Archive for marraskuu, 2016

ESA SEPPÄNEN Tampereen juhlakonsertissa: MAISEMAKUVIA SUOMESTA, lähes alkuperäisellä kokoonpanolla

by Arto.

?????????????

ANSSI TIKANMÄKI kertoo Tampereen yleisölle Maisemakuvia Suomesta-levystä

LIVEMaisemakuvia Suomesta, Anssi Tikanmäen esikoislevy on merkkiteos suomalaisessa musiikissa monella tapaa. Harvoin, jos koskaan on levy ilman laulua muodostunut suomalaisten kestosuosikiksi.

Vuonna 1981 ilmestyneen Maisemakuvia Suomesta-albumin kappaleita voi kuulla edelleenkin radiossa, mainoksissa ja niin edelleen. Vastikään  ilmestynyt deluxe-painos varmentaa näinä päivinä sen, että tämä 35 vuotta täyttänyt teos tulee saamaan kultalevyn (25 000 kpl) ja ihan ansaitusti!

Levyn syntyhistoriakin on täynnä mielenkiintoisia käänteitä. Tikanmäki alkoi säveltää levylle tulevia kappaleita jo opiskeluaikoinaan 1970-luvun puolivälissä. Sattuipa vuonna -78 vielä sellainenkin tapaus, että levylle tuleva Kiutaköngäs ”osallistui ”salaa nauhoitettuna” Syksyn sävel-kilpailuun ja sijoittui  finaalissa hienosti 7:lle sijalle. Siitä oli vielä pitkä matka pitkäsoiton tekemiseen. Pelkän instrumentaalilevyn tekemiseen oli levy-yhtiöissä kynnys korkealla.

Lopullinen sysäys oli TV:ssä vuonna 1981 Hectorin isännöimässä Tuubi-ohjelmassa sinfonia-orkesterin kanssa esitetty 20 minuutin teos. Tämä muuten on juuri tullut Yle Areenaan, kannattaa katsoa!

Tällä viikolla Anssi Tikanmäki Orchestra tekee kaksi juhlakeikkaa ja minulla oli eilen kunnia osallistua niistä ensimmäiseen, Tampereen Klubilla tapahtuneeseen happeningiin.

Keikkapaikka oli lähes täynnä ja tunnelma jännittyneen odottava. Keikan aluksi Anssi Tikanmäki kertoi levyn syntyhistoriasta ja tämä mukava turinointi jatkui sitten koko illan. Keikalla esiintyi monenlaisia kokoonpanoja ja vieraita ja itse juhlalevyn esittämiseen oli saatu koko alkuperäinen Reijo Karvosen Ikaros- kokoonpano paikalle. Toki vuonna 1988 syöpään menehtynyt Upi Sorvali oli poissa riveistä, mutta hänen kouluttamansa rumpalilegenda Sami Kuoppamäki paikkasi osuvasti Upia.

Ja alkuperäisessä kokoonpanossa ammattitaitoa ja osaamista todella löytyy. On tehty pitkiä uria muun muassa ammattimuusikkoina, musiikinopettajina ja oppikirjojen tekijöinä.  Samalla on soitettu monien kuuluisuuksien kanssa Tauno Palosta Olavi Virtaan ja aina Count Basieen asti! Itse maestro Anssi Tikanmäki on tuttu monista yhteyksistä, Juice ja Kaurismäet tutuimpana.

Ja kuuluupa Anssi suurin piirtein Sodankylän elokuvajuhlien ”kalustoon”, Kun kysyin mieheltä, että kuinka monesti hän Sodankylässä on ollut, niin vastaus tuli nopeasti ; 19!

Maisemakuvia  Suomesta on myöhemmin saanut kaksi jatko-osaa, jotka molemmat ovat meikäläiseltä menneet ohi.

Onnekseni keikan alku-osa keskittyi vuonna 2006 ilmestyneeseen Tuntemattomaan maahan ja vuoden 2009 H20Fi:hin. Ja hyviltä nekin kuulostivat. Nämä teokset esitti Anssi Tikanmäki Orchestran nykykokoonpano, johon kuuluu muun muassa Anssin kaksi poikaa. Mutta hei, kitarat pitää virittää ennen keikkaa!

?????????????

