Archive for kesäkuu, 2016

Dokumenttiohjaaja ANTTI HAASE etsintäkuuluttaa tarinoita Lapin sähköistyksestä

by Arto.

Antti_HaaseIsoisäni Gunnar  ja isäni Hannu Haase tekivät elämäntyönsä Lapin sähköistämisen parissa. Isoisääni on kutsuttu jopa ”Lapin sähköistämisen isäksi”.

Pohdiskelin pitkään lähtisinkö minäkin seuraamaan isieni jalanjälkiä. Teen sen nyt ohjaamalla dokumenttielokuvan Isoisän ärräpää- Lapin sähköistyksen tarina.

Dokumenttielokuva on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. Ensi-ilta on Rovaniemellä 3.kesäkuuta, jonka jälkeen toteutetaan elokuvan esityskiertue Lapin kuntiin.

Elokuvan kehystarinana toimii tutkimusmatkani isieni elämäntyöhön Rovakaira Oy:n toimitusjohtajina (1947-2008)   ja sähköistyksen merkityksiin paikallisten ihmisten elämässä.

Lapin sähköistys oli keskeinen osa Lapin jälleenrakennusta ja siitä tuli  lappilaisten ihmisten arjen suurin mullistaja Lapin sodan tuhojen jälkeen.  Elokuva näyttää miten valtava monen eri tahon yhteistyöponnistus Lapin sähköistys oli, kuinka se turvasi Lapin elinvoimaisuuden, mutta vaati myös raskaita taloudellisia ja inhimillisiä uhrauksia.

Nyt etsimme kaikkien lappilaisten ihmisten kertomuksia ja kokemuksia Lapin sähköistyksestä, mutta erityisesti Rovakairan toiminta-alueelta (entinen Rovaniemen maalaiskunta, Kittilän ja Sodankylän kunnat). Tässä joitakin aiheita  ja tapahtumia, joista halutaan kokijoiden ja näkijöiden tarinoita. (Jokaiselle kertomuksensa tarjonneelle henkilölle lähetetään henkilökohtainen kutsu elokuvan ensi-iltaan Rovaniemellä)

puhelinElämä ilman sähköä, erityisesti emäntien arki
Lapin sodan tuhot sähköverkolle
Rovakairan perustaminen 1947
Jaatilan ja Ruikan sähköistys jouluksi 1948
Rovakairan sähköistyskokoukset kylissä 40-60 luvuilla
Sähkönkäytön neuvontatilaisuudet 40-50 luvuilla
Kotien ensimmäiset sähkölaitteet ja arjen muutos 40-60 luvuilla
Rovakairan sähköverkon rakennus 40-50 luvuilla
Sähköjen katkaisutilanteet
Sähkötapaturmat
Kaihuan voimalaitoksen rakentaminen 1958 ja patomurtuma 1959
Syrjäkylien lähetystöt Gunnar Haaselta sähköjä pyytämässä 50-70 luvuilla
Siitosen kylän talkoosähköistys 1965
Kylien valojuhlat, mm. Pokan valojuhla 1987
Elämä sähkökatkojen kanssa
Mauri-myrskyn sähkökatkot ja tuhot sähköverkolle 1982

Antti Haasen yhteystiedot: Sähköposti: lappisahko@gmail.com /Puhelin:  0505435054/ Postiosoite: Ruotutie 18, 95500 Tornio

Facebook-sivu: Isoisän ärräpää – Lapin sähköistyksen tarina

JAMPPA TUOMINEN-viihdekiertueen Tornion konserttiin vielä lippuja jäljellä

by Arto.

jamppatuominen16Jamppa Tuominen – Aamu toi, ilta vei -viihdekonsertissa kuulemme lauluja ja tarinoita Jampan elämästä.

Suurien tunteiden tulkin, edesmenneen Jamppa Tuomisen iskelmäura starttasi 40 vuotta sitten iki-ihanalla laululla Aamu toi, ilta vei. Tämän päivän iskelmätähdet haluavat kunnioittaa rakastettua artistia ja hänen laulujaan muistoja herättävässä konsertissa, joka nähdään Tornion Musiikkitalolla 26.10. ja Rovaniemen Korundissa 27.10, joista jälkimmäinen on jo valitettavasti loppuunmyyty.

