Procol Harumin kaikki kaikessa eli Gary Brooker on yhä mukana yhtyeessä
Legendaariset Procol Harum– ja Animals –yhtyeet saapuvat konsertoimaan Suomeen marraskuussa. Yhtyeet esiintyvät lauantaina 12. marraskuuta Rockin´ Christmas –konsertissa Rovaniemellä Lappi Areenalla.
Procol Harum perustettiin vuonna 1967, mutta se on yhä vahvasti voimissaan. Runsas vuosi sitten yhtye julkisti uusimman albuminsa. Lisäksi yhtye kiertää yhä jatkuvasti konserteissa ja festivaaleilla ympäri maailman. Laulaja, pianisti ja säveltäjä Gary Brooker on yksi Procol Harumin perustajajäsenistä ja kuuluu yhä sen vakiokokoonpanoon.
Brooker on lisäksi tehnyt vuosien aikana yhteistyötä lukuisten legendaaristen artistien kuten George Harrisonin, Ringo Starrin, Eric Claptonin, Bill Wymanin ja Kate Bushin kanssa.
Procol Harum on valloittanut yleisönsä sydämet jo kuudella vuosikymmenellä ainutkertaisen sielukkaan musiikkiinsa ansiosta.
Procol Harumin muita jäseniä ovat Fairport Convention -yhtyeen Dave Peggin poika, basisti Matt Pegg, joka liittyi kokoonpanoon vuonna 1993. Rumpali Geoff Dunn on ollut yhtyeessä mukana vuodesta 2006 ja teki sitä ennen mittavan uran mm. Jimmy Pagen, Dave Stewartin, Van Morrisonin ja Manfred Mannin kanssa. Kosketinsoittaja Josh Phillips istui Hammond-urkujen ääreen Prcol Harumissa ensimmäisen kerran jo 1993, mutta on ollut pysyvästi yhtyeessä mukana vuodesta 2004. Kitaristi Dave Colquhoun on Procol Harumin tuorein jäsen. Hän tuli yhtyeeseen vuonna 2004.
Animals on tullut tunnetuksi lukuisista listahiteistään, kuten The House of the Rising Sun, We Gotta Get out of This Place, It’s My Life, I’m Crying ja Don’t Let Me Be Misunderstood. Suomeen yhtye saapuu Aminals & Friends –nimisenä kokoonpanona, jossa ovat mukana alkuperäisen Animals-rumpalin John Steelin lisäksi Mick Gallagher (koskettimet), Danny Handley (kitara) ja Scott Whitley (basso).
Rovaniemellä nousee lavalle lisäksi Silvennoinen & Maijanen Band, jota tähdittävät Heikki Silvennoinen ja Pave Maijanen. Yhtyeen ohjelmisto myötäilee 1960-70-lukujen brittiläistä ja suomalaista rockmusiikkia, kuten Creamin, Royalsin ja Rock’n Roll Bandin tuotantoa. Yhdistävä tekijä esitettäville kappaleille on, että ohjelmisto koostuu Silvennoisen ja Maijasen omista suosikeista sekä kappaleista, joita miesten omilla soolokeikoilla on harvemmin mahdollista kuulla.
Liput alkaen 59,50 € (sis. toimituskulut).
VIP-illallispaketit Menolipusta 28.tammikuuta alkaen hintaan 129 euroa + alv24 % (159,96€)/ hlö
Lippujen ennakkomyynti Menoklubilaisille alkaa torstaina 28. tammikuuta 2016 ja päättyy perjantaina 29. tammikuuta klo 23.00 osoitteessa www.menolippu.fi/klubiennakot
Julkinen myynti alkaa lauantaina 30. tammikuuta klo 9.00.
Jarkko Honkanen ja Talonpoika Lalli (kuva:Sami Mikko Juhani Aikioniemi)
JARKKO HONKANEN TAIGA Kaipuun kyyneleitä
Laulaja Jarkko Honkanen on muuttanut puheensa teoiksi Taiga-yhtyeensä kanssa ja tehnyt loistavan albumin Kaipuun kyyneleitä, josta ei väriä puutu.
Vuosi sitten hän kirjoitti huolestuneena omasta ja muiden tanssimuusikoiden toimeentulosta HITIT-nettilehdessä Joko viimeinen valssi soi?-otsikon alla muun muassa:
”Meidän on pakko viimein karistaa vanhat kaavat ja monipuolistua. Repiä itsemme irti kaavamaisista kahleista ja muuttaa tanssimusiikki vastaamaan tämän päivän 30–50 -vuotiaiden tarpeita, unohtamatta kuitenkaan perinteitä.”
