Suomalaisen bluesin ykkösnimi Erja Lyytinen on tulevan kesän Kalottjazz & Bluesin vetonaula. Lady on niittänyt viime ajat kansainvälistä mainetta ja esiintynyt kotimaassa loppuunmyydyille konserttisaleille. Bluesin suosio tuntuu olevan vihdoinkin hyvässä nosteessa, joten ei epäilystä, Erja hurmaa ja tyrmää tulevan kesän festivaaliväen.
Torniossa ja Haaparannalla juhlittava Kalottjazz & Blues soi 1.-2. heinäkuuta eli festivaali puristetaan nyt neljästä kahteen hektiseen tapahtumapäivään, jolloin rytmimusiikki soi aamusta iltaan toreilla, lavoilla, terasseilla ja kirkossa!
Avajaiskonsertti pidetään kuten aiemminkin Tornion Musiikkitalolla, Night Music Alatornion kirkossa ja Blues Night Haaparannan Folkets Husillä, mutta pakkaa sekoitetaan aikatavalla. Nyt Kalottjazz & Blues lyö kättä Umpitunnelin kanssa ja Pikisaaren piknik-konsertti järjestetään ravintolan ulkolavalla Tornionjoen rannalla.
Umpparin lavalla esiintyvät ainakin Norrbotten Big Band solistinaan Josefin Lindstrand ja jazzin huippukombo; Hans Olding, Jaska Lukkarinen, Mats Wellin ja Manuel Dunkel.
Uusi esiintymispaikka on myös Haaparannan puisto, jonne järjestetään oma World Music-tapahtuma. Aikanaan maailmanmusiikin pohjoisen supertähden Mari Boinen vierailu Kalottjazzissa oli ikimuistoinen ja ilolla tervehtii pienen tauon jälkeen saamelaispohjaisen musiikin paluuta juhlille Angelien myötä. Ulla ja Tuuni Länsman keikkailevat harvakseltaan, joten mielenkiinnolla odottaa heidän esiintymistään. Väriä tapahtumaan tuo myös senegalilaiseen mbalaxiin musiikkinsa perustava SouSou & Maher-duo. Tiukasti tätä päivää taas on Haaparannan, Juoksengin ja Överkalixin pakolaismuusikoista koottu yhtye, joka esittää arabialaispainotteista musiikkia.
Haaparannan Blues Nightissa kuullaan Erja Lyytisen lisäksi ainakin kitaratornado Knucklebone Oscarin johtamaa White Knucles trioa ja jatkoja vietetään sitten Pondessa, jossa viihdyttää ” Kourilehdon Clapton” argentiinalaislähtöinen Saverio Maccne bändeineen.
Vaikka osa esiintyjänimistä on vielä paljastamatta, voisi todeta tässä vaiheessa erästä (toivottavasti Kalottjazzissa joskus esiintyvää) Sultans-kitaristia lainaten: ”Pikkusen hyvä!”
Helsinkiläistynyt rovaniemeläismuusikko Jarmo Puhakka alias Slim Butler hakee blueshenkisiä mesenaatteja uuden albuminsa loppuun saattamiseksi. Artistin tuore pitkäsoitto Bad Intention on tarkoitus rahoittaa joukkorahoituksen avulla ja julkaista jo tulevan kesän aikana.
Kampanjaan voi osallistua kuukauden ajan lauantaista 23.4. alkaen osoitteessa Mesenaatti.me.
– Levytysprojektin viimeistelyyn tarvitaan vähintään 3500 euroa. Se mahdollistaisi albumin miksauksen ja masteroinnin, kansien suunnittelun sekä cd:n painatuksen ja julkaisun, Puhakka kertoo.
Tavoitteena on 6000 euron summa. Mikäli se toteutuu levystä julkaistaan myös 500 kappaleen rajoitettu vinyylipainos avattavine kansineen.
-Kaikki levylle päätyvä musiikki on jo niinsanotusti purkissa ja loput palikat asettuvat paikoilleen kriittisessä miksaus- ja masterointivaiheessa. Levyn kannet ovat myös kiihkeässä luomisvaiheessa, joitten suunnittelusta vastaa AD Lasse Katainen, jonka vahva kynänjälki on tullut bluesin ystäville tutuksi muun muassa Roots´n River Blues-festivaalin julistetaiteesta, Puhakka jatkaa.
Debyyttialbumi Inner Blues herätti ilmestyessään heinäkuussa 2012 laajaa kiinnostusta eri puolilla maailmaa. Kotimaassa levy voitti vuoden parhaan kotimaisen bluesjulkaisun tittelin kahdessa arvostetuimmassa valtakunnallisessa äänestyksessä, Blues Newsissä ja Yle Radio Suomen Bluesministerissä.
