Archive for 2020

Tornio400: Janne Leimolan LÄJÄ-dokumentti ensi-iltaan helmikuussa 2021

by Arto.

JANNE LEIMOLA

Tornion vanhat punkkarit saavat harvinaista herkkua ja mieluisan alun 400-vuotispäivien juhlitaan ensi helmikuussa, kun  Terveet Kädet tekee maihinnousun kotikaupunkiinsa. Lisäksi  luvassa  on TK-valokuvanäyttely  Aineella ja   Janne Leimolan dokumentin premiääri yhtyeen johtohahmosta Veli-Matti Äijälästä eli Läjästä.

Mistä ajatus tehdä dokkari, juuri Läjästä lähti, käsikirjoittaja ja ohjaaja Janne Leimola?

-Elokuvaidea syntyi Rovaniemelle muuttaessa, kun halusin tehdä elokuvan jolla olisi jonkinlainen yhteys Lappiin. Pyörittelin muutamia henkilökuvauksia mielessä ja päätin, että kysyn Läjältä olisiko hänestä mahdollista tehdä elokuva.

Tuttu mies. Luulen että olen Läjän tavannut ensimmäisen kerran Turussa jo vuonna 2007, jolloin järjestin TVO:lle keikan, jossa esiintyi muun muassa Terveet  Kädet. Bändi oli myös minun luona yötä.

Mitä turkulainen tekee Rovaniemellä?

-Minulla on taiteen maisteriopinnot käynnissä Lapin yliopistossa. Muutin Turusta Rovaniemelle elokuun lopulla 2018. Aiemmin olen opiskellut mediatuotantoa Turun taideakatemiassa, keskittyen elokuvatuottamiseen.

Mitä olet tehnyt Lapissa opiskelun ohessa?

-Inarin Skábmagovat-elokuvajuhlilla olen ollut ensin tekniikan puolella talkoohommissa ja sitten viime kerralla palkkatöissä tuotannon puolella. Maininnan arvoinen työllistäjä on ollut myös Sodankylän elokuvafestivaalit, joita ei tosin tänä vuonna ollut koronakriisistä johtuen ja Arktisen neuvoston ulkoministerikokous Rovaniemellä. Muuten teen freelancerina töitä Oulun kongressitekniikalle.

Musiikin puolella  Läjästä kertovan dokkarin lisäksi olen tehnyt videota kansanmusiikkiyhtye Aoide:lle, joka levyttää Helmi Levyt -yhtiölle. Omien musiikkiprojektien äänitykset ja miksaukset myös ovat olleet käynissä ja alkavat vihdoin olemaan loppusuoralla.

Itselläsikin on vahva punk-tausta, myös soittajana?

-Hardcore punk on edelleen tärkeimpiä asioita minun elämässä. Sanoisin, että se on myös syy miksi on päätynyt elokuva-alalle. Hardcore punkin DIY-etiikkaa pyrin noudattamaan elokuvaprojektien suhteen ja myöskin anarkismin tasa-arvon periaatteita, että vaikka nimellisesti olen projektin ohjaaja tai tuottaja niin kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus olla mukana ideoimassa ja suhde muihin tiimin jäseniin on ilman hierarkioita.

Omat bändit myös elävät, vaikka jäsenistö suurilta osin asuu nyt muualla kuin niiden perustamispaikalla Turussa. Grindcore-yhtye Büfo on aktiivisin. Meiltä tulee levy ja musiikkivideo ulos aivan pian. Sitten soitan rumpuja black metal yhtyeessä nimeltä Musta Aaria, joka on uusi juttu, siltä tulee c-kasetti ulos joskus tässä. Muita yhtyeitä missä olen joskus vaikuttanut ovat olleet hardcore-yhtyeet Diskurssi, Raivoraittius, Brain Rot, Painstream ja kitaraa soitin doom metal -yhtyeessä Deepwoods.

Elokuvan tekijänä  Ääniä maan alta  kymmenen vuotta sitten lienee  tärkein työsi  tähän asti? Mitä muuta?

-Ääniä maan alta- dokkari syntyi tarpeesta dokumentoida turkulaista TVO-musiikkiklubia, joka silloin 10-vuotta sitten pakotettiin muuttamaan pois legendaarisista tiloista Ylioppilastalon alakerrasta, Rehtorinpellonkatu 6 osoitteesta. Se kertoi klubin historian 1960-luvulta vuoteen 2010. Klubin vaiheista kertoivat muun muassa M. A. Numminen, Kauko Röyhkä ja Khatarina-yhtyeen Anne Nordling.