Mukana konserttikiertueella ovat Eija Kantola, Teemu Roivainen, Aki Hietala ja Jaana Raivio. Kiertueen musiikista vastaa Omega-orkesteri.

Kiertueen tähdet ovat kaikki tuttuja konserttilavoilta ja esittäneet Jampan kappaleita, osin myös levyttäneet. Eija Kantola ja Teemu Roivainen  muistetaan Tangomarkkinat-laulukilpailun voittajina ja Jamppa Tuomisen sisaren tytär Jaana Raivio  ja Aki Hietala ovat niin ikään vuosien varrella tulkinneet Jampan kappaleita.

Eija Kantola muistelee Jamppaa ja lauluja:
– Jampalla oli todella persoonallinen ja tunnistettava ääni. Hän oli myös erittäin musikaalinen. Selaillessani Jampan tuotantoa läpi, olin yllättynyt, miten monissa hänen lauluissaan kuvataan myös 70- ja 80- lukujen tyypillisiä suomalaisia ilmiöitä; muutettiin maalta kaupunkiin ja jopa Ruotsiin työn ja paremman elämän toivossa. Sen myötä taas ikävöitiin rakkaita ihmisiä ja omaa isänmaata. Lauluissa oli usein silti positiivinen vire ja iloinen melodia, kuten kappaleessa Pikku-Merja. Herkempää Jamppaa edustaa oma lempikappaleeni Vesipisaroiden laulu.

jamppa16kiertue

Jamppa-kiertueen tähdet: Aki Hietala, Eija Kantola, Jaana Raivio ja Teemu Roivainen

– On hienoa päästä esittämään näitä monipuolisia lauluja ja tarjoamaan yleisölle nostalgiaa vuosikymmenten takaa.

Oulusta kotoisin olevalle Teemu Roivaiselle Jampan tuotanto on tullut tutuksi:
– Jamppa Tuominen on legendaarinen laulaja, joka on varmasti kaikille suomalaisille tuttu nimenä ja itselle erityisesti Jampan kuulas, korkea ja hyvin kaunis tapa laulaa on jäänyt mieleen jo lapsena radion välityksellä. Yksittäisistä kappaleista mieleen painuvin on varmasti ollut upea sävelmä Yön syliin.

– Jamppa Tuominen on pohjoisen Suomen laulaja, ja useat hänen kappaleistaan myös liittyvät hänen pohjoisen juuriinsa. Sen vuoksi myös itselläni on helppo samaistua häneen laulajana sekä hänen lauluihinsa. Suuri kunnia päästä Jampan ja itseni kotimaisemiin pohjoiseen laulamaan hienoja kappaleita yhdessä upeiden laulajien kanssa. Odotan suurella jännityksellä kiertuetta!

Jarmo ”Jamppa” Tuominen ponnahti koko kansan tietoisuuteen vuonna 1976 Iskelmähaavi-kilpailun kautta ja Veikko Juntusen säveltämällä levytyksellään Aamu toi, ilta vei (1977). Jampan useat levytykset ylittivät jopa 50 000 myydyn levyn huiman timanttilevyrajan. Jampan viimeiseksi jäänyt 17. soololevy Kukkivat ruusut kerran ilmestyi vuonna 1995.

Konsertit alkavat klo 19 ja kestävät noin 2 tuntia (sis. väliaika 20 min.).

Konsertin järjestää MagnumLive Oy.

Rovaniemen progeylpeys PROMETHEAN soittaa paluukeikan sienenkäryisillä festareilla

by Arto.

Promethean soittaa ainutlaatuisen comeback-keikan Oulussa ja shown voi kokea Uleåborg Festival of Psychedelian kakkospäivänä 16. heinäkuuta.

Prometheana

Prometheanin perustajat Matti Selin, Timo Iivari, ja Esa Juujärvi 1995

Yhtyeen edellisestä keikasta, Turun Down By The Laiturissa tulee kuluneeksi 17 vuotta ja he esiintyvät silloisessa kokoonpanossa: Esa Juujärvi (basso), Matti Selin (kitara), Viljami Jauhiainen (huilu), Timo Iivari (laulu), Jaakko Tuomivaara (koskettimet), Sami Lehtiniemi (rummut) ja Jani Yliniva (kitara). Samainen poppoo soittaa myös yhtyeen kakkosalbumilla Somber Regards, josta yllä makupala.