Valkeakosken tehtaan piiput: Anssi, Sami Kuoppamäki & Esa Juutilainen

Lopuksi legendaarinen kokoonpano yllätysvieraineen saapui lauteille ja esitti kokonaisuudessaan alkuperäisen mestariteoksen. Tuoreina meriitteinä Anssi esitti paikalla soittaneilla olevan muun muassa pilatesgurutaitoja, penkkipunnerruksen SM-titteli ja Anssilla itsellään viime vuoden Pirkkalan hiihtomestaruus!

No, musiikilliset taidot eivät olleet mihinkään hävinneet ja täytyy tunnustaa, että silmä kostui useamman kerran taidokasta esitystä kuunnellessa.

Kaivakaapa vinyylinne esille ja kuunnelkaapa vaikka Lapin tuntureita, Aamu lakeuksilla tai Kiutaköngästä! Nykyistä valkeakoskelaista ilahdutti  tietenkin Valkeakosken tehtaan piiput. Valitettavasti niistä ei juuri enää savua tupruttele.

Maisemakuvia Suomesta kuvasikin aikanaan suomalaisen yhteiskunnan murrosta kohti kaupungistumista musiikillisin äänikuvin. Tuntuukin, että murros on nykyään pysyvä ilmiö ja niin myös tämä legendaarinen levy,  joka keikalla päättyi ei juicemaisesti Maammelauluun vaan Finlandiaan!

anssitikanmaki

Maisemakuvia Suomesta deluxe 2 cd/vinyyli juhlapainos (Rockadillo Records)

Vuoden 1981 alkuperäinen kokoonpano levyllä: Anssi Tikanmäki (kosketinsoittimet), Upi Sorvali (rummut), Peter Lerche (kitara), Reijo Karvonen (basso), Esa Juutilainen (huilu, nokkahuilu, tenorisaksofoni) & Pentti Lahti (huilu, pikkolohuilu, alttosopraanosaksofonit)

(Tämä peruspoppoo myös juhlakonsertissa, paitsi Upi)

TEKSTI & KUVAT: Esa Seppänen

LAPIN LIKKA-rallin tekijöillä lappilaisjuuret!

by Arto.

lapinlikka3

Et Muista Kuitenkaan-bändin lauluntekijät, laulaja Heikki Mäkäräinen (oik.) ja kitaristi Anssi Valikainen

– Ajatus laulaa Lapin likasta tuli koska heissä on enemmän  jytyä kuin etelän likoissa. Biisi väsättiin yhdessä Anssi Valikaisen kanssa. Meillä molemmilla on omat muistomme, mitä näihin pohjolan kaunottariin tulee, sanoo Et Muista Kuitenkaan-bändin laulaja Heikki Mäkäräinen.

Herrat tietävät mistä puhuvat, sillä musikanteilla on myös  siteitä pohjoiseen. Heikki Mäkäräinen on kasvanut Kajaanissa, mutta sukua löytyy  myös Aavasaksan takaa Ylitorniolta. Lisäksi kahtena syksynä hän on vieraillut Rovaniemellä Lentävän Poron Teatterin musikaaleissa. Pari vuotta sitten hän esitti Antti Tuiskua ja viime syksynä hän oli mukana Tähtipojat-spektaakkelissa  yökerho Doriksessa.

Kitaristi  Anssi Valikainen on taas kotoisin Kemistä, jossa hän aloitti uransa kaupunginteatterissa iltanäyttelijänä 2000-luvun alussa. Joku varmasti muistaa hänet myös Tornion kesäteatterista Vaahteramäen Eemelin roolista.

-Jos minut tunnistetaan valtakunnallisesti  hintasaarnaajana, niin Anssi on ns. Grandiosamies. Valikainen on ollut telkkarissakin muutamissa jutuissa, mutta kyllä hänenkin kohdallaan näkyvin juttu taitaa olla tuo mainosrooli, Mäkäräinen sanoo.

Teatteriopinnot Lahdessa toivat miehet yhteen, vei heidät ensin duokeikoille ja sitten levyttämään bändin kanssa. Yhtyeen  ja tulevan albumin, Humalanhakuinen Luominen, musiikin Mäkäräinen määrittää teatraaliseksi suomirokiksi.

-Vaikka Lapin Likka on todella humoristinen kipale, pitkäsoitolta  löytyy ihan tosissaankin tehtyjä ralleja, Heikki lupaa.