Näin Jarkko Honkanen & Taiga tekeekin. Kaipuun kyyneleitä-albumin laulut sopivat tanssittaviksi, mutta ne ovat myös viihdyttävää kuultavaa.
Puhtaasti lappilaisen levyn huikein irtiotto on ilman muuta Vera Teleniuksen tunnetuksi tekemä Miljoona ruusua, jossa Jarkko saa kaveriksi räppäri Talonpoika Lallin, joka fiittaa ja niittaa lauluun oman lemmenlorunsa. Keikoilla biisi on toiminut ja nyt myös levyllä ja videollakin. Loistava veto!
Jarkon äänelle country-iskelmä sopii ja ilman muuta lännen lauluja kannattaa myös viljellä. Nimilaulun Kotiseutu Peräpohjolassa-henkinen teksti vetoaa varmasti moniin juuriltaan poismuuttaneille, Saavuttamaton-laulu vie mukanaan vetävän juna-kompin kera ja kipakka Tyttö tumma Pohjanmaan taas saa tanssijat helpostikin jiihaa-huutoihin.
Jarkolta taipuu herkistelykin. Monen mielestä Tarja Ylitalon 1980-luvun yksi koskettavimmista esityksistä on alun perin ranskalainen Sittenkin vain sinä Juha Vainion tekstillä. Se saa nyt huomattavasti rikkaamman sovituksen, joka kasvaa alun pianointrosta mahtiballadiksi.
Kaipuun kyyneleitä-levyä kuunnellessa aistii, että näitä lauluja on ollut varmasti mukava purkittaa. Tyylistä toiseen lappilaissoittajat vaihtavat sujuvasti, mutta laulujen sisälläkin tapahtuu. Niitä ei vain soiteta läpi ja silloin kun taitavat muusikot ovat kyseessä ja perusasiat kunnossa, muurien ylittäminenkin onnistuu.
Jokainen muusikko pääsee levyllä myös näyttämään parastaan. Pitkän linjan tanssiyhtyeessä Channel Fourissa soittanut Risto Mattanen osoittaa kitaristina monipuolisuutensa kautta koko levyn. Basisti Tero Ylisirkka on tehnyt levylle kaksikin kappaletta ja rumpali, Tenavatähti-kisasta aikuiseksi kasvanut Matias Sassali laulaa sametinpehmeästi laulun Ja sitä kesää ei tuulet tee.
Yhdessä Jarkko Honkanen Taiga-orkesterinsa kanssa on liekeissä rockpotpurissa, jossa kuullaan kappaleet Punkkua, Rokaten tieni meen ja Mä oon rockkuningas ja albumin piiloraidalla Hulivili-humpassa, jolla päästellään rillumarei-hengessä pääsolistina Tero.
Kaikinpuolin hieno albumi. Toivottavasti mahdollisimman moni vastaa myöntävästi Jarkon tanssiinkutsuun ja Kaipuun kyyneleitä-levyn laulut saavat myös paljon radiosoittoa.
Arvostettu musiikin moniosaaja Markus ”Zarkus” Poussa on poissa. Hän menehtyi sairauskohtaukseen laivakeikalla Jukka Pojan kanssa viime lauantaina. Ensi viikonloppuna hänen piti esiintyä Ismo Alangon kanssa Pyhä Winter Unpluggedissa.
Kuollessaan Zarkus oli 40-vuotias. Lapissa hänet tunnettiin parhaiten Savukosken Sompio Rockin seremoniamestarina. Koko sen seitsenvuotisen olemassaoloajan hän toi oman bändinsä lisäksi tapahtumaan etelästä mielenkiintoisia muusikkokavereitaan muun muassa Palefacen, Pave Maijasen, Ismo Alangon, Vuokko Hovatan ja Hanna Pakarisen.
– Olen sanonut, että siellä ollaan ” jossain hevon jeerassa”, keskellä ei mitään. Ainutlaatuinen tapahtuma, jossa on hyvää kylämeininkiä ja energiaa, jota ei ole muualla. Saman katon alla ovat yhtä aikaa niin nuoriso kuin poromiehetkin juhlimassa, Poussa hehkutti.