1990-luvun alun Suomessa Kingston Wallin ohella harva yhtye heilutti progressiivisen rockin lippua tai matkaili psykedeelisten äänikokeilujen siivillä. Sitäkin yllättävämpää oli, että Napapiirillä black metallin pioneeriyhtyeenä toiminut Black Crucifixion järjesti rivinsä uusiksi ja alkoi luoda Promethean-nimellä progressiivista rockia parhaaseen 1970-luvun henkeen, mutta luoden sitä omalla melodisella poljennollaan, jossa sekoittui raikkaasti Black Sabbathin synkkyys ja Jethro Tullin kepeys.

Suomirockin unohdettu klassikko, kirjoitti Soundi aikanaan kunnianhimoisesta rovaniemeläisbändistä, jonka levyt levisivät ympäri maailman. Yhtye ei saavuttanut sellaisia yleisömääriä kuin Porcupine Tree tai Opeth myöhemmin, mutta levyt eivät myöskään ole jättäneet niitä kuulleita kylmäksi. Se julkaisi 1990-luvulla kaksi albumia  Gazing The Invisible ja Somber Regards.

 Yhtyeen molemmat levyt ovat nyt saaneet myös digitaalisen julkaisun Spotifyssa, Deezerissä sekä Applen kanavissa, mikä kattanee olennaisesti nykykuulijan toistotekniset tarpeet.

http://www.uleaborgfestivalofpsychedelia.com

SAMPO KAULANEN, Simerockin viimeinen kiinnitys ja TAISKA tähdittää Kamoon Kaakamoon-tapahtumaa

by Arto.

sampokaulanen2★  Äkäslompolon kyläkauppias Sampo Kaulanen on kiinnitetty Lapin suurimpaan musiikkitapahtumaan, Simerockiin, jossa hän heittää uransa ensimmäisen DJ-keikan. Hän jakaa saman lavan muun muassa Cheekin, Antti Tuiskun, Sannin, JVG:n ja Robinin kanssa.

– Sime heitti tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Tästä tulee makeeta!, intoilee Sampo, joka tuli ensi kertaa musiikkipiireissä  tutuksi vuolasemalla ja päästämällä suustaan sammakon, että hänpä tuo Metallican Ylläkselle.

Sen jälkeen hän on tempaissut harva se viikko ja rakentanut some-imperiumin ja niinpä nytkin yleisö otetaan mukaan Sampon keikalle. Se pääsee vaikuttamaan miehen keikan sisältöön, sillä biisitoiveita otetaan vastaan kyläkaupan facebook -sivuilla täältä: https://www.facebook.com/Jouninkauppa/

Taiska2★ Paljon ennakkoon kyselty Kamoon Kaakamoon-tapahtuman ohjelma on julkaistu tänään. Koko perheen kesätapahtuma järjestetään Tornion Ala-Kaakamon vanhan koulun pihalla 10.7. klo 15 alkaen ja jo kuudetta kertaa tapahtuman koko tuotto menee paikallisten lasten ja nuorten hyväksi. Esiintymässä ovat muun muassa Kaakamon Bändikoululaiset, jotka ovat esimerkki siitä, mitä hyvää hyväntekeväisyys saa aikaan.

Kamoon Kaakamoon- Alapää soi!-tapahtuman vierailevat tähdet tänä vuonna ovat Taiska, Mika Jefremoff, Risto Vuokila ja Just Akustik, jotka esiintyvät maankuulun Men In Black-yhtyeen säestyksellä. Nuoremman väen mieleen on varmasti räppäri Talonpoika Lalli ja kansaa viihdyttämässä on myös sambaryhmä DG La Fuente. 

Kaakamo16mopoLapsille on myös omaa ohjelmaa. On lätyn ja makkaranpaistoa ja myös olutteltta janoisille, mutta ei tässä vielä kaikki,  sillä kaakamolaisen Napakymppi-baarin nokkamies, Jouni Kangas, haluaa laittaa myös itsensä peliin kaakamolaislasten  ja Ässäkentän puolesta. Jouni lähtee Kamoon Kaakamoon tapahtuman jälkeen pershalvausta hakemaan eli pappamopolla Kilpisjärvelle, jos  kampanjan kautta jääkiekkokaukalolle saadaan kerättyä 5000 euroa.

