duona ja biisien teko yhdessä on tuttua rock`n`boogie-bändi Greedy Pigistä. Tällä hetkellä Päne soittaa sähköisesti myös Drillzissä ja vuodesta 2000 lähtien Tapsa on vetänyt Free Ridea, jota viimeksi on voinut kuulla Amerikan radioaalloilta.

Jos Rye Rye Men esitti akustisesti Missisipin deltan helmiä, niin Mustaparran Päämajassa  kuullaan karhean kauniita ja villin ronskeja suomenkielisiä tarinoita Antwerpenin satamasta aina kotiin Tornion Väylän suulle asti.

Tapsa lupaa kulkurilauluja niin mereltä kuin maaltakin, jopa Tornion Keskikadusta.

– Myös asetelmista, oikea-väärä, rikas-köyhä ja reilu-epäreilu. Elävästä oikeudentunnosta.

Päne ja Tapsa esiintyvät nimellä Mustaparta & Tyly Maine Mustaparran Päämajassa  28. & 29.11. ja 5. & 6.12.

 

100 vuotta sitten AINO ACKTE ja J. ALFRED TANNER livenä Tornion VPK:lla

by Arto.

VPK1

VPK & nykyinen Tornion kaupunginhotelli vasemmalla

Historiallisesti merkittävä 1904 rakennettu Tornion VPK:n talo on palautumassa entiseen loistoonsa. Viime kesänä se sai vihdoin uuden maalin pintaansa ja pari vuotta sitten yrittäjä Reijo Angeria otti huolekseen talon sisätilojen remontoinnin ja onpa siellä ehditty jo järjestää tapahtumiakin; yksityistilaisuuksia, tansseja ja pienimuotoisia kulttuurivierailuja.

– Periaatteessa siellä voi järjestää jotakin pientä liveä, niin kuin tähän asti, mutta esimerkiksi mitään suuria musiikillisia päämääriä VPK:n suhteen meillä ei ole. Sähkö on ongelma, sillä sulakekoko ei riitä isompaan musaan.

– Kuitenkin ollaan koko ajan saneerattu. Anniskeluoikeudet on hankittu ja sitä varten baaritiski ja muita kalusteita. Katsotaan mitä aika tuo tullessaan, Reijo sanoo.

Aino sai koko Tornion liikkeelle

Kun Tornion Vapaaehtoinen Palonsammutuskunta rakennutti VPK:n talon yli 100 vuotta sitten, kaupungin musiikkielämä sai piristysruiskeen ja 300 henkeä vetävän juhlasalin. Samoihin aikoihin kaupunkiin saatiin rautatie, mikä mahdollisti kaukaisempienkin artistien vierailut.

ainoa

Aino Ackté

Tasan 100 vuotta sitten koettiin talon historian ehkä merkittävin vierailu, kun ensimmäinen kansainvälinen oopperadiivamme  Aino Ackté esiintyi VPK:lla. Häntä säesti Oskar Merikanto. Ooppera oli koko kansan musiikkia ja klassisen ohjelmiston lisäksi, Ackte esitti myös kaikille tuttuja kansanlauluja.

Palokunnantalo täyttyi ääriään myöten ja konsertin jälkeen ulkopuolella häntä odotti hurraava kansanjoukko. Kun ajattelee, että silloin Torniossa asui alle 2000 ihmistä, voi melkein sanoa, että koko Tornio oli paikalla.

Tornion konsertti oli osa hänen kotiinpaluukiertuettaan. Hän oli valloittanut maailman ooppera-areenat muun muassa New Yorkin Metropolitanin ja Lontoon Covent Gardenin ja Suomessa hän ehti olla perustamassa muun muassa Suomen Kansallisoopperaa ja Savonlinnan oopperajuhlia.

Ihmisten hauskuttajat

Kansan suosikkeja olivat myös kuplettilaulajat. Yksi ylitse muiden oli  J. Alfred Tanner  (1884-1927), joka esiintyi Tornion VPK:lla muutamaa kuukautta myöhemmin kuin Aino Ackte.

Tannerin piti hankkia elantonsa rakennusmestarina, mutta kun hänen suunnittelema ensimmäinen rakennus Helsingin Kaivopuistossa sortui ennen harjannostajaisia, oli keksittävä äkkiä uusi ammatti.