Lue myös edellinen juttu: http://www.vaylanpyorre.com/teeveesta-tuttu-saunalahden-hintasaarnaaja-laulaa-lapin-likasta/

 

 

Teeveestä tuttu Saunalahden hintasaarnaaja laulaa Lapin Likasta

by Arto.

Joka päivä hän  ilmaantuu  kuvaruudullenne, tahdoitte tai ette, Saunalahti-mainoksen  hintasaarnaajana tunnettu  näyttelijä Heikki Mäkäräinen.

Nyt hän yllättää Et Muista Kuitenkaan –bändin vokalistina ja Lapin Likka-laulussa, jossa hän avaa suhdettaan lappilaiseen kaunottareen.  Mäkäräinen on palavasti rakastunut ja videolla nähdään kuinka suhde sai alkunsa.

Lapin Likka on toinen sinkkulohkaisu, Pidä Minut-biisin jälkeen,  Humalanhakuinen Luominen-pitkäsoitolta, joka julkaistaan 12. joulukuuta.

Mäkäräisen sanoittaman kappaleen tekoon on osallistunut myös Anssi Valikainen. Muut Et Muista Kuitenkaan-yhtyeen pelimannit ovat Francisco ”Pancho” Cresp, Jesper Eklund, Ulriikka Heikinheimo ja  Kiia Kullberg.

Et Muista Kuitenkaan on perustettu vuonna 2010 Mäkäräisen ja Valikaisen opiskellessa Lahden AMK:n musiikkiteatterilinjalla. 

 

Kuuntele tervolalaispoppari PAJARIN eka sinkku

by Arto.

pajari

Tuore poptulokas Pajari on levy-yhtiön tiedotteen mukaaan kotoisin Rovaniemeltä.

– Jos tarkkoja ollaan, Tervolassahan mä oon nuoruuteni viettänyt.  Soitin soittokunnassa  rumpuja ja Termusa-leireillä  olin myös mukana muutamana kesänä, 25-vuotias laulaja korjaa etelän hälläväliä-tiedonvälitystä pohjoisen musiikista.

Pajari ei halua tehdä hömppämusaa, vaan laulaa vakavista aiheista hämmentäen pieniä itseironian mausteita biisiensä joukkoon. Hänen debyyttisingle Barbara on tarttuvaa dancepoppia ja se  kertoo huonon parisuhteen oireista ja rakastumisen huumaan takertumisesesta.

Jukka Pajari on jo pikkupojasta lähtien haaveillut laulajan urasta muiden kavereiden keskittyessä lähinnä urheiluun. Fudistreenien sijaan hän suuntasi koulun jälkeen seuraamaan paikallisten bändien treenejä.

Täytettyään 16 vuotta Pajari otti suunnan Helsinkiin ja alkoi hautoa ajatusta laulajan urasta tosissaan. Ujohko, aina erilaiseksi itsensä kokenut nuori mies ryhtyi keräämään itsevarmuutta ja verkostoitumaan musa-alan ihmisiin.

Yhteisten ystävien kautta Pajari tutustuikin tuottaja Jonas Olssoniin (Robin, Nikke Ankara, Roope Salminen & Koirat), joka innostui yhteistyöhön Pajarin kanssa. Yhdessä Olssonin, Heidi Maria Paalasen ja Jarkko Ehnqvistin kanssa syntyi kappale Barbara.

Etelässä liikkuville kerrottakoon, että Pajari esiintyy kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa lauantaina 19. marraskuuta n. klo 12.30

Linkki: https://lnk.to/Barbara

ESKO RAHKOSTA muistetaan konserttikiertueella

by Arto.

eskorahkonenviihdeohjelmatSodankyläläislähtöisen Onerva Aikion vetämä Viihdeohjelmat järjestää ensi vuonna eri puolilla Suomea Esko Rahkosen muistokonsertin, jossa solisteina ovat vahvat tulkitsijat Kauko Simonen, Kalle Jussila ja J. Eskelinen. Säestyksestä vastaa Ari Nylundin orkesteri.

Ensimmäinen Esko Rahkosen muistokonsertti järjestetään Järvenpää-talossa 31. maaliskuuta 2017 klo 19.00.

