Archive for marraskuu, 2018

Vuoden 2018 KEKSI-musiikkipalkinto-ehdokkaat on valittu

by Arto.

K E K S I- musiikkipalkinto jaetaan   vuosittain, Lapissa ja Tornionjokilaaksossa, kevyen musiikin saralla ansioituneelle henkilölle, yhtyeelle, yhteisölle tai yritykselle.

Vuoden 2018 ehdokkaat ovat: Autiomaa ja Lordi (Rovaniemi), Marko Haapaniemi ja Tuomas Laajoki (Kemi),  The Meänland (Haaparanta),  Ramina Vaara ja Jukka Piiroinen (Tornio), Hiljaisuus-festivaali (Kittilä) ja Solju (Utsjoki).

Edellisvuosien tapaan, KEKSI-tunnustuksen saajan valitsee arvovaltainen  8-jäseninen raati.  Viidennen musiikkipalkinnon saaja julkistetaan ennen joulua. Aiemmin sen ovat saaneet Talonpoika Lalli, Willy Clay Band, Ulla Pirttijärvi ja Arja Havakka.

Autiomaa Seittenkarissa, Haaparannalla

Alla lyhyet esittelyt KEKSI-ehdokkaista:

AUTIOMAA (Rovaniemi)

Autiomaa on herättänyt huomiota Suomen ykkösmedioissa ja tähtiä on ropissut yhtyeen albumeille.

Yhdessä laulaja-lauluntekijä Otto Mikkolan johtama  kvintetti on piehtaroinut nelisen  vuotta. Yhtyeen on sanottu venyttävän milloin Ismo Alangon, milloin Radiopuhelinten tai Nick Caven suuntaan.

Soundin Juha Seitz määrittää Autiomaan viimeisen albumin näin: ”Kantrin viimeiset herrasmiehet patikoi tumman kantrin ja nyrjähtäneen folkin erämaille, mutta muistaa maustaa toimintaa mustan huumorin pilkkeellä. Vaikka kalpeiden miesten, autiotupien sekä kapisten koirien kera maalaillaan jopa apokalyptisia visioita, poikamainen virne vilahtelee vahvasti taustalla.”

SOLJU (Utsjoki)

Uuden musiikin kilpailusta vuonna 2015 tunnetuksi tullut Solju on yhtye, jossa äiti Ulla Pirttijärvi ja tytär Hildá Länsman sekä luovat dialogia perinteisen ja modernin saamelaisen kulttuurin välille että nivovat yhteyksiä eurooppalaiseen kokeilevan popmusiikkiin.

Soljun musiikissa yhdistyvät saamen kieli ja joiku uusiin ja innovatiivisiin äänimaisemiin. Se tuo ylpeänä esiin saamelaiset juurensa, pohjoisen kulttuurin ja joikumusiikin rikkaat sävyt ja maailmat.

Soljun debyyttialbumi Ođđa Áigodat on otettu erittäin hyvin vastaan. Se on noussut maailmamusiikkilistoille  ja aktiivinen Bafe`s  Factory-levy-yhtiö  on lyönyt messuilla rumpua levystä ympäri maailman.

Solju on saanut levylleen soittamaan mielenkiintoisia suomalaismuusikoita ja videon heille on tehnyt Stefan Lindfors, joten verkostoituminen on onnistunut.

 LORDI (Rovaniemi)

Lordi on yhä voimissaan. Vaikka  Euroviisujen voittohuuman 2006 jälkeen yhtye on tehnyt Suomessa harvakseltaan keikkoja, onneksi muualla,  etenkin Euroopassa kysyntää on riittänyt hyvin.

Lordin uusin viime keväänä  julkaistu albumi Sexorcism nousi ilmestyessään Saksan albumilistan Top 20:een. Suomessa fyysisen albumilistan korkein noteeraus oli neljäs sija.

Levytuottajien virallisen listauksen mukaan Lordin albumi Arockalypse  on edelleen Lapin eniten myyty pitkäsoitto.

Seuraavan kerran Suomessa, Rovaniemellä luppoajat viettävä Mr Lordi eli Tomi Putaansuu  bändeineen nähdään 28. joulukuuta Helsingin Tavastialla.