Lisäksi koen onnistuneeni  Sakke Korpelan ohjaamassa kauhulyhärissä Valon johdattamat, johon tein ensimmäisen 5.1. surround- äänisuunnittelun  ja Turun kirjaston musiikkiosaston esittelyvideossa, jonka ohjasin. Turun Sanomien kulttuurisivuilla sain kiitosta myös Turun ylioppilasteatterille tekemästäni äänisuunnittelusta Adalmiina Helmi-näytelmään.

 Läjähän valittiin Lapin Kansassa Suomi100-vuonna Vuosisadan Lappilaiseksi ja kuten Läjä itse kertoi allekirjoittaneelle, äänestäjät olivat aivan muualta kuin Lapista, mitä mieltä?

-Itse en muista äänestykseen osallistuneeni, mutta voisin kuvitella että äänestyksessä oli aktiivisessa roolissa Punk in Finland -keskutelufoorumin yhteisö. Se on yksi isoimpia netin keskustelufoorumeja Suomessa.

Eräässä haastattelussa  kerroit, että hardcore-väellä on oma verkostonsa, jota kautta ulkomaan keikkailu onnistuu. Onko verkostoituminen syntynyt 2000-luvulla, sillä silloinhan Terveet Kädetkin pääsi vihdoin Brasiliaan?

-Varmasti nykyään on helpompaa ja nopeampaa kommunikaatio ulkomaille internetin myötä. Omien yhtyeiden kanssa on tullut soitettua Eurooppassa kiertueita ja yksi pidempi kiertue Kaakkois-Aasiassa. Ehkä niissä on auttanut myös kun itse järjestin paljon keikkoja Turussa niin sitä kautta syntyi yhteyksiä laajalle.

Paljon puhutaan Terveitten Käsien levyjen leviämisestä, mutta kun Läjä painatti niitä vain 200 kappaletta, levikki on maksimissaan 10-20 000?

-Hyvä myynti se on underground-musiikkia tuollaisetkin määrät! Netin myötä kuuntelijakunta on varmasti  nykyään paljon fyysisten äänitteiden levikkiä laajempi.

Mitä Läjän kanssa olen jutellut niin 1980-luvulla oli todella aktiiviset tape trading eli nauhanvaihtokuviot, jossa ihmiset kopioivat c-kasetteja ja lähettivät niitä eteenpäin saaden vaihdossa taas jotain eksoottista punkkia vaikkapa Suomesta. Ja tähän tape tradingiin Terveiden Käsien suosia vaikkapa juuri Brasiliassa perustunee alkujaan.

Itseasissa juuri tuolla Kaakkois-Aasiassa, kun kierrettiin, siellä oli kovia TK- ja Suomi-hardcore-faneja. Eräs loistava yhtye oli Singaporessa nimeltään Vaarallinen (tosiaan suomalainen nimi!), joka soitti keikalla coverina TK-klassikon Pissaa ja paskaa.

Syyskuun Lapin Listan ykköseksi, Benjamin Enrothin laulama ja lappilaisserkusten kynäilemä SÄRKYNEET!

by Arto.

Miehet Särkyneet-laulun takaa Benjamin Enroth, Jukka Karppinen ja Erkki Koivisto

Menevä iskelmä  Särkyneet oli ylitse muiden syyskuun Lapin Lista Top 5-äänestyksessä. Benjamin Enrothin esittämä ja lappilaislähtöisten Jukka Karppisen ja Erkki Koiviston tekemä  laulu takoi tulosta tasaiseen tahtiin ja löysi uusia pohjoisen kuulijoita päivittäin. Kansallisestikin  siitä näyttää tulevan Benjaminin isoin hitti toistaiseksi. Toiseksi Lapin Lista-äänestyksessä tuli Sanningslandetin  Du och jag ja kolmanneksi Aino Elinan Sillä rajalla.

Tampereelta tavoitettu, etelään Kemijärven ja Rovaniemen kautta päätynyt,  lauluntekijä Jukka Karppinen iloitsee Särkyneet-laulun menestyksestä ja kiittelee lappilaisia  äänestäjiä.