Ensimmäisen levyn menestyksen rohkaisemana Puhakka pyysi luottomuusikkonsa studioon työstämään uusia sävellyksiä. Niin tuore materiaali kuin debyyttikin tehtiin lähes kokonaan rovaniemeläisten muusikoiden voimin.
Amerikkalaiset muusikkoystävät, Tad Robinson ja Andrew Black lainasivat loistavat laulunlahjansa tallenteelle. Molemmat herrat tulkitsevat neljä kappaletta ja Slim itse vastaa nimikappaleen lauluosuuksista.
Pahaenteisesti nimetyn Bad Intention-levyn pohjat päätyivät perinteiselle analoginauhalle Villa Willamossa Rovaniemellä ja jälkiäänityksiä tehtiin Suomessa ja USA:ssa. Onnistuneiden studiosessioiden ja pitkän puurtamisen jälkeen lopputulos on nyt kaikkien ulottuvilla, lähes.
Bluesin ystävät voivat tukea lappilaisen musiikin maailmalle saattamista pienelläkin summalla. Mikäli rahoitusprojekti ei tukijoiden puutteessa toteudu, mesenaatti saa sijoituksensa takaisin.
Haaparannan Folkets Husissä nähdään 28.4. klo 19.00 Suomen aikaa vierailuesityksenä Suomen puolelta Lahden kaupunginteatterin näytelmäKaksi naista ja meri (Två kvinnor och havet), joka perustuu Tove Janssonin omaelämäkerralliseen romaaniin Reilua peliä. (Näytelmä esitetään suomeksi ja tekstitetään ruotsiksi.)
Kaksi naista ja meri on tunnelmallinen ihmissuhdedraama, lempeä rakkaustarina, joka alkaa siitä mihin muut rakkaustarinat loppuvat. Se kertoo Marista ja Jonnasta, jotka ovat seitsemänkymppisiä taiteilijoita, jotka jakavat työnsä, elämänsä ja saaren meren keskellä. Mari yrittää vilpittömästi vastata ihailijakirjeisiin, joissa kysytään elämän tarkoitusta. Jonna huolehtii, että Mari saa vitamiininsa.
Pääsemme seuraamaan heidän ystävyyssuhdetta – arjen suukopua, hyväksytyksi tulemisen ja hellyyden tarvetta, ja itsenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden kaipuuta.
Kaksi naista ja meri sisältyy Suomen ja Ruotsin näyttämötaiteen yhteistyö¬hankkeeseen Scen utan gränser – Rajaton näyttämö ja länsirajalle esityksen tuo Haparanda Teaterförening (https://www.facebook.com/events/985389481526503/).
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin Saamelainen kulttuuriarkisto kerää, tallentaa ja säilyttää saamelaiskulttuureihin ja saamen kieliin liittyvää aineistoa.
Arkiston uusimpia hankkeita on Nils-Aslak Valkeapäätä käsittelevän kokoelman perustaminen ja kartuttaminen.
Áillohaš-seminaarin21.4. (klo 9–16) tarkoitus on kertoa kokoelmasta sekä Nils-Aslak Valkeapään elämästä ja tuotannosta saamelaisyhteisölle, tutkijoille sekä kaikille kiinnostuneille. Samalla se on Áillohaš-kokoelman ja saamelaisen kulttuuriarkiston avajaistilaisuus.
Seminaarissa kuullaan puhujina Nils-Aslak Valkeapään parhaiten tunteneita henkilöitä kuten Veli-Pekka Lehtola, Ilpo Saastamoinen, Siiri-Magga Miettunen, Kristina Utsi, Kari Sallamaa ja Harald Gaski.
Seminaari järjestetään Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella. Seminaarin kielet ovat saame ja suomi, ja puheenvuorot tulkataan näillä kielillä.
Seminaarin iltatilaisuus järjestetään ravintola Rauhalassa, jossa esiintyy muun muassa, Ailun uusi joiku-levyiltä tuttu joikaaja-näyttelijä Iŋgor Ántte Áilu Gaup eli Áilloš. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Suomen jazzlaulajien kärkikaartiin lukeutuva Nina Mya (Höynälä) julkaisee kolmannen albuminsa Closure sopivasti kesän festivaalikauden kynnyksellä.
Levyllä tullaan kuulemaan vahvaa, gospelhenkistä ilmaisua, jolle on haettu vaikutteita aina John Coltranen spirituaaleista Aretha Franklinin souliin asti. Myös kaksi lainakappaletta uusilla sovituksilla on mukana.
Ninalta on ilmestynyt toistaiseksi albumit; Flying Solo vuonna 2012 ja Our Time vuonna 2014. Niissä kaikuvat 50- ja 60-lukujen jazztyylit, mutta tulevalla levyllä mennään ”mustempaan” suuntaan.