Hän tunsi lukkarinrakkautta pohjoista kohtaan, sillä hänen äitinsä suku oli Savukosken Martin kylästä. Kuitenkin hän varttui Nummelassa, missä hänen musiikkiuransa käynnistyi yhdessä Anssi Kelan kanssa Pekka ja Susi-yhtyeessä. Kela kuvaa facebookissa poismennyttä ystäväänsä näin:
”Kaikki Zarkuksen tunteneet tietävät, etteivät hän ja termi ”huono fiilis” ole mitenkään sovitettavissa yhteen. Itse asiassa haluaisinkin esittää vaatimuksen siitä, että termin ”hyvä fiilis” yhteyteen laitettaisiin sanakirjassa Zarkus Poussan kuva. En muista nähneeni häntä ikinä pahalla päällä. Kun vuosien varrella kohtasimme, niin vastassa oli aina sama, myhäileväinen hahmo. Sydämellinen ihminen.
Zarkus oli musiikki. Hän oli rytmi. Hän svengasi. Hahmo isolla H:lla, joka eli meidän maailmassamme, mutta kuului kuitenkin johonkin aivan toiseen todellisuuteen. Ei tule heti mieleen toista ihmistä, joka poikkeaisi normeista niin paljon kuin Zarkus. Hän eli aivan omalla sykkeellään.”
Juha Tapiolla on kyky tehdä tarttuvia ja koskettavia lauluja, hittejä, jotka jäävät soimaan. Viimeisimmän niistä, Anna valosi loistaa, voi jo lukea iki-iskelmien joukkoon, vaikka se julkaistiin vasta viime syksynä. Samanniminen hänen 10. albuminsa tuli ulos lokakuussa ja parissa kuukaudessa se möi platinaa. Myös pitkäsoittoa seurannut kiertue oli suurmenestys.
Juha oli yksi vuoden 2015 soitetuimmista artisteita Suomen radioissa ja radio Iskelmän äänestyksessä hänet on äänestetty finaalikierrokselle yhteensä neljässä kategoriassa; Vuoden miesartisti, Vuoden viihdyttäjä, Vuoden albumi ja Vuoden Paras Kappale.
Juhalle on myös kolme Emma-ehdokkuutta: Vuoden miessolisti, Vuoden albumi ja Vuoden kotimainen artisti.
Parhaat palkitaan Iskelmä Gaalassa Tamperetalossa 12.2. ja Emma Gaalassa Espoon Barona Areenalla 11.3.
Keikoilla pohjoisessa Juha Tapio nähdään seuraavan kerran maalis-huhtikuun vaihteessa, jolloin hän esiintyy kolmesti Levillä, kahdesti Ylläksellä ja kerran Saariselällä ja Rovaniemellä.
Kesällä hänet nähdään varmasti ainakin Kemijärven Yöttömät Yöt-tapahtumassa (7.- 10.7.) ja Kemin Satama Open Airissä (5.-6.8)
Haaparannan ylpeys, teollisuusmetalliyhtye Raubtier julkaisee viidennen albuminsa Bärsärkagång 19. helmikuuta.
Ruotsin merkittävin rocklehti Sweden Rock-magazine on huomioinut levyn näyttävästi ja levyä kommentoidaan useamman toimittajan voimin.
Zendt kirjoittaa muun muassa: ” En tiedä onko Raubtier hardrockia, tunturipunkkia vai jotain muuta, joka tapauksessa se on hyvää. Yhtyeen vahvin albumi tähän asti. He eivät eivät käytä enää tiettyä berliiniläissekstettiä risteytyksenä ohje-ja lakikirjasta, vaan kappaleissa on selvästi enemmän omaa luonnetta, vahvoja melodioita ja kansanmusiikkivaikutteita. Tällä kertaa Raubtier on ohjannut moottorikelkkansa oikeaan suuntaan.”
Sweden Rock on lähettänyt myös toimittajansa ”erämaahan” Ruotsin Korpikylään haastattelemaan Raubtierin laulaja-lauluntekijää Pär Hulkoffia.
Kankaanrannassa syntynyt Pär vie Cecilia Wemgårdin lintumetsälle. Saalista ei saada, mutta toimittaja saa juurevan luennon maalaiselämästä ja elämän kiertokulusta.
-Olemme aina eläneet luonnosta ja metsästä ja meillä on velvollisuus pitää huolta tästä paikasta ja siirtää se seuraavalle sukupolvelle, isältä pojalle, Hulkoff sanoo.
Hänen ajatuksiaan esimerkiksi katoavan maaseudun puolesta ja EU:ta vastaan voi lukea myös hänen sanoituksistaan. Hulkoff sanoo, että Raubtier-yhtye on hänelle varaventtiili, jota kautta hän päästää laulajana ja lauluntekijänä agressiot pihalle.