-Laulu on saanut hyvin siivet alleen.  Juuri sunnuntaina se nousi suoraan Radio Pookin listalla sijalle kuusi. Radiosoittoa toki toivotaan lisää, mutta striimausmäärät kasvavat koko ajan ja alkavat olla jo samat kuin Benkun  aiemmilla biiseillä yhteensä.  Kyllä tästä hitti on tuloillaan, joten olemme varsin tyytyväisiä.

Jukka Karppinen tekee silloin tällöin myös soolokeikkoja

Jukka on pitkänlinjan lauluntekijä, joka on saanut maistaa aiemminkin menestystä,  sillä Teostosta löytyy viisisataa hänen biisiään, jotka lähes kaikki on levytetty. Suosituin on Antti Raiskin esittämä Sydäntä naulataan, joka ylsi Radio Suomen kymmenen soitetuimman joukkoon vuonna 2007, mutta vahvasti elämään ovat jääneet myös Jukan lappilaisartisteille tekemistä lauluista muun muassa lähes miljoona YouTube-kuuntelua saanut Sami Keskitalon Piilotan sinut sydämeeni, Taikakuun Kuuntelen ja Souvareiden Amore mio ja Ei oo synti eikä häppee syntyy Lappiin.

Jukka kertoo, että Särkyneet-laulu syntyi yhteistyössä hänen serkkunsa Erkki Koiviston kanssa. Nuoren miehen tie  on vienyt Sodankylän ja Ylitornion kautta Helsinkiin.Itse muistan hänet vuosikymmenen takaa merilappilaisyhtyeistä Groovin`High Allstars ja Molliori.

-Teemme Erkin kanssa biisejä paljon yhdessä. Se on yhteinen prosessi, jossa kumpikin  ruokkii toista ja on aktiivinen ideantarjoaja. Viikonlopun mittaiset ”biisileirit” toimivat meillä ja lauluja syntyy. Särkyneeseen sävellys, sanoitus ja sovitus  syntyi tiimityönä. Minulla oli kertosäkeen melodia-aihio päässä jonkin aikaa, sekä tekstiaihio ja kertosäkeen teema. Esittelin ideat Erkille, ja koska ne olivat hänestäkin toimivia, aloimme työstää hommaa edelleen. Tekstiin haluttiin tuoda positiivista viestiä ja kuinka vastoinkäymisten kohdatessa toisen tuki on  tärkeää ja kuinka vastoinkäymiset voivat lujittaa suhdetta.

Yhteys laulaja Benjamin Enrothiin  Jukalla syntyi kymmenisen vuotta sitten, kun hän sävelsi Benjaminille Kiiltokuvaa-laulun, mutta  yhteinen sävel löytyi  toden teolla vasta pari vuotta sitten.

-Olimme tehneet Erkin kanssa laulun nimeltä En oo. Tarjottiin sitä Benkulle ja hän koki  sen heti omakseen. Samalla hän esitti toiveen että tekisimme sen valmiiksi asti, eli koko tuotannon. Näin tehtiin ja biisi sai aikaan positiivista pörinää ja somevilinää  Benkun ympärille ja niinpä mies on pidetty mielessä. Toukokuun lopussa sitten Benkku kävi laulamassa Erkin ”pajalla” ja hän halusi, että myös Särkyneet – laulun  teemme alusta loppuun  ja hyvältä näyttää, lauluntekijä Jukka Karppinen  sanoo tyytyväisenä.

LAPIN LISTA TOP 5  syyskuu 2020

  1. BENJAMIN ENROTH: Särkyneet
  2. SANNINGSLANDET: Du och jag
  3. AINO ELINA: Sillä rajalla
  4. CMX: Ruoste ( SuomiLove-live)
  5. TOMIGUN (feat. Hannibal Stark, Jaakko Laitinen & Talonpoika Lalli) : Kuumaa peltiä

SUVI TERÄSNISKAN Iltalauluja-levyllä mukana mm. Lapin äidin kehtolaulu ja Sininen uni

by Arto.

–Kaikki kappaleet ovat olleet mukana minulle merkittävissä elämänvaiheissa. Esimerkiksi Nyt kerron mä sulle lapseni -kappaletta lauloin pikkuveljelleni hänen ollessaan vauva ja Suojelusenkelin esitin esikoispoikani Terhon ristiäisissä 2015.

Näin kertoo kolmen lapsen äiti, laulaja Suvi Teräsniska, joka toteutti keväällä haaveensa ja levytti muutaman tutun kehtolaulun ja kun yleisö vaati lisää, Suvi  jatkoi teemaa ja levytti kokonaisen Iltalauluja-albumin.