Lahjoitusohjeet löytyvät Ässäkenttäblogista http://kaakamonassakentta.blogspot.fi/. Lähtö on Kamoon Kaakamoon festivaalien jälkeisenä yönä klo 02.00 Napiksen karaokelavalta eli siis potkaissaan yhessä Kankhaan poka pohjoseen!

 

Tässä ja nyt: Blueskuningatar ERJA LYYTINEN kokee keikan Tornion seudulla aina paluuksi juurilleen

by Arto.

ErjaLyytinen16

TassaNytSuomalaisen bluesin ykkösnimi Erja Lyytinen esiintyy tänä kesänä kahteen otteeseen rajan pinnassa, ensi perjantaina 1.7. Kalottjazz & Bluesissa Haaparannalla ja  myöhemmin 23.7. myös Flakasand Rock & Bluesissa  Kalixin lähellä.

Viime ajat hän on esiintynyt  kotimaassa loppuunmyydyille konserttisaleille eli tehnyt mahdottomasta mahdollisen. Hän on saanut ihmiset kuuntelemaan bluesia.

Erjaa haastatellessa huomaa, ettei hän ole vain bluesia, vaan hänen musiikkimakunsa on laaja ja se kuuluu myös hänen musiikissa. Hän ei laula myöskään syvällä bluesäänellä, vaan  sivaltaa ja fraseeraa sensuellin naisellisesti omalla tavallaan.

Hän on paras mahdollinen blueslähettiläs, joka vie positiivisella energiallaan marginaalimusiikin  sanomaa eteenpäin.

Kalottjazz & Bluesin Blues Night-keikan jälkeen kalenteriisi on listattuna tälle vuodelle jo yli 40 esiintymistä. Töitä riittää, mutta olet myös kahden parivuotiaan kaksospojan äiti, miten järjestät ajankäyttösi?

-Tietysti mietin ajankohdat ja muun logistiikan aina ennen kuin lupaudun keikoille, mutta pojat ovat onneksi melko tottuneita siihen, että äiti tekee paljon töitä.   Pojat ovat olleet kotihoidossa koko ajan, ja meillä käy lastenhoitaja, joten heillä on siinä mielessä mainio tilanne. Saavat olla itse kotosalla, vaikka äiti välillä suhaakin ympäri maailmaa. Tänä kesänä ajattelin pientä lomaa, mutta näillä näkymin teen uutta albumia juuri silloin!

Olen kuullut, että sinulla on sukua Tornion seudulla, kuinka läheinen suhde ja käytkö kyläilemässä? 

-Äitini äiti eli mummoni on Tornionjokilaaksosta kotoisin. Muistan erittäin hyvin ihanat kesämatkat, kun matkustimme mummon ja äitini lapsuuden maisemiin Ylivojakkalaan kesäloman viettoon.

Torniossa on jotain erilaista fiilistä, ehkä juuri sen vuoksi minua sykähdyttää myös, että tiedän juurieni olevan siellä. Sukulaisia näen nykyään, kun he tulevat keikoilleni, eli siinä mielessä sukulaissiteitä tulee “pidettyä”.

Minkälaisella ohjelmistolla ja kokoonpanolla tulet Kalottjazz & Bluesiin?

-Ohjelmistossa on vanhoja biisejä vuosien varrelta sekä kuullaan uudelle levylle tulevia kappaleita. Rokkaavaa settiä luvassa!

Teen keikan omalla bändilläni, johon kuuluu Harri Taittonen (koskettimet), Juha Verona (basso) ja Kai Jokiaho (rummut). Loistavia soittajia, joiden kanssa tehdään tänä vuonna vielä kymmeniä keikkoja ympäri Eurooppaa.

Viimeksi esiinnyit Haaparannan bluesillassa kymmenen vuotta sitten 2006. Ruf recordsin Blues Caravan-kiertue oli silloin ajankohtainen, jonka mukana on kiertänyt tänä vuonna laulajalupaus Ina Forssman. Miksi jätit saksalaisyhtiön?