-Puolet lipuista Järvenpään konserttiin on myyty, joten kiinnostusta on. Kaikkia paikkakuntia ei ole vielä vahvistettu, mutta ensi kevät kierretään kuitenkin etelässä ja sitten syksyllä tullaan varmasti Eskon kotiseudulle Tornioon, ehkä Rovaniemellekin, Aikio lupaa.

Esko Rahkosen(1936 – 2007) urahan alkoi hänen tavattua Unto Monosen vuonna 1963 Rovaniemellä. Paria vuotta myöhemmin  hänen läpimurtohittinsä  Syvä kuin meri takasi monen muun tunnetun kappaleen nousun soittolistoille ja ahkera keikkailu suosion monen vuosikymmenen ajaksi.

Esko Rahkosen muistokonserteissa kuullaan tietysti ne kaikkein suurimmat ikivihreät: Syvä kuin meri, Erottamattomat, Pikku syntinen, Kylmää sotaa ja rakkautta ja paljon muuta.

-Esko oli kruunaamaton tangokuningas. Hänen lauluja toivotaan jatkuvasti radioiden toivekonserteissa, joten varmasti kiertue ja kunnianosoitus  hänen ansiokkaalle työlle suomalaisessa viihdemaailmassa on enemmän kuin paikallaan, sanoo hyvin laulajan tuntenut Aikio, joka on saanut taustatuekseen myös, toisen Eskon ystävän, Teuvo Gladin ja hänen vetämän Radio Sandelsin.

Jos ette malta odottaa Esko Rahkosen muistokonsertin pohjoiseen tuloa, maaliskuulle Järvenpään esitykseen lipun (29.50€) saa kätevimmin osoitteesta www.lippu.fi tai Lippupisteen puhelinmyynnistä 0600 900 900 klo 7 – 22 (1,98€/min+pvm).

Single: Mitä Roxette-kitaristi tykkää ZACHARIUS CARLS GROUPIN ja JOHANNA KURKELAN duetosta?

by Arto.

LEVYarvioZacharius Carls Groupin kaunis  Don’t wake up-sinkku on nyt kaikkien kuultavissa. Yhtyeen laulaja-lauluntekijä-kitaristi  Ossian Marttala duetoi kappaleen heleä-äänisen Johanna Kurkelan kanssa.

Seitsemän vuoden hiljaisuus on ohi ja Tornio saa sopivasti ensilumen, kun Don’t wake up näkee päivänvalon, sillä kivirantalaislähtöisen  Ossianin tekemä tarina on kuin tästä maisemasta.

zacharius2009

ZACHARIUS CARLS GROUP

Wake me up on pieni mestariteos, joka ammentaa  popin ja americanan maailmasta.  Zacharius Carls Group malttaa pitää homman pienenä, nautittavana ja maanläheisenä. Kappaleessa Johanna Kurkelan upea sisääntulo on kuin Emmylou Harrisilla ja akustinen kitara soi pelkistetysti kuin Neil Youngilla.

-Pohjoisen angstin purkaminen positiiviseksi voimaksi musiikin kautta on ollut minulle yksi elämän kantavista voimista. Tässä sen angstin saattoi jälleen kerran purkaa musiikkiin ja antaa angstin sulautua kauneuteen, lauluntekijä Marttala sanoo.

Piakkoin Zacharius Carls Groupilta  ilmestyy myös kokonainen albumi Quiet Desperation, jonka julkaisee Ossianin Mosaik Musik. Aiemmat,  kolme EP-levyä ja neljä albumia; Zacharius Carls Group, Image Of Love, Hate Love & Faith ja Rage In Your Heart, ovat ilmestyneet Arska Tiaisen legendaarisella Levy-Yhtiöllä.

Entäpä, mitä musiikin ammattilaiset tuumaavat Zacharius Carls Groupin Don’t wake up-sinkusta? Väylän Pyörre Musiikkiuutiset teki eilen pienen sokkotestin ja pyysi lyhyet kommentit comeback-biisistä rajan molemmin puolin:

”Jag tycker det låter bra! Gillar låten, bra sångerska och sångare!” (Jonas Isacsson, x-Roxette)

”Tää oli hyvä, mikä tää on? Todella hyvä. Tollanen musiikki ansaitsis` enemmänkin soittoaikaa..”  (Robban Hagnäs, Wentus Blues Band)

”Ihan pirun hyvä. Hieno melodia ja somasti toisiinsa sointuvat lauluäänet.” (Asko Alanen, Soundi)

”KOVA…” (Jukka Koivumaa, Volgograd)

”Bra låt! Killen låter lite som Magnus Carlsson i Weeping Willows” (Emil Kreivi, Hardships)

ZCG: Ossian Marttala – laulu, kitara; Jussi Sivonen – kitara; Tommi Södö – basso; Jari Pääkkö-rummut 

Meri-Lapissakin asuneen VEIKKO LAVIN laulujen ympärille musiikkinäytelmä

by Arto.