Leri Leskisen tuottamalla kokonaisuudella on mukana yhteensä yhdeksän Suville tärkeää laulua.  Hänen kaunis ääni ja Peter Engbergin akustinen kitara, ei se muuta vaadi. Levyn tunnelma on kautta linjan lempeä ja herkkä, niinkuin tuutulaulujen  kuuluukin.

Tarja Ylitalon Lapin äidin kehtolaulu, Tapio Rautavaaran Sininen uni tai Mikko Alatalon Suojelusenkeli ovat vanhemmalle sukupolvelle tuttuja, mutta eivät ehkä enää kaikille nuorille, joten on aina paikallaan, että näitä klassikoita levytetään uudelleen. Suvin levyltä löytyy myös ei niin paljon laulettuja lauluja kuten Hyvin hiljaa, Minne menee, mistä tulee , Lintu (L’oiseau), Peikkoäidin kehtolaulu, Nyt mä kerron sulle lapseni ja Pilvipeiton alla.

Sukupolvia yhdistävä Iltalauluja-levy on tällä hetkellä Suomen virallisen albumilistan kakkosena ja  digitaalisesti  se julkaistaan 18. syyskuuta. Kaikkiaan Suvin albumeita on myyty lähes puoli miljoonaa kappaletta ja jokainen niistä on ylittänyt vähintään platinarajan. Hänen edellinen albuminsa on syksyllä 2019 julkaistu Ihmisen poika. Tällä hetkellä Suvi ihastuttaa katsojia Nelosen suositussa Tähdet, tähdet -ohjelmassa.

Iltalauluja-CD on myynnissä lehden kera Lehtipisteissä kautta maan.

Haaparantalaiskolmikko räppää suomalaisjuurilleen

by Arto.

Haapis & Mak3 & Savveh Seittenkaaren sillalla

Uutuusvideolla  Haaparannalla asuvat toisen polven ruotsinsuomalaiset Haapis & Mak3 & Savveh istuvat Lupiovaaran huipulla ja katse on tiukasti Tornionjoen toiselle puolelle Suomeen. Yhteistuumin kaveruksilta syntyi laulu Meidän koti, joka on heidän tribuuttinsa  vanhemmalle sukupolvelle.

-Biisi syntyi, kun lähdettiin miettimään jotain aivan uutta. Kerrotaan suomalaisista, jotka aikoinaan lähtivät Ruotsiin työn perässä, kun Suomen valtasi kova työttömyys ja palkkataso oli heikko. Tarina varmasti koukuttaa muitakin kuin meitä nuoria, uskoo Haapis alias Mika Haapakoski.

Hiphop ja räp yhdistävät kolmen koplaa ja  tunteneet he ovat toisensa koko ikänsä. Itse Örebrossa syntynyt Haapis kertoo, että oma innostus hiphoppiin ja räppiin heräsi, kun Markus-veli (Mak3) toi kotiin 2pac CD:een. Vuonna 2006 tuli hänen ensimmäinen julkaisu, mutta vakavammin Haapis alkoi tehdä musaa veljensä kanssa 2012.  Vaikka hän tekeekin musaa suomenkielellä,  hän ei pidä ongelmana räpätä Ruotsissa suomeksi, jota hän tekee soolonakin.

Yleisö  on löytynyt netin kautta ja kun uutta musaa tulee ulos, ystävät levittävät tietoa eteenpäin, sanoo Haapis, jonka yksi tähänastisista huippuhetkistä  oli, kun hän pääsi  beatboxaamaan YleX:n freestyle-showsta tuttujen  Lyömättömien Oulun keikalla.

Kuvaus & Editointi : Jaakko Ketola / Pohjanmedia

Ilmakuvaus : Joni Lehto

Ohjaus : Haapis, Mak3, Savveh & Jaakko Ketola

Avustajat : Niko Alamäki, Jakob Göthager & Niklas Sandlund

Tausta : Toni Savilampi

Miksaus & Masterointi : Kimmo Savilampi

Sanoitukset : Haapis, Mak3, Savveh, Toni Savilampi & Mira Savilampi

ERKKI PUUMALAISEN kommentti: ” Rätinki todistaa, ettei viihdeduunareilla voi olla nälkä!?”

by Arto.