Raponen laulajahan Tanner ei ollut, mutta showmies. Hän poikkesi muista suomalaiskupletisteista siinä, että hänen lauluista suurin osa meni duurissa, sillä hän suosi käännöskappaleita. Muuthan tekivät mukaelmia vanhoista reki-ja kansanlauluista.

Hän oli ajankohtainen ja hauska. Hän sekoitti showhunsa varieteeta. Hän tanssi käsillään, hän imitoi ja ironisoi. Vuosina 1911-1926 hän levytti savikiekoille 65 kappaletta.

Toinen kupletisti, joka vieraili Torniossa useammankin kerran ja veti VPK:lle aina väkeä, oli Pasi Jääskeläinen (1869-1920). Hän oli kotoisin Haapavedeltä. Kannel oli tietenkin mukana, joten tuttuja kansanlaulujakin kuultiin, mutta maailmaakin oli kierretty; kaksi kertaa Amerikassa käyty ja myös Pohjoismaissa esiinnytty, joten kupletit kertoivat uutisia myös ulkomailta. Jääskeläinen oli erityisen ihastunut operetteihin, mutta hänen esityksessä oli aina myös koomisen revyyn aineksia.

VPK1900b

VPK, 1.Tornion kaupunginhotelli & Kurtin huvila

VPK:sta moneksi

Alkuvuosikymmeninä VPK:lla nähtiin runsaasti myös näytelmiä. Sotavuosina talo oli kansakouluna ja pakolaisten majoituspaikkana.

Ensimmäinen elokuvaesitys VPK:lla oli jo toukokuussa 1904, mutta elokuvateatteri siitä tuli vasta 1923. Ensimmäinen leffa oli ylitorniolaisen Väinö Katajan kirjan pohjalta tehty Erkki Karun ohjaama mykkäfilmi Koskenlaskijan Morsian.

Pisimpään, yli 40 vuotta, VPK:lla elokuvia pyöritti Elma Marikainen, joka ehti kokea yleisöryntäyksen teattereihin Tuntemattoman Sotilaan muodossa, kuin elokuvan alamäenkin. Hänelle viimeinen suuri tähtihetki oli 26.9. 2002, kun torniolaisen Arto Koskisen debyyttielokuvan Kahlekuninkaan ensi-ilta pidettiin VPK:lla. Loppuvuosina entistä useammin teatterissa kuului Marikaisen slogan toiselle katselijalle : ”Voisitko odottaa vielä vähän aikaa, jos tulisi kolmas katsoja. Sitten voitaisiin pyörittää.”

Vuosina 2006-2011. tiloissa toimi Cult Cinema & Cafe.

(Lähteet: Ilkka Teerijoki: Tornion Historia 2-3 ja omat muistiinpanot)

Arkisto-juttu: https://vaylanpyorre.com/mustaparran-paamaja-auki-lokakuussa-tornion-kaupunginhotelli-kiinni-joulukuussa/

Laulaja MARKKU KETOLA muutti Ahvenanmaalle

by Arto.

MarkkuKetola3

Parhaimmillaan Markku on kerännyt Umpparin lauluiltaan yli 700 laulajaa

Monipuolinen laulaja-muusikko Markku Ketola pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa ja muutti Ruotsin Haaparannalta Ahvenanmaalle.

– Rakkaus vei Maarianhaminaan. Olen tuntenut naisystäväni hieman yli vuoden. Nähtiin niin harvoin, ettei ollut muuta mahdollisuutta kuin lähteä kokeilemaan yhteiseloa. Katsotaan nyt miten käy. Jos menee heikosti niin lupaan uida pikaisesti käsipohjaa takaisin Lapin rajamaille, Markku vitsailee, mutta myöntää, että etelä on myös mahdollisuus keikkojen suhteen.

– Etelä-Suomen kuppiloihin on lyhyempi matka. Lisäksi laivakeikkoja olen tehnyt jo ennestään aika paljon ja vielä on tuo Ruotsi, jossa olen käynyt useasti esiintymässä ruotsinsuomalaisille.

Itse asuinpaikkaansa Maarianhaminaa Markku kehuu etenkin kesäkohteena.