-Lordi on kovassa nosteessa ja klubikeikkojen lisäksi yhtye esiintyy joka vuosi merkittävillä eurooppalaisilla festivaaleilla, mikä osoittaa että bändillä on edelleen paljon annettavaa myös kotimaassaan. Edellisestä kerrasta on jo kymmenen vuotta aikaa. On korkea aika saada bändin näyttävä live-show jälleen Tavastialle, klubin legendaarinen promoottori Juhani Merimaa iloitsee.

THE MEÄNLAND (Haaparanta)

The Meänland on ollut yksi Lapin ahkerimpia keikkailijoita vuonna 2018. Reggaeorkesteri  länsi-rajalta on tahkonnut tunturissa ja tunturin takana, viihdyttänyt ihmisiä mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa  ja pikkuhiljaa levittänyt reviiriään etelään. Yhtye on esiintynyt myös Ruotsissa ja Norjassa.

Jossain vaiheessa ahkeruus aina palkitaan ja niinpä puoli vuotta sitten Meänland solmi levytyssopimuksen  helsinkiläisen Reggaedog-levymerkin kanssa. Se on rapin saralla kunnostautuneen Överdog-levy-yhtiön alamerkki, jonka ensimmäinen kiinnitys Meänland on.

Kuusi vuotta sitten suosittu radio-ohjelma Anonyymit Kotikiusatut (AKK)  lanseerasi koko kansalle biisin S´ole mikhään, jolla fiittasi itse Jope Ruonansuu.  Sen jälkeen yhtye on tarjoillut talonpoikaisreggaebiisejä, niin veitikoille kuin tosikoillekin ja ensi vuoden alkupuolella ilmestyy Meänlandin  ensimmäinen pitkäsoitto.

TUOMAS LAAJOKI (Kemi)

Musiikin sekatyöläinen, joka on juurruttanut bluesin Kemiin ja tunnetaan monien tapahtumien takaa, parhaiten kaupungin musiikkielämän lippulaivasta Pakkasukko Blues N´ Jazz -festivaalista.

Monipuolinen musiikkimies, joka on mukana niin kemiläisten juhlassa kuin arjessakin, ennen muuta kannustaa nuoria musiikin pariin. Viimeisin sulka hattuun tuli, kun Kemi pääsi mukaan kansalliseen Rock Academy-perheeseen.

JUKKA PIIROINEN (Tornio)

Kalottjazz & Blues-festivaalin kantaviin voimiin vuosia kuulunut  ja Riverside Jazz-yhdistystä luotsannut torniolainen luokanopettaja Jukka Piiroinen on viime vuosina keskittynyt valokuvaukseen. Viime kesänä hän järjesti festivaalin aikaan valokuvanäyttelyn kotikaupungissaan, jossa oli pieni otos hänen elävistä ja ilmeikkäistä jazzkuvistaan, jotka oli otettu konserteista eri puolilta Suomea. Jukka pyörittää netissä Valon kuvia –blogia, jossa valokuvia on myös nähtävissä  ja kaikenlaista muutakin mielenkiintoista tietoa jazzista mm.  levy- ja konserttiarvosteluja.    http://www.valonkuvia.fi/blogi/

RAMINA VAARA (Tornio)

Voice of Finlandissa ja Seinäjoen tangomarkkinoiden kuningatarkisassa komeasti kymmenen parhaan joukkoon sijoittunut Ramina Vaara on julkaissut vuoden 2018 aikana kaksi varsin erilaista sinkkua. Kime Klemettisen kynäilemä Face to face alkuvuodesta oli menevää poppia, kun taas tuoreempi Taiskan sanoittama Vieläkö on aikaa on perinteisempää iskelmää.

Laulajana Pop & Jazz Konservatorio Lappiassa opiskeleva Ramina  on huippulahjakkuus, joka etsii vielä tyyliään.

HILJAISUUS-festivaali (Kittilä)

Kaukosen kylässä Kittilässä järjestettävä festivaali kokoaa vuosittain joukon ihmisiä monitaiteisen ohjelmiston äärelle kauniiseen kylämiljööseen.

Juhlan ytimessä ovat uusi  suomalainen säveltaide ja nykysirkus sekä  Kaukosen kylän kaunis maisema tupineen ja kylänraitteineen, unohtamatta läheisen Särestöniemen hehkua.

Vuonna 2018 yhdeksättä kertaa järjestetty festivaali syntyi haaveesta täyttää Kaukosen kylä korkeatasoisella taiteella.