– Aiemmat levyni ovat olleet minulle tärkeitä, mutta Closure on enemmän. Se heijastelee täydellisesti minua laulajana ja säveltäjänä. Uusi bändini poikkeaa myös soundillisesti aiemmista, Nina kertoo.
Hän on saanut taakseen huippusoittajia, joista tärkein lenkki on puhaltaja Petri ”Pope” Puolitaival, joka on toiminut Ninan apuna levyllä tuottajana, sovittajana ja säveltäjänäkin. Popehan tunnetaan parhaiten 2000-luvun yhdestä suosituimmasta jazzyhtyeistä Dalindeosta ja rokkibändi Leningrad Cowboysista. Muut muusikot ovat Jukka Eskola (trumpetti), Henri Mäntylä (piano), Jori Huhtala (basso) ja Tuomas Timonen (rummut).
Pohjoisessa Closure-levyn musiikkia ei valitettavasti kuulla livenä vielä esimerkiksi kesän Kalottjazz & Bluesissa, mutta Suomen Jazzliiton järjestämällä kiertueella Nina tulee 21. syyskuuta konsertoimaan kotikaupunkinsa Tornion Musiikkitalolle. Paikallisena järjestäjänä on Riverside Jazz-yhdistys.
PS. Nina Mya, miksi albumin nimeksi Closure? ” Ihminenhän hakee elämässään aina vastauksia ja lopetuksia asioille, jotta uudet voisivat alkaa. Tietysti Closure kietoutuu sanoituksiin laajemminkin, oman rauhan ja paikan etsimiseen ja löytämiseen.”
Norrbotten Big Band plays Quincy Jones Tornion Musiikkitalolla 22.4. klo 19.00 Suomen aikaa. Kapellimestarina Vellu Halkosalmi.
QUINCY JONES
Tuottaja, elokuvasäveltäjä ja orkesterinjohtaja Quincy Jones on työskennellyt jazzin kaikkien suurten kanssa Billie Holidaystä Miles Daviesiin.
Jazz on antanut hänelle hyvän perustan, mutta aina Quincy on ollut moniosaaja.
– Jazztaidot antoivat minulle mahdollisuuden käännellä kolikkoa. 14-vuotiaana juke jointeissa oli soitettava myös polkkaa, iskelmää ja bluesia. Se opetti. Vasta aamutunneilla pääsi puhaltamaan beboppia.
Jones onkin antanut artisteille nostetta laajemminkin musiikkigenrestä riippumatta. Quincyn helposti tunnistettava sovitustyyli ja terävän särmikäs orkesteriklangi kultasi muun muassa Michael Jacksonin sooloalbumit Thriller, Off The Wall ja Bad.
Jones on ollut aina siellä, missä tapahtuu. Hän tuntee mustan musiikin ja sen tekijät. Kun Harry Belafonte ja Lionel Richie pyysivät häntä keräämään tähtiä We are the world-kuoroon, nopeasti hän sai kokoon puolensataa artistia.
Quincy syntyi 1933 Seattlessa ja jo 15-vuotiaana hän liittyi Lionel Hamptonin orkesteriin. Hän opiskeli Berkleen musiikkikoulussa ja oli mukana Dianah Washingtonin, Cannonball Adderlyn ja Duke Ellingtonin levytyksissä. Hän kuului myös Dizzy Gillespien bändiin. Myöhemmin hän on tuottanut ja sovittanut levyjä Aretha Franklinistä Frank Sinatraan.
Jonesilla on ollut aina läheinen suhde myös Ruotsiin. Ensimmäisen elokuvamusiikin hän teki ruotsalaisfilmiin Pojken i trädet 1961, mutta sitä ennen muusikkona hän oli ehtinyt vierailla maassa jo monta kertaa. Ensimmäisen kerran 1953, jolloin hän kävi Lionel Hamptonin big bandin mukana. Silloin salaäänitettiin muun muassa klassinen Stockholm sweetnin, jonka trumpettisektiossa hänen kanssa soittivat Art Farmer ja Clifford Brown. Myöhemmin hänet kutsuttiin johtamaan Ruotsin radion orkesteria ja syntyi muun muassa ikivihreä the Midnight sun never sets, jolla loistaa alttosaksofonistina Arne Domnerus.
Monelle ensikosketus Quincyn musiikkiin tapahtui huomaamatta tv-sarjojen kautta. Ironsiden ja Minä, vakoojan tunnareista esimerkiksi voi kuulla Jonesin kädenjäljen.
Allekirjoittaneelle Jonesin musiikki tuli kuitenkin ensi kerran tutuksi 1960-luvulla elokuvasta Yön kuumuudessa, jonka pääosassa oli Sidney Poitier ja sen tunnuslaulun In the heat of the night esitti Ray Charles. Seuraavalla vuosikymmenellä kiinnostus Jonesin musiikkia kohtaan vain syveni ja syynä oli Alex Haleyn romaaniin perustuva tv-sarja Juuret, joka kertoi mustan miehen tarinan.