– Joka kadunkulmassa ja kahvilassa on menoa ja meininkiä. Suomenkielelläkin pärjää, vaikka Ahvenanmaalla puhutaan pääosin ruotsia. Kun pohjoisessa kuulivat, että olen muuttamassa tänne, ainakin bussilastillinen tuttuja on nyt tulossa kyläilemään. Tervetuloa vaan.

 Lappi ei lähde miehestä

Vaikka Markku nyt katsookin elämää etelästä käsin, ei hän aio unohtaa Lappiakaan. Tornio ja Levi ovat yhä mukana tiukasti keikkakalenterissa.

– Tulen jatkamaan Umpitunnelin lauluiltojen vetämistä kesäisin Torniossa. Ne ovat tärkeä osa kaupungin kesää ja onhan 16 vuotta puhunut puolestaan. Olisi kova juttu, jos 20-vuotisjuhlat näkisivät päivänvalon. Jokaiseen lauluiltaan olen yrittänyt keksiä jotain uutta. Aikaa suunnitteluun on mennyt aina mieletön määrä. Ei tuntimäärää voi rahassa mitata.

– Ainakin  ensi kevään teen töitä myös Levin näköalaravintola Tuikussa, jossa olen toiminut sesonkiaikoina ohjelmaisäntänä. Se on ollut tosi haastavaa ja antoisaa puuhaa. Levillä yleensäkin esiintymisiä on ollut paljon ja sitä kautta olen saanut uusia keikkatarjouksia eteläänkin, Markku kertoo.

Rajan molemmin puolin

Sanotaan, että laulajat on luotuja kulkemaan, mutta Markku Ketolan kohdalla paikkakunnat vaihtuivat usein jo lapsena. Hän syntyi Keminmaassa, nelivuotiaana tuli muutto Ruotsiin, muutama vuosi ja Kymeenlaaksoon ja sieltä taas takaisin Ruotsiin vuosikymmeneksi, jonka jälkeen hän on viihtynyt pidempään vuorotellen Torniossa ja Haaparannalla.

Koko Suomen tietoon Markku tuli laulajana vuonna 1993, jolloin hän oli kansan suosikki Seinäjoen Tangokuninkuus-kisassa, mutta jäi toiseksi. Edellisenä vuonna hän oli kakkonen myös Ykköstähti-kisassa.

Sooloalbumeita Markulta on ilmestynyt puolenkymmentä ja muutama solistiyhtye Ketola & Witikaisen kanssa. Hänet tunnetaan parhaiten lauluista Syli täynnä rentukoita, Anna ja Nikolai ja Lähdit taakse pilvien.

Vuoden päästä lokakuussa Markku täyttää 50 vuotta ja juhlan kunniaksi häneltä ilmestyy uusia albumi, täynnä uutta musiikkia.

– Lauluja olen testannut Umpitunnelin lauluilloissa ja hyvällä menestyksellä. Biiseistä on tykätty. Yritän päästä tekeen sitä piakkoin Lahteen, jossa on loistava studio. Odotukset on korkealla, sillä tulossa on vähän erilaista. 

Soolona, maalla ja merellä

Nykyään Markku tekee keikkoja yksin, muttei solistiyhtye Ketola & Witikaistakaan ole kokonaan kuopattu.

– Tällä hetkellä monipuolisille trubaduureille on aika hyvin kysyntää ja tienaankin paljon paremmin kuin bändissä soittaessa. Ketola & Witikainen- poppoo ei ole virallisesti hajonnut. Tehdään varmaan joku yhteinen terapiaveto silloin tällöin Lapissa tai etelän lavoilla. Meitä ei kuitenkaan enää aktiivisesti myydä, mutta meitä voi tarvittaessa kysyä keikoille soittamalla mulle tai Witikaiselle. Olihan tuo bändi osittain hyvä juttu, mutta jotain siitä jäi uupumaan, Markku tuumaa.

Tulevaisuuteen  aina positiivinen lappilaislaulaja  katsoo luottavaisin mielin. Parhaillaan Markku pitää lomaa, mutta seuraavan kerran häntä voi kuulla livenä M/S Finlandia-laivalla 27.10 – 2.11.