Katja Lukinin ensimmäisen sooloalbumin julkaisi Erkki Puumalaisen Poptori. Vuonna 2014 se valittiin vuoden levyksi tamperelaisen Radio Musan Gaalassa

” Paula Vesalan avautuminen herätti kulttuuriministeri Annika Saarikon. Toivottavasti kyse ei ole vain puheenjohtajavaali-profiloinnista.

Puhuttavatko luvut muita ministereitä? Tapahtuma-ala on 195 000 ihmisen työ ja 3200 yrityksen elinkeino! Niiden tuottama arvo on 2,35 miljardia!

Vesala elää vielä onnellisten tähtien alla! Hänellä on taustallaan iso Warner vaikuttamissuhteillaan luomassa taitelijabrändiä ja viimeistelemässä vetovoimaisia hittejä. Vesalan huoli on aito, mutta pandemia iski jo 90-luvulla enemmistöön Suomen taiteilijoista ja kotimaisista levy-yhtiöistä.

Viihteen kukoistuksen luoneet iskelmätähdet pantiin kilometritehtaille, kun maailman levyjätit toivat tänne omat egosentriset sääntömaailmansa. Epäonneksemme ne tekevät vaarallisen hyvää työtä. Heidän voimakoneistonsa täyttävät eetterit, ja syntyi mielikuva, ettei muuta viihdettä ole eikä tarvita. Valtaosa viihdeduunareista jäi tyhjän päälle, ilman että ministerit hätkähtivät.

Tangoilta lähti markkinat ja Syksyn sävelettömyys kellasti huvipaikat ikisyksyyn. Viihteen väki jakautui kahteen kerrokseen. Ne, joiden brändiä hiottiin ja ne, jotka tekivät saman työn ja enemmänkin, mutta saivat tuskin kymmenystä ansaintaa.

Huvipaikkoja ei vaientanut kysynnän, vaan tarjonnan muutos. Kalliit huipputähdet kuivattivat kassat ja harrastajatasolla toimiva muun ajan ohjelma karkoitti yleisön.

Mikä olisi se riski, jos suomalaiset levy-yhtiöt voisivat yhdenvertaisesti rahoittaa tuotanto- ja brändäystiimejä sekä markkinoita? Mitä jos levy-yhtiöissä työskentelevät ihmiset sekä artistit voisivat tehdä arvovalinnan ja antaa työpanoksensa suomalaiseen ekosysteemiin. Levyjätit joutuisivat aidosti kilpailemaan paremmuudestaan, jolloin tarjonta paranisi ja myös laajenisi.

Terveen kilpailun puute on vähentänyt markkinoista ainakin kaksi kolmasosaa. Valtaväestö on tyytymätön musiikin saatavuuteen radioissa ja muissa kulutusformaateissa.  Kasvuun tarvittavat miljardit löytyvät kotitalouksien satojen miljardien vapaasta ostovoimasta ja mikä parasta, kotimaisena raha kiertää Suomessa.

Poptori esitti päättäjille tämän uhan mahdollisuutena 1996 Viihdyn Suomessa -pamfletissaan. Kuinka kauan viihdeduunareiden pitää antaa anteeksi vain siksi, etteivät päättäjät ymmärrä tai ota tietoa vastaan?”

Erkki Puumalainen on toimitusjohtajana Poptori Oy:ssä, joka on  vuonna 1995 perustettu levy-yhtiö, jonka tuotanto on keskittynyt CD-levyjen uudelleenjulkaisuihin sekä eri artistien vanhojen menestyskappaleiden uusintalevytyksiin, mutta yhtiö on julkaissut myös uustuotantoa.

Syyskuun LAPIN LISTA TOP5! Iskelmää, räppiä, poppia ja TornioHaparanda-fiilistelyä!

by Arto.

Syyskuun Lapin Lista-ehdokkaat

Lapin Lista Top 5 päästää ruskan värejä irti ja tarjolla on taas tuoreita levyjulkaisuja moneen makuun. Elettävä ja iloittava sitä on syksylläkin,  sillä elämä jatkuu kesän jälkeenkin.