-Ruf Records tarjosi nuorelle naiselle hienon mahdollisuuden aloittaa ulkomaankeikkailu ja ura kansainvälisillä markkinoilla. Olen siitä ikuisesti kiitollinen. Ruf recordsin jätin, kun perustin oman levy-yhtiön Tuohi Records pari vuotta sitten. Hallinnoin jo niin paljon omia asioitani, että se oli vain viisasta. Nykyään omistan myös oikeudet levyihini ja musiikkiini.

Tänä kesänä esiinnyt toista kertaa tässä lähellä myös Flakasandin festivaaleilla Morjärvissä. Kaunis paikka ja lepposa tunnelma. Ilmeisesti jäi hyvä maku, vaikka eikö sinun ensimmäisen keikkasi aikana ollut joku tappelunnujakka?

Haha, pitää paikkansa! Kun kesällä on lämmin ja janottaa niin loppuillasta saattaa tapahtua kaikenlaista. Mielestäni tappelut eivät missään nimessä kuulu festareille, mutta joskus niitä kuitenkin sattuu. Onneksi suurin osa ihmisistä on kesätapahtumissa hyväntuulisia.

Pohjoista kohtaan tunnet lukkarinrakkautta ja mielelläsi keikkailet TornioHaaparantaa pohjoisempanakin. Onko tunturin takaa jäänyt joku hauska keikkamuisto mieleen?

-Kerran festivaaleille Ylläkselle mennessä laina-auton vanha rautainen vaihdekeppi katkesi kesken matkan tyvestä. Bändin kosketinsoittaja huuteli rumpalille vaihteita ajaessaan autoa. Onneksi saimme paikalliselta hitsarilta apua ja matka jatkui!

Onko syntynyt Lapin sinisessä hämärässä yhtään bluesbiisiä?

-Nyt en muista mitään yksittäistä biisiä, mutta toki Lapin taika on inspiroinut ja antanut etenkin sielullista rauhaa ja terapiaa hiljaisuudellaan – ja sitähän kiireistä elämätapaa viettävä muusikko tarvitsee aika ajoin.

Olet tehnyt slidekitaristina kunniaa Elmore Jamesille Sky Is Crying-levylläsi ja Sibelius-Akatemian musiikin maisterin opinnäytetyön teit Son Housen delta-soitosta, mutta nimeäppä naispuoliset bluesmuusikot, joita eniten arvostat?

Rory Block, joka on tehnyt loistavia tribuuttialbumeita ja soittaa juurevaa down home bluesia. Bonnie Raitt,  ehkä maailman arvostetuin naisblueskitaristi. Tapasin hänet vuonna 2003 Suomessa festivaaleilla. Hieno laulaja, soittaja ja mieletön ura. Ja juuri menehtynyt naislaulaja jenkeistä, johon tutustuin Ruf Records vuosinani eli Candye Kane.  Hän oli mieletön lavapersoona ja laulaja. Keikkaili vielä erittäin sairaanakin. Oli siis melkoinen sankaritar.

Muusikkona kuuntelet varmasti paljon musiikkia, mikä on viimeksi kolahtanut ?

-Kuuntelen ihan liian vähän muiden musiikkia, mutta Gary Clark Jr on yksi mahtavia soittajia, jota olen kuunnellut. Hänen musiikissaan on jotain uutta energiaa ja rentoutta, Jimi Hendrix- ja blues-kitaratulkinnan rinnalla.

Mitkä ovat sinun kaikkien aikojen kolme suosikkialbumiasi?

Koko Taylor: The Earthshaker. Ensimmäinen kunnon bluesalbumi jonka kuulin. Järjettömän vahva laulaja ja tulkitsija, jonka biisejä esitin paljonkin blues-urani alussa.

Emmylou Harris: Wrecking Ball.  Hieno levy, jossa tuottaja Daniel Lanois tekee loistojälkeä ja uudistaa Emmyloun musiikkiuran täysin.

Black Sabbath: Paranoid.  Näitä biisejä treenasin kun aloin soittamaan kitaraa 15-vuotiaana. Nostaginen levy!

Mikä oli elämäsi ensimmäinen albumi, jonka ostit?