Yritän pysyä jatkossakin ajan hermolla ja pärjätä. Tilanne tällä hetkellä ainakin näyttää aika mukavalta, kun saa tehdä monipuolisesti tätä hommaa,  Ketola sanoo tyytyväisenä.

MarkkuKetola06041998

Iltalehti 6.4.1998

ROI-news: Mr Lordi, Antti ja Lappi Areena

by Arto.

Vallattomassa Maikkarin Posse-viihdeohjelmassa  Mr Lordi paljastui perinteisen suomalaisen sketsiviihteen vankkumattomaksi kannattajaksi.

Sen hän sanoi tärkeäksi syyksi, miksi äänitti Halloweenina julkaistavan Scare Force One-levynsä Uuno Turhapurojen syntymäkehdossa, edesmenneen Spede Pasasen mökillä Muonion Mesopotamiassa.

Speden ja Veskun klassikkoroolien lisäksi suurimmaksi suosikikseen hän nimesi  Velipuolikuun ja yksittäisistä sketseistä Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan poikaparin Yrpä ja Illu….

Mr Lordi väläyttikin Possessa näyttelijän ja imitaattorin kykyjään sketsimukaelmassa Ippeli ja Imppi yhdessä Jaakko Saariluoman kanssa.

LentavaPoroLentävän Poron Teatteri  esittää hulvattoman hauskan musikkikomedian Antti, joka kertoo  suomalaisen popin kuninkaasta, yhdestä Suomen kaikkien aikojen menestyneimmästä artistista Antti Tuiskusta. Samalla se on tarina suomalaisen tähtitaivaan hahmoista Jenni Vartiaisesta Jorma Uotisen kautta Cheekkiin.

Näytöksiä on kaikkiaan yksitoista 13.11.-13.12 välisenä aikana ja paikkana on ravintola Doris.

Musikkikomedian pääroolissa, Anttina, nähdään kajaanilaislähtöinen Heikki Mäkäräinen, joka on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt näytellä monilla näyttämöillä pitkin Suomea muun muassa Tampereen Teatterissa, Aleksanterin Teatterissa ja Oulun kaupunginteatterissa. Muissa rooleissa nähdään rovaniemeläinen Mona Huczkowski sekä Lentävän Poron vakiokalustoon kuuluva Jussi Olavi Jokinenwww.lentavaporo.fi/

robinLappi Areenan loppuvuoden monipuolinen konserttiohjelmisto on täydentynyt teinisensaatio Robinilla. Hän esiintyy Rovaniemellä 9. marraskuuta. Päivää ennen hän konsertoi Haaparannan Aspen-hallilla. Robinin keikat järjestää torniolainen EventWorks, joka vastasi myös elokuussa suosikkilaulajan edellisestä vierailusta. Silloin tähti aiheutti yleisöryntäyksen Tornion Pikisaareen ja yli 2500 nuorta tuli paikalle.

Rovaniemen Lappi Areenan muut vahvistetut konsertit ovat: 25.10. Matti & Teppo 45-vuotisjuhlakiertue, 14.11. Hector – Hauras, 12.12. Ho! Ho! Ho! Jari Sillanpää, Laura Voutilainen, Virve Rosti -Suuri Pikkujoulushow, 13.12. Rockin’ Christmas – Uriah Heep, Nazareth + Melrose

Maailmat kohtaavat Haaparannalla

by Arto.

pajalaTataw2Kun tunisialaislähtöinen tähtilaulaja Amina Annabi ja Jordin voimakaksikko Erling Fredriksson (basso) ja Jan Johansson (haitari) yhdistivät voimansa, syntyi maailmanmusiikkiyhtye Pajala Tatawin.

Se sai alkunsa viime vuosikymmenellä Kiirunan Rallarfästeillä ja ensimmäinen virallinen keikka oli vuonna 2008 Pajalan Meänfestivaaleilla. Kokoonpanoon kuuluvat tällä hetkellä myös kitaristi Alexander Lindgren ja rumpali Tomas Isacsson.

Kun Tornionlaakson melankoliset ja kuumat hiekka- aavikon laulut kohtasivat livenä, syntyi jotain ainutlaatuista.