Tulevalta yhtyeen Bärsärkagång-albumilta on julkaistu toistaiseksi kaksi singleä, jotka ovat tiukasti kiinni maalaismaisemassa. Pär esittelee kappaleet näin:
–Den sista kulan on panssaritango, joka vangitsee suomalaisen luonteenlaadun, surun ja kansanmusiikin, joka on ominaista molemmin puolin Tornionlaaksoa. Bothniablod on taas ylistys niille, joilla on voimia jäädä kotiseudulle, jossa elinolosuhteet koko ajan heikkenevät.
Muusikkonakin pohjoisesta on vaikea ponnistaa. Hulkoffilta ja rumpali Buffelnilta vei 15 vuotta raivata tie Ruotsin listoille ja kultakantaan. Päriä lainaten: ” Raubtierillä löimme vihdon päämme naulaan, sillä porothan ovat huonoja ostamaan levyjä.”
Musiikkitoimittaja Tarja Närhin emännöimässä Radion Suomen Levylautakunnassa uusia kappaleita olivat ruotimassa Miljoonasateesta parhaiten tunnettu Olli Heinonen ja musiikkitoimittajat Jukka Haarma ja Jami Liukkonen.
Kärkikolmikon muodostivat brittiläinen 24:llä pisteellä Laura Mvula kappaleellaan Overcome ja pisteen perässä tulivat Afromikon Oi oi ja Suomen Tullin Aalto & törmä.
Torniossa toisensa löytäneet Suomen Tullin jäsenet ovat aiemminkin menestyneet Levylautakunnassa. Vuonna 2012 yhtye valloitti tuomareiden ja erityisesti näyttelijä Antti Reinin sydämen, mutta muitakin pohjoisia menestyjiä löytyy. Mitalisijoille ovat yltäneet muun muassa Hämärästä Aamunkoittoon, Greedy Pig ja Pajala-Tatawin.
Suomen Tullin Aalto & törmä -kappale löytyy yhtyeen kahden viikon päästä ilmestyvältä järjestyksessä kolmannelta pitkäsoittolevyltä Kukkola.
Tässäpä Ollin, Jukan ja Jamin kommentit Aalto & törmä-laulusta.
Olli: ”Tämä toi mieleen paljon sitä musaa, jota kuuntelin nuoruudessa. Kun progressiivinen musiikki terminä 1970-luvulla tarkoitti edistyksellistä, niin onko se tänä päivänä tehtynä sitten regressiivistä musiikkia? Slidekitarasta tuli ihan George Harrison mieleen 60-luvun lopulta. Kuorot oli aika lailla Beatlesiä, joka 60-luvulla oli todellakin progressiivinen rockyhtye!” (8 p)
Jukka: ”Mun progekausi kesti kolme vuotta…Eikös tämä ollut Love Recordsin vanhaa tuotantoa, eikä mikään levyuutuus. Laulaja olisi voinut olla Pepe Willbergin poika ja tämä hyvällä sanottuna. Oli todella sympaattista ja osaavaa.” (7 p)
Jami: ”Hyvä ja miellyttävä kappale. Tämän perusteella suomalainen musiikki voi hyvin. Hyvää davelindholmmaista progeilua. Bändi soitti hyvin yhteen ja kokonaisuudesta tuli hyvälle mielelle. ” (8 p)
30-vuotista Emma Gaalaa juhlitaan komealla artistikattauksella 11. maaliskuuta Espoon Metro Areenalla.
Lavalle nousee muun muassa valtavaan nosteeseen uuden En kommentoi-albuminsa myötä noussut rovaniemeläinen Antti Tuisku, joka kisaa Emmasta kolmessa eri kategoriassa: Vuoden miessolisti, albumi & pop. Toinen pohjoisen edustaja on rockalbumi-sarjassa torniolaislähtöinen CMX Mesmeria-levyllään.
Ehdokkuuksia eniten ovat kahmineet aiemmin jo yhdeksällä Emma-palkinnolla palkittu Chisu ja kiekkokansan rakastama JVG, jotka nähdään myös livenä Metro Areenalla. Muita esiintyjiä ovat platinaa uusimmallakin albumillaan myynytJuha Tapio, nuoren polven ykkösnimi Sanni, historian ensimmäisen Vuoden yhtye –Emman vuonna 1985 voittanutYö, Suomen rockbändien kiinnostavimpaan kärkeen noussutSanta Cruz, Roope Salmisen, Nikke Ankaran ja Teflon Brothersin päräyttävä yhteisesiintyminen sekä viime vuonna julkaistulla esikoissooloalbumillaan kriitikot hurmannut Paperi T,jonka kanssa lavalle nousee 22 Pistepirkko -yhtyeestä tutuksi tullutPK Keränen.
Vuoden musiikkivideon sekä artistin tai yhtyeen valitsevat yleisö.