Tornion Työväen Näyttämö esittää järjestötalolla ensi  perjantaina 11.11.  klo 19.00 musiikkinäytelmän Ota Löysin Rantein, jossa soivat pääasiassa Veikko Lavin laulut. Näytelmä kertoo peräkammarin pojasta ja mukana on myös Ragni Malmstenin lauluja. Ensi-illan jälkeen esityksiä on myös 12.11. klo 14 & 18, 13.11. klo 18 , 19.11. klo 14, 20.11. klo 14 & 18. (Lisätiedot & ennakkovaraukset 0400 127 517)

Kupletti-iskelmän mestari Veikko Lavi (1912–1996) asui kolmisen vuotta 1940-luvulla Meri-Lapissa, jolloin myös läänin pohjoisemmat seudut kävivät tutuiksi.

Lapin luonto ei luonut Laville kuitenkaan outoa taikaa. Niin kuin Juice Leskisellekin pohjoiset maisemat olivat liian yksitoikkoisia ja uuvuttavia. Lapista Lavi ei pystynyt kirjoittamaan romanttisia tekstejä. Lapsuuskoti Kuusamossa ja Jänkä-Aapon joulu olivat ainoat laulut, joissa hän välitti pohjoisen tunnelmia.
– Lapin lumous on tila, johon ihminen juuttuu, kun ei ole rahaa eikä mahdollisuuksia päästä etelään, pohdiskeli Veikko elämänkertakirjassaan Laulun Arvoinen Lavi.
Sama juttu oli tukinuiton kanssa. 1960-luvulla Lavi oli monta vuotta mukana niputuksessa, eikä raskas työ inspiroinut Me tulemme taas, minun tyttöni hoi-henkiseen riimittelyyn.

Veikko syntyi Kotkassa ja valmistui sodan jälkeen sahateknikoksi ja levoton sielu vei Viialan ja Joensuun kautta puutavarapomoksi Meri-Lappiin vuonna 1946. Tornion Pohjolan Puussa hän toimi vuoden verran ja siinä ohessa harrasti teatteria. Hän näytteli Lasse Syvänteen (kirjailija Väinön veli) johtamassa Työväen Teatterissa ja samalla hoiti työväentalon talonmiehen tehtävät.
Lavin tähtirooli oli Esko Latvan osa näytelmässä Vetovaimo, joka oli tullut tutuksi Suomi-filmistä Tauno Palon näyttelemänä. Lavia varten näytelmään oli lisätty lauluja, mutta vähäisen harjoittelun vuoksi, Veikko unohteli repliikkejä ja vaimo Sylvi jännitti monesti yleisössä, minkähänlaisia repliikkejä se nyt suustaan päästelee.
Paikalliselle arvostelijalle Lavi kyllä meni täydestä: ” Hän piirsi tutun kuvan naisen hurmurista melko luontevasti ja oli uskottavan asianmukainen.”
Lavin vastanäyttelijänä Vetovaimossa oli kaunis Anita. Veikko kertoo:
– Hän oli kihloissa mustasukkaisen painijan kanssa, joka oli mukana kaikissa esityksissä. Hän vahti kulisseissa halauskohtauksen pituutta. Joskus sammui sähkö ja silloin hänen kestävyytensä joutui erityisesti koetukselle, vaikka siinä kylmyydessä olisi kuumemmallakin Romeolla ollut täysi työ Julian lämmittämisessa.
Siihen aikaanhan teatterit kiersivät ahkeraan ympäri Lappia, niin Tornion Työväen Teatterikin.
– Kaikki huvitoiminta tapahtui sakemannien vanhoissa parakeissa. Lumi tuiskusi lautojen raoista, ulkona oli pakkasta -40, mutta yleisö istui karvahatut päässä ja rukkaset kädessä ja näyttämöllä piti lemmen leimuta, Lavi muisteli.
Kiertuekyytinä oli kuorma-auto, jonka lavalla tehtiin matkaa vällyjen alla ja ihailtiin revontulia.Niin kuin nykyäänkin kulttuurin piti olla melkein ilmaista, niinpä keikoista ei paljon käteen jäänyt. Poikkeuksen tekivät Lavin kohdalla näyttämön pikkujoulut. Parin rallin laulamisesta hän sai palkkioksi jäätyneen poronpaistin.