Tänään yhtye julkaisee ensimmäisen albuminsa Linköpingin kansanmusiikkifestivaaleilla. Pohjoisessa yhtye konsertoi 17. lokakuuta Haaparannan Folkets Husillä klo 20.30. Suomen aikaa. Lämppärinä toimii kalixlainen Sopranos-kuoro, jota kuullaan myös yhtyeen taustalla. Seuraavana iltana Pajala Tatawin esiintyy vielä Jällivaarassa.

Pajalatataw3

On hienoa, että yhtyeen musiikkia on tallennettu nyt myös Pajala Tatawin-levylle, sillä Amina Annabin soolouran takia, yhtyettä näkee turhan harvoin keikoilla.

Hänet tunnetaan kansainvälisissä musiikkipiireissä. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Afrika Bambaatan, Manu Dibangon, Yellow Magic Orchestran ja Peter Gabrielin ja Malcolm McLarenin kanssa.

Hän myös näyttelee ja jokainen ranskalainen tuntee hänet . Ainakin vuoden 1991 jälkeen, jolloin hän edusti Ranskaa Eurovision laulukilpailussa Roomassa ja hän jakoi voiton Carola Häggkvistin kanssa, mutta jäi kakkoseksi, koska hänellä oli vähemmän kymppejä.

 

Sodankylän elokuvajuhlat on Vuoden festivaali 2015!

by Arto.

Valoilmiö festivaalialueen yllä

Kuva Sodankylän elokuvajuhlien arkistosta

Finland Festivalsin hallitus on nimennyt Sodankylän elokuvajuhlat Vuoden festivaaliksi 2015. Hallitus toteaa perusteluissaan:

Sodankylän elokuvajuhlat on koko maailman mittakaavassa erityislaatuinen elokuvafestivaali. Se on jo 30 vuoden ajan tuonut kulttuuria paikkaan, jossa sitä ei yleensä ole isosti tarjolla. Festivaali on koko historiansa ajan tarjonnut mahdollisuuden uppoutua yhteen taidemuotoon, sen nykyisyyteen ja historiaan. Tapahtuman perustajien sivistyneisyyden ja tinkimättömän vision ansiosta ulkomaille leviää yhä edelleen haltioituneita kertomuksia kiehtovasta maasta, joka on ainutlaatuinen ihmisten, luonnon ja kulttuurin yhteensulautuma. Festivaalin suosio ja maine perustuu festivaalin kokonaisuuteen, ei helppoihin, julkisuuden hellimiin kuuluisuuksiin.

Sodankylän elokuvajuhlat perustettiin vuonna 1986 Sodankylän kunnan ja Anssi Mänttärin, Aki Kaurismäen ja Mika Kaurismäen toimesta. Festivaalijohtajana toimi kuolemaansa asti Peter von Bagh. Alusta asti ideana on ollut koota keskiyön auringon alle maailman kuuluisimmat elokuvaohjaajat, uuden elokuvan nousevat nimet, kansainvälinen yleisö ja tavallinen kadunmies välittömässä ja lämpimässä ilmapiirissä.

Ensi kesänä 30-vuotisjuhliaan (10.-14.6.2015) viettävä festivaali jatkaa Peter von Baghin luomalla, suurta kansainvälistä tunnustusta saaneella linjalla kohti tulevien vuosien tapahtumia.

Finland Festivalsin nimeämät aikaisemmat Vuoden festivaalit ovat:

• 2014 Maailma kylässä -festivaali, Helsinki

• 2013 Lasten taidefestivaali Hippalot, Hämeenlinna

• 2012 Tampere Jazz Happening

• 2011 Meidän Festivaali, Järvenpää/Tuusula

• 2010 Haapavesi Folk Music Festival

• 2009 Musiikin aika, Viitasaari

• 2008 Vantaan Barokki

• 2007 Kajaanin Runoviikko Sana ja Sävel

• 2006 Kuopio Tanssii ja Soi

• 2005 Taidekeskus Salmela

• 2004 Mäntän Musiikkijuhlat ja Mäntän kuvataideviikot yhdessä

• 2003 Tampereen Teatterikesä

• 2002 Avantin Suvisoitto

• 2001 Turun musiikkijuhlat

• 2000 Provinssirock

• 1999 Täydenkuun Tanssit