Pohjoisesta löytyy paljon lahjakkaita lauluntekijöitä ja uuden iskelmän ehdotonta suomalaista kärkikaartia edustavat serkukset Jukka Karppinen ja Erkki Koivisto. Heidän viimeisin julkaistu yhteistyö on menevä tanssibiisi Särkyneet, jonka esittää tamperelainen Benjamin Enroth, joka muun muassa valitiin vuonna 2016 Seinäjoen Tangomarkkinoiden kuninkuuskisan yleisösuosikiksi.  Entiseltä rovaniemeläiseltä ja ylitorniolaiselta on syntynyt lisäksi  biisejä esim. Finlandersille, Janne Raappanalle, Joel Hallikaiselle ja Maarit Peltoniemelle.

Inarin Näätämöstä tuleva räppäri Tomigun on saanut Kuumaa peltiä-biisilleen  fiittaamaan coolin Lappi-gängin Hannibal Starkin, Jaakko Laitisen ja Talonpoika Lallin. Hän kehoittaa kaikkia hyppäämään jousille: ”Hyvin ruokittu moottori kehrää, raidi on vahattu ja liukas. Tie on avoin ja mankka soittaa sulosävelmiä. Automobiili entusiastin olo on kuin gangsterilla, joka haluaa tavoitella suuruuksia.”

Haaparantalaisen The Meänlandin perustajiin kuuluva kitaristi Sami Bergman ja  laulaja Jenny Eriksson ovat tehneet lauluja yhdessä ja perustaneet duon Sanningslandet, joka on taltioinut EP-levyn Edu Kettusen johdolla.  Hyvissä suomalaiskäsissä on syntynyt melankolista ihmissuhdemusiikkia, ainakin mikäli toiseen ennakkomaistiaiseen Du och jag on uskominen. Tunnelmalevyjä maailmassa ei ole koskaan liikaa. Koko EP-levy julkaistaan Texicalli recordsin toimesta  ensi vuoden alussa eli odotettavissa kaunista musiikkia pimeneviin iltoihin.

Aino Elina on kuulua Raekallion taiteilijasukua Kittilän Pöntsöstä. Poppia suomeksi laulava kaunotar  rakentaa uraa Skotlannista käsin ja toimii Edinburgissa laulunopettajana. Keväällä YleX:n aalloillakin soinutta  Jäät lähtee-sinkkua seuraa Sillä rajalla-kappale, joka  vie kuulijan kuumalle tanssilattialle. Tekijän mukaan se  on fantasia sisäisestä ristiriidasta: Mikä on harmitonta flirttiä, ja milloin raja ylittyy?  Sinkun on tuottanut skotti Dave Lloyd, joka joskus vaikutti yhtyeessä The The ja nykyään poppoissa Stillhound ja Passmore.

Kuukauden live- ja ikivihreäpoiminta on television suosituimmasta ohjelmasta SuomiLove. Ruoste on torniolaislähtöisen CMX-yhtyeen läpimurtoalbumilta Aura vuodelta 1994. Tuiman kolmen pitkäsoiton punkrypistyksen jälkeen, kuulijoita hellittiin Auralla hennommalla otteella eli tyylikkäästi jousilla lauluja kuorruttaenCMX:n akustinen balladi Ruoste on parhaiten puhutellut eri sukupolvia  ja siitä löytyy myös mainio versio Vesa-Matti Loirin Inari-levyltä.

Lapin Lista-viisikkoa saa äänestää 15. syyskuuta asti. Puolivälissä ilmoitetaan kolmen kärki, ei-paremmuusjärjestyksessä.

    KLIKKAA KUVAA, KUUNTELE JA ÄÄNESTÄ  PAINAMALLA NIMIPALKKIA! KIITOS!

    This poll has ended (since 17 days).
    TOMIGUN (feat. Hannibal Stark, Jaakko Laitinen & Talonpoika Lalli) : Kuumaa peltiä
    1.42%
    CMX: Ruoste ( SuomiLove-live)
    2.14%
    AINO ELINA: Sillä rajalla
    2.85%
    SANNINGSLANDET: Du och jag
    4.63%
    BENJAMIN ENROTH: Särkyneet
    88.97%

    Elokuun Lapin Listan ykkösen WRISTSHAKERSIN kone ei hyydy!

    by Arto.