Varmaan jokin discokokoelma, mutta  ensimmäinen LP, jonka sain poikaystävältä oli Red Hot Chili Peppersin Blood Sugar Sex Magic. Menen kuuntelemaan bändiä syksyllä kun he tulevat Suomeen.

Kuka muusikko olisit halunnut olla?

Jos olisi Michael Jacksonin nerous, Aretha Franklinin soundi ja ääniala, Eric Johnsonin tekninen taituruus ja melodisuus niin siinä olisi paljon annettavaa!

Mikä on sinulle paras levy lauantai-illan huuman nostatukseen?

Madonna ja Like a Virgin, kasaria parhaimmillaan!

Entäpä auvoiseen aamuhetkeen sunnuntaina vähän ennen kirkonmenoja?

Sister Rosetta Tharpe Complete Sister Rosetta Tharpe, 1947-1951 vol 3.

Sähkeet: ARJA, KAUKO, MIRA, AILU ja INGA

by Arto.

ArjaSipola2011sinkku+

Tulevilla Seinäjoen tangomarkkinoilla ei nähdä itse kilpailuissa lappilaisväriä, mutta hallitseva tangokuningatar, kolarilaisähtöinen Susanna Heikki esiintyy juhlilla ahkeraan.

Myös markkinoiden historian ensimmäinen, tangokuningatar Arja Sipola (1987) ja tangokuningas Kauko Simonen (1985) viihdyttävät tangokansaa. Lappilaiset esiintyvät  Jukka Hallikaisen yhtyeen Jackpotin säestyksellä Seinäjoen Paviljongilla perjantaina 8.7. klo 12.30-16.30.

MIRAs16EmmaRupu

Mira Sunnari uuden näytelmän treeneissä

Viime vuonna Seinäjoen tangomarkkinoilla julkaisi ensimmäisen albuminsa Lumo Tornion toinen tangokuningatar Mira Sunnari. Levyn ilmestyminen jäi kuitenkin hiukan Miran näytelmäinnostuksen varjoon. Hän käsikirjoitti Ylläkselle evakkonäytelmän Kylmän jäljet, jossa myös näytteli. Hän oli mukana myös Torniossa kahdessakin, Olavi Virran lauluihin ja Iisakki Mustaparran tarinaan, perustuvassa  laulunäytelmässä.

Tänä kesänä  Mira nähdään Torniossa  Anne Angerian ohjaamassa näytelmässä Kauhniit ja kälmit, jota on höystetty Tapio Rautavaaran musiikilla. Mukana on myös Lapin viimeisin tangokuningas Juha Alvari.  Ensi-ilta on Umpitunnelissa Torniossa 10. heinäkuuta.

Ohjaaja Anne Angeria: ”Näytelmässä tuntheet leimahtavat. Rakkhauessa on villiä voimaa. Se voi kulkea kummia polkuja ja löytää kumppaninsa sieltä, mistä vähiten oottaa. Se kestää kivut, voittaa vaarat ja kampittaa itsepäisimmänkin vastustajansa.”

Valkeapaa_by_Antero Tenhunen640

Nils-Aslak Valkeapää

★ Marjut Aikio on kirjoittanut Saamenmaan isästä Nils-Aslak Valkeapäästä elämänkertaa kymmenisen vuotta. Yle uutisoi äskettäin, että Oulun yliopiston Giellagas-instituutti alkaa kerätä Ailua  käsittelevää tietoa arkistoihinsa. Heräsi kysymys, onko Marjut Aikio luopunut elämänkerran kirjoittamisesta, mutta onneksi näin ei ole käynyt.

-Teen Ailun parissa pitkät päivät töitä yhä. En osannut aavistaa, miten laaja kokonaisuus tästä kehkeytyi, mutten halua viime metreillä keskeyttääkään.

Arkistoaineistoa on yksi huone täynnä ja alustava, tiivistämätön käsikirjoitus on massiivinen yli 3000 sivua. Tuon kaiken metsästäminen, sulattaminen ja työstäminen on ollut kovaa työtä. Uskomattoman paljon on löytynyt sellaista, sekä Ailun kirjoituksiin, musiikkiin että kuvituksiin ja maalauksiin liittyvää taustadokumenttia, mistä todennäköisesti ei entuudestaan ole tietoa eikä käsitystä, kertoo Marjut Aikio.