Quincy Jones on yksi kevyen musiikin elävistä legendoista ja Norrbotten Big Bandin vieraileva kapellimestari Vellu Halkosalmi on yksi hänen musiikilleen vihkiytyneistä. Eli sydän on mukana ja se varmasti myös kuuluu Tornion konsertissa.
Viikon päästä 16.4. on taas kansainvälinen Record Store Day ja sen kunniaksi muun muassa espanjalainen Munter records julkaisee rajoitetun 1600-kappaleen uusintapainoksen blackpoolilaisen Rockin`Vickersin sinkusta Dandy/ I Don’t Need Your Kind.
Kyseessä on sittemmin Lemmynä tunnetun Ian Kilmisterin uran toinen levytys, jossa hän revitteli kitaristina, joten ei ole epäilystä, etteikö uusintapainos vanhan ajan kansilla, mene kaupaksi alta aikayksikön.
Sinkun ensijulkaisusta tulee lokakuussa kuluneeksi 50 vuotta. A-puoli Dandy on Kinksien Ray Daviesin käsialaa ja sen tuotti Shel Talmy, jolla oli sormensa pelissä muun muassa the Whon My generation-biisissä.
Kaikkiaan Rockin` Vickers (1963-1967) teki neljä sinkkua, joista yksikään ei menestynyt. Dandy-sinkku julkaistiin myös jenkeissä, mutta sijoitus oli parhaimmillaan Billboardin listalla sijalla 93.
Dandy-sinkulla yhtye esiintyi kokoonpanossa: Harry Feeney (laulu), Ian Kilmister (kitara), Ciggy Shaw (rummut) & Steve Morris (basso).
Kaikkinensa uusintapainos on mukava yllätys. Harmi vain, että levyn kylkiäisenä lainataan amerikkalaisen Ugly Things-lehden Mike Staxin RV-historiikkia, jossa erityisesti suomalaisen korvaan särähtää lause: “Although they failed to crack the UK charts, the Vickers scored a Number 1 in Finland, where they played to packed stadiums.”(Pitempi versio tuosta onnahtelevasta biosta löytyy kokoelma-CD:ltä The Rockin`Vickers: The Complete: It`s Alright! (RPM))
Maailman ääriin on nimeltään Taiskan uusin menestysbiisi. Sen sanat ovat Mariskan, joka on myös säveltänyt laulun yhdessä Mikko Tammisen kanssa.
Maailman ääriin on tunnuslaulu TV1:n Futisvanhemmat-ohjelmaan, joka tulee tiistaisin klo 20.00. Sarjasta on esitetty vasta kaksi osaa, mutta nyt jo laulu soi taajaan radioaalloilla ja täytyy myöntää, että Taiskan ääni kuulostaa vuosi vuodelta vain paremmalta.
Laulun ensimmäinen noteeraus tuli tänään, kun Yle Radio Suomi julkaisi viikon 13 soitetuimmat.Tiuhimpaan Radio Suomessa soi Mariskan Typötyhjiin-kappale, mutta ero toiseksi tulleeseen Taiskaan oli Ylen tiedotteen mukaan laskennallisesti kaikkein pienin mahdollinen.
– Hienoa! Enpä tuosta listasta tiennyt. Maailman ääriin on kivaa poppi- iskelmää, mutta omia uusia biisejä teen poikani Eliaksen kanssa. Ne ovat sitten nicerokkia ja niitä voi kuulla toistaiseksi vain keikoilla, seuraavan kerran Hullu Poro Areenalla ensi keskiviikkona, Taiska kertoo.
Virallista videota ei ole Taiskan Maailman ääriin-esityksestä julkaistu, mutta Futisvanhemmat-sarjaan liittyvä kylläkin, jossa nähdään Lahden Kuusysin junnujoukkueen vanhempien elämän koko kirjo ja tunteiden vuoristorata kauden aikana.
Yle Radio Suomen soitetuimmat vko 13 (28.3.-3.4.2016)
Kaksi naista ja meri (Två kvinnor och havet), joka perustuu Tove Janssonin omaelämäkerralliseen romaaniin Reilua peliä. (Näytelmä esitetään suomeksi ja tekstitetään ruotsiksi.)
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin Saamelainen kulttuuriarkisto kerää, tallentaa ja säilyttää saamelaiskulttuureihin ja saamen kieliin liittyvää aineistoa.
Viikon päästä 16.4. on taas kansainvälinen Record Store Day ja sen kunniaksi muun muassa espanjalainen Munter records julkaisee rajoitetun 1600-kappaleen uusintapainoksen blackpoolilaisen Rockin`Vickersin sinkusta Dandy/ I Don’t Need Your Kind.