    Wristshakers: Olli Pylkkänen (vas.), Hannu Lehtomaa, Jussi Nykänen, Mikko Koivula, ja Kepa Härkönen

    ” They are so hot, the Arctic freeze begins to melt.” (Otis Grand)

    Rovaniemeläinen Wristshakers  soittaa rakkaudesta rhythm`n` bluesiin ja muuhun mustaan rytmimusiikkiin. Lapin Listan äänestäjiltä yhtyeen live-esitys Hipshake sai   viljalti vastakaikua eli reilusti enemmän ääniä kuin toiseksi tullut Lankojärven haitarivirtuoosi Harri Kuusijärven Koutus-yhtyeen Shelter tai kolmonen Up to you, jonka lauloi tulevaisuuden nimi Jonatan Lahti Ruotsin Mataringistä.

    Suomen bluesväen tietoon Wristshakers tuli kunnolla 1990-luvun puolivälissä. Samalla kun Rovaniemestä tuli bluesin mekka, jossa vaikutti kaksi alan yhdistystä ja alkoi pyöriä Roots`N`River Blues-festivaali, yhtye sai pienen hitin  What it islaulustaan, joka valkattiin voimasoittoon Radio Mafian soittolistalle.

    Siitä huolimatta Wristshakers on ollut aina enemmän livebändi kuin levyttävä yhtye  ja plakkarissa onkin vain yksi pitkäsoitto Can You Play This? vuodelta 1997 plus kaksi EP- & single-julkaisua.  Suomen lisäksi yhtye on keikkaillut muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä  ja Bosnia-Herzegovinassa.

    Yhtyettä lainaten `kolmen soinnun ränttätänttä saatiin kukkimaan`, kun rytmibluesia  ja good old rock`n`rollia ryyditettiin  puhaltimilla ja  ja  loppusilauksen hommalle antoi  Pepe Petrasen soulahtava laulu.

    Pepe vaikutti yhtyeessä 24 vuotta ja seitsemän vuotta sitten hänen saappaisiinsa hyppäsi laulaja-huuliharpisti Jussi Nykänen, joka on vienyt Wristshakersiä takaisin perusasioiden äärelle ja tuonut lisää energiaa. Tuorein jäsen on kitaristi Olli Pylkkänen. Muuten nykykokoonpanossa soittaa yhtyeen kolme perustajajäsentä Kepa Härkönen (kitara), Hannu Lehtomaa (basso) ja Mikko Koivula (rummut), jotka aloittivat Rust-nimellä neljäkymmentä vuotta sitten.

    Kun tiukkailmeinen Nykänen puhaltaa harppuunsa ja  laulaa; ”Don’t move your head, Don’t move your hands, Don’t move your lips, Just shake your hips…”  ja taustalla  häntä ruoskii eteenpäin hieno bändi, rytmi  iskee auttamatta kuulijaa päästä varpaisiin. Moni muistaa Hipshake-kappaleen ainakin Rolling Stonesin esittämänä, mutta ehkä Wristshakersin  juureva boogietamppaus on lähempänä  Canned Heatiä.

    Laulaja Jussi on tuttu punksukupolvelle bändistään  Greenhouse AC, joka julkaisi neljä albumia ja kiersi ahkerasti maailmaa. Mies sanoo, ettei blueskaan ollut yhtyeelle vierasta, tulokulma vain oli normaalia räväkämpi. –Wristshakersiin hänet pyysi basisti Hannu Lehtomaa.

    – Oltiin juuri laitettu Hannun kanssa jäihin mainio Neil Young-projekti Harvesters ja hän tahtoi  minut mukaan.  Tuohon aikaan lauloin ja soitin myös kantria, swingiä ja maalaisbluesia Akustinen Kerho-yhtyeessä.

    2000-luvulla Wristshakers on tehnyt   toistakymmentä  keikkaa vuodessa Oulu-Kemi-Roi-Pyhä-akselilla ja Nykänen vakuuttaa, että yhtye on tällä hetkellä paremmassa iskussa kuin aikoihin ja paljastaa, yllätys-yllätys,  että pitkäsoittokin on tekeillä.

    -Talven jälkeen pitäisi homma olla jo hyvällä tolalla. Muutama oma biisi vielä puuttuu, mutta onneksi Hannun naapurista löytyi taitava juurikitaristi Pylkkänen, joka osaa tehdä myös biisejä, Nykänen iloitsee.

     

    LAPIN LISTA TOP 5  elokuu 2020

    • WRISTSHAKERS: Hipshake (Korpirock 2019, Oulu)
    • HARRI KUUSIJÄRVI KOUTUS: Shelter
    • JONATAN LAHTI: Up to you (BD pop sessions)
    • TARJA YLITALO: Muistojen humppa
    • CATCAT: Chicabum