Elämänkerran lisäksi Nils-Aslakista  on tekeillä myös luulajalaisen Gunilla Bretskyn dokumentti ja tromssalaisen Harald Gasken väitöskirja.

★ Lappilaiset artistitkin ovat innostuneen mesenoimaan eli keräämään rahaa lähinnä levyjensä tekoa varten. Nina Mya, Slim Butler ja nyt rovaniemeläislähtöinen Inga Söder, joka  muistetaan muun muassa vuoden 2013 The Voice of Finland -ohjelmista. Inga oli Linnan juhlien Kaartin Combon ensimmäinen naissolisti ja hän on esiintynyt useiden eturivin artistien kanssa, sekä arvostettujen orkestereiden solistina. Inga toimii Oulun Pop/jazz konservatoriossa laulun lehtorina, valmentaa tulevia laulajatähtiä, sekä pitää Hengitä hyvinvointia –hengityskursseja. Nyt Ingan elämässä on tullut oikea aika esikoisalbumin tekoon. Levy onkin jo melkein valmis ja se on tarkoitus julkaista syksyllä 2016.

Tule mukaan tekemään Ingan unelmasta totta. Se onnistuu helposti mesenaatti.me –sivuston kautta, jossa jokainen voi pienelläkin panoksella auttaa omakustanteisen levyprojektin etenemistä.

Levy: Upeaääninen NINA MYA on jo muutakin kuin jazzia

by Arto.

NinaMya16

Torniolaislähtöinen Nina Mya (Höynälä) nähdään muun muassa Pori Jazzissa 15.7., mutta myös kotikaupunkinsa Musiikkitalolla 21.9.

LEVYarvioNINA MYA : Closure (Fredriksson Music) ★★★(★)

NinaMyaClosureNina Myan kolmas albumi Closure alkaa komeasti gospelilla the Wafaring stranger. Kun laulusta on viime vuosina kuullut lähinnä karheita kansanlaulumaisia versioita Johnny Cashiltä ja Neil Youngilta, Ninan esitys on lähinnä hunajaa korville. Teknisesti taitavaa, upean sielukasta tulkintaa ja  tunteen välittämistä kuulijalle. Sitä löytyy myös levyn päättävästä klassikosta Dr. Feelgood, jossa mennään Queen of Soulin Aretha Franklinin hengessä ja onnistutaan.

Ninalta on ilmestynyt aiemmin  albumit  Flying Solo vuonna 2012 ja Our Time vuonna 2014. Niissä kaikuvat 50- ja 60-lukujen jazztyylit, mutta uudella levyllä mennään  mustempaan suuntaan ja seuraavalla toivottavasti heittäydytään vielä enemmän syvien rytmien vietäväksi.

Vanhaan jazziin ihastuneen Ninan levyltä löytyy kaksi muutakin standardia. Hänen jazzsuosikeistaan Ella Fitzgerald on esittänyt paljon laulua Tenderly ja John Coltrane soittanut Afro blueta, joka on alun perin kuubalaisen Mongo Santamarian hitti.

Suurin osa Closure-levyn kappaleista on kuitenkin Ninan käsialaa. Hän osaa tehdä biisejä. Aiempaa enemmän hänen lauluissa on irtiottoa ja uskallusta. Savuisista suurkaupunkien kapakoista kumpuava  afterhoursjazz-traditio ottaa välillä askelia lattarin ja bossanovan suuntaan ja  muun muassa Mine alone-laulussa viivähtää Carpenters-mainen kepeys ja nimiballadissa Closure, Ninassa kuulee laulaja-lauluntekijä Joni Mitchellin suuruutta.

Kauttaaltaan Closure-levyllä meno on nautittavan rentoa  ja tyylikkään coolia. Ninan suurena apuna levyllä on toiminut puhaltaja Petri ”Pope” Puolitaival, joka kunnostautuu  tuottajana, sovittajana ja säveltäjänäkin. Muut muusikot ovat niin ikään Suomen ykköskaartia;  Jukka Eskola (trumpetti), Henri Mäntylä(piano), Jori Huhtala (basso) ja Tuomas Timonen (rummut).  

Arto Junttila