Torniosta Lavi muutti Kemiin, josta sai paikan Lapin Puunjalostus Oy:n toimitusjohtajana. Lapin jälleenrakennnus oli kiihkeimmillään ja puutavaraa tarvittiin. Veikko hankki Ruotsista paljon höylänteriä ja muita, josta oli pulaa Suomessa ja vaihtoi ne etelässä lautoihin, joita käytettiin muun muassa kirkkojen rakentamiseen.
Kemissä hän tapasi lapsuudenystävänsä kotkalaisen Kaarlo Alasen ja hänen puolisonsa Vapun, jotka olivat tanssijoina ja näyttelijöinä paikallisessa teatterissa. Veikko palkkasi heidät kesälomiksi sahalle töihin ja he viettivät paljon aikaa yhdessä.
– Se oli kesä 1948. Istuimme ravintolassa ja innostuin hauskasta illasta, kohotin maljan ja huusin: Eläköön Neuvostoliitto ja puna-armeija! Seuraavana aamuna jouduin Valpon kuulusteluun.
– Siihen aikaan kulki hurjia juttuja siitä, kuinka Valpo vie suoraan kuulustelusta ihmisiä puulaatikossa Neuvostoliittoon. Otin Sylvin mukaani ja sovimme, että jos jotain epäilyttävää alkaa tapahtua, hän hakee työmiehiä sahalta apuun.
Kuulusteluhuoneessa Lavin lisäksi oli todistaja, jonka kasvot oli peitetty. Veikkoa syytettiin, että hän oli sanonut sanan ryssä.
– Se oli jonkun artiklan vastainen. Selittelin siinä, että Russland on kansainvälinen nimitys ja ryssällä tarkoitin hyviä kavereita naapurissa.
– He tunsivat hyvin menneisyyteni, suojeluskuntatouhut ja sen, että kuuluin porvarilliseen Kotkan Intoon. Puhuin ja puhuin, pyysin votkaryyppyäkin, kun oli niin paha olla. Mutta minulle tarjottiin vain paperia allekirjoittavaksi. Se oli sopimus tietojen antamisesta.En allekirjoittanut. Lopulta kuulustelija näytti ovea ja huusi perääni: ”Te olette kamala mies puhumaan.”
Kemissä Lavi ei ehtinyt näytellä, mutta hän esiintyi ensi kertaa radiossa syyskuussa 1947.
– Teatterinjohtaja Vili Lehostin aloitteesta tein puolen tunnin kuplettituokion radioon. Lapin Alfred Tanner-ohjelma esitettiin suorana heti jumalanpalveluksen jälkeen. Helmi Lehosti esitti Tannerin akkakupletteja ja lisäksi siinä esiintyi Edvin Haapalainen, joka oli hyvä laulaja. Kansa tykkäsi ja lähetti kirjeitä, että lisää, lisää.
Lavi oli laulanut asemiesilloissa ja esiintynyt iltamissa, mutta hän viihtyi Metsäkeskuksen palkkalistoilla, josta leipä tuli helpommalla.
Kemistä hän muutti Järvenpäähän, kun lakkoilut alkoivat. Lavi oli tullut hyvin toimeen duunareiden kanssa, eikä hän halunnut tapella heitä vastaan.
Etelässä hän ei kuitenkaan saanut puutavara-alalta töitä ja ryhtyi kierteleväksi kangaskauppiaaksi. Hän suunnitteli Sylvinsä kanssa jopa muuttoa siirtolaiseksi Brasiliaan, jonne Verna-laiva oli lähdössä. Hän arvioi kuitenkin, ettei puulaiva kestäisi reissua ja oli oikeassa. Verna kaatui myrskyssä ja kaikki matkustajat hukkuivat.

(Lähde: Veikko Kari-haastattelu & Tuula Salmen Lauluni Arvoinen Lavi-kirja)