 MARKO HAAPANIEMI (Kemi)

Marko Haapaniemi on viime kesän Seinäjoen tangomarkkinoiden tangokuningas-kisan finalisti. Hän soittaa ja laulaa Outokummun terästehtaalla alkunsa saaneessa tanssiorkesteri  The Steelsissä, joka julkaisi äskettäin EP-levyn Pitkä tie. Yhtyettä kuullaan jopa Napapiirin sankarit-leffan kakkososassa. Lisäksi Marko esittää vaimonsa Elinan kanssa bilemusaa  bändissä Charp Crone.

Moninkertaisen tukkilaismestarin pojan kiinnostus musiikkiin syntyi  simolaisessa kaveriporukassa 1980-luvulla. Vintage-yhtye nappasi Kemissä järjestetyssä Lappi Rock-kisassa kolmannen sijan, mistä sai alkupotkut. Lapin tangokuninkaan tittelin hän vastaanotti vuonna 2000 Sami Keskitalolta Kittilässä.

Marko tunnetaan myös lukuisista merilappilaisten harrastajateattereiden musiikkinäytelmistä.

Levyarvio: KEPA HÄRKÖNEN soittaa värit mustavalkotelevisioon

by Arto.

KEPA HÄRKÖNEN Spicy Tales & Spacey Tones (Ramasound)

Pitkään rovaniemeläislähtöiseltä kitaristi Kepa Härköseltä on odotettu omaa juttua ja nyt kun Spicy Tales & Spacey Tones soi levylautasella, ekana tulee toteamus: Tempun teit, yllätit!  Mutta kun tarkemmin ajattelee. Näinhän se piti mennä, kepamaisen tyylikkäästi.

Kepa on tullut tutuksi useista oululaisbändeistä ja Robban Hagnäsin projekteista, mutta allekirjoittaneella ensikohtaaminen tapahtui 1990-luvulla Rovaniemen Roots`N River Blues-festivaalien Allstars-jameissa. Hän soitti silloin Wristshakersissä. Yhtye teki  jameissa monesti esityön eli lämmitti Pohjanhovin saunan ja ulkolaisvieraitten  ei tarvinnut muuta kuin nauttia hyvistä löylyistä.

Härkösestä piirtyi kuva kitaristista, jossa oli paljon samaa kuin Fabulous Thunderbirdsien Jimmie Vaughanissa ja se vielä vahvistui kun Wristshakers latasi 1996 markkinoille brittiläisen Otis Grandin tuottaman Can you play this?-albumin, yhden Lappi-bluesin tärkeistä levyistä.

Kepa ja Jimmie ovat molemmat nöyriä soittomiehiä, eivät turhia kiilaa ja poseraa. Sen minkä soittavat, tekevät vähäeleisen tyylikkäästi ja ottavat vastuuta taidolla.

Kepan ensimmäinen soolo Spicy Tales & Spacey Tones on nautittavaa kuultavaa. Hän on liikkeellä edelleen musiikin ehdoilla. Härkönen on tehnyt muinaiskaivauksia ajalta, jolloin väritelevisio ei vielä näkynyt  ja värit piti tehdä soittamalla. Kepan kitarainstrumentaaleissa 1950-ja 1960-lukujen maailma piirtyy silmien eteen muun muassa mustavalkotelevision ensimmäiset kuvat avaruudesta  ja sarjat Kolmas mies ja Bonanza ja niiden musiikki.

Kepan vintage-vaikutteet tulevat enempi rapakon takaa ja Englannista. Musassa ei soi saunavihta, ei letkajenkka, ei Satumaa, vaikka musiikki surffaakin rytmistä toiseen. Erityisen hyvin Kepan kappaleisiin istuvat koskettimet ja paikoin Pekka Gröhn loihtiikin esiin Georgie Fame- ja Graham Bond-tyyliin Vespa-armeijan, joka lehahtaa kuin joutsenparvi korpilammelta.

Sympaattisten ja perinnetietoisten Wentus Blues Bandin soittajien kanssa Kepalla on helppo tehdä kestävää musaa. Pekan lisäksi levyllä kuullaan basisti Robban Hagnäsiä ja rumpali Daniel Hjerppeä.

Spicy Tales & Spacey Tones on tasapainoinen kokonaisuus, jossa ei lähdetä sekoittamaan pakkaa jollain Link Wray-revittelyillä, vaan jätetään kuulija odottamaan Kepa Härkösen seuravaa yllätysliikettä.

Arto Junttila