Archive for syyskuu, 2020

Syyskuun Lapin Listan ykköseksi, Benjamin Enrothin laulama ja lappilaisserkusten kynäilemä SÄRKYNEET!

by Arto.

Miehet Särkyneet-laulun takaa Benjamin Enroth, Jukka Karppinen ja Erkki Koivisto

Menevä iskelmä  Särkyneet oli ylitse muiden syyskuun Lapin Lista Top 5-äänestyksessä. Benjamin Enrothin esittämä ja lappilaislähtöisten Jukka Karppisen ja Erkki Koiviston tekemä  laulu takoi tulosta tasaiseen tahtiin ja löysi uusia pohjoisen kuulijoita päivittäin. Kansallisestikin  siitä näyttää tulevan Benjaminin isoin hitti toistaiseksi. Toiseksi Lapin Lista-äänestyksessä tuli Sanningslandetin  Du och jag ja kolmanneksi Aino Elinan Sillä rajalla.

Tampereelta tavoitettu, etelään Kemijärven ja Rovaniemen kautta päätynyt,  lauluntekijä Jukka Karppinen iloitsee Särkyneet-laulun menestyksestä ja kiittelee lappilaisia  äänestäjiä.

-Laulu on saanut hyvin siivet alleen.  Juuri sunnuntaina se nousi suoraan Radio Pookin listalla sijalle kuusi. Radiosoittoa toki toivotaan lisää, mutta striimausmäärät kasvavat koko ajan ja alkavat olla jo samat kuin Benkun  aiemmilla biiseillä yhteensä.  Kyllä tästä hitti on tuloillaan, joten olemme varsin tyytyväisiä.

Jukka Karppinen tekee silloin tällöin myös soolokeikkoja

Jukka on pitkänlinjan lauluntekijä, joka on saanut maistaa aiemminkin menestystä,  sillä Teostosta löytyy viisisataa hänen biisiään, jotka lähes kaikki on levytetty. Suosituin on Antti Raiskin esittämä Sydäntä naulataan, joka ylsi Radio Suomen kymmenen soitetuimman joukkoon vuonna 2007, mutta vahvasti elämään ovat jääneet myös Jukan lappilaisartisteille tekemistä lauluista muun muassa lähes miljoona YouTube-kuuntelua saanut Sami Keskitalon Piilotan sinut sydämeeni, Taikakuun Kuuntelen ja Souvareiden Amore mio ja Ei oo synti eikä häppee syntyy Lappiin.

Jukka kertoo, että Särkyneet-laulu syntyi yhteistyössä hänen serkkunsa Erkki Koiviston kanssa. Nuoren miehen tie  on vienyt Sodankylän ja Ylitornion kautta Helsinkiin.Itse muistan hänet vuosikymmenen takaa merilappilaisyhtyeistä Groovin`High Allstars ja Molliori.

-Teemme Erkin kanssa biisejä paljon yhdessä. Se on yhteinen prosessi, jossa kumpikin  ruokkii toista ja on aktiivinen ideantarjoaja. Viikonlopun mittaiset ”biisileirit” toimivat meillä ja lauluja syntyy. Särkyneeseen sävellys, sanoitus ja sovitus  syntyi tiimityönä. Minulla oli kertosäkeen melodia-aihio päässä jonkin aikaa, sekä tekstiaihio ja kertosäkeen teema. Esittelin ideat Erkille, ja koska ne olivat hänestäkin toimivia, aloimme työstää hommaa edelleen. Tekstiin haluttiin tuoda positiivista viestiä ja kuinka vastoinkäymisten kohdatessa toisen tuki on  tärkeää ja kuinka vastoinkäymiset voivat lujittaa suhdetta.

Yhteys laulaja Benjamin Enrothiin  Jukalla syntyi kymmenisen vuotta sitten, kun hän sävelsi Benjaminille Kiiltokuvaa-laulun, mutta  yhteinen sävel löytyi  toden teolla vasta pari vuotta sitten.

-Olimme tehneet Erkin kanssa laulun nimeltä En oo. Tarjottiin sitä Benkulle ja hän koki  sen heti omakseen. Samalla hän esitti toiveen että tekisimme sen valmiiksi asti, eli koko tuotannon. Näin tehtiin ja biisi sai aikaan positiivista pörinää ja somevilinää  Benkun ympärille ja niinpä mies on pidetty mielessä. Toukokuun lopussa sitten Benkku kävi laulamassa Erkin ”pajalla” ja hän halusi, että myös Särkyneet – laulun  teemme alusta loppuun  ja hyvältä näyttää, lauluntekijä Jukka Karppinen  sanoo tyytyväisenä.

LAPIN LISTA TOP 5  syyskuu 2020

  1. BENJAMIN ENROTH: Särkyneet
  2. SANNINGSLANDET: Du och jag
  3. AINO ELINA: Sillä rajalla
  4. CMX: Ruoste ( SuomiLove-live)
  5. TOMIGUN (feat. Hannibal Stark, Jaakko Laitinen & Talonpoika Lalli) : Kuumaa peltiä

SUVI TERÄSNISKAN Iltalauluja-levyllä mukana mm. Lapin äidin kehtolaulu ja Sininen uni

by Arto.

–Kaikki kappaleet ovat olleet mukana minulle merkittävissä elämänvaiheissa. Esimerkiksi Nyt kerron mä sulle lapseni -kappaletta lauloin pikkuveljelleni hänen ollessaan vauva ja Suojelusenkelin esitin esikoispoikani Terhon ristiäisissä 2015.

Näin kertoo kolmen lapsen äiti, laulaja Suvi Teräsniska, joka toteutti keväällä haaveensa ja levytti muutaman tutun kehtolaulun ja kun yleisö vaati lisää, Suvi  jatkoi teemaa ja levytti kokonaisen Iltalauluja-albumin.

Leri Leskisen tuottamalla kokonaisuudella on mukana yhteensä yhdeksän Suville tärkeää laulua.  Hänen kaunis ääni ja Peter Engbergin akustinen kitara, ei se muuta vaadi. Levyn tunnelma on kautta linjan lempeä ja herkkä, niinkuin tuutulaulujen  kuuluukin.

Tarja Ylitalon Lapin äidin kehtolaulu, Tapio Rautavaaran Sininen uni tai Mikko Alatalon Suojelusenkeli ovat vanhemmalle sukupolvelle tuttuja, mutta eivät ehkä enää kaikille nuorille, joten on aina paikallaan, että näitä klassikoita levytetään uudelleen. Suvin levyltä löytyy myös ei niin paljon laulettuja lauluja kuten Hyvin hiljaa, Minne menee, mistä tulee , Lintu (L’oiseau), Peikkoäidin kehtolaulu, Nyt mä kerron sulle lapseni ja Pilvipeiton alla.

Sukupolvia yhdistävä Iltalauluja-levy on tällä hetkellä Suomen virallisen albumilistan kakkosena ja  digitaalisesti  se julkaistaan 18. syyskuuta. Kaikkiaan Suvin albumeita on myyty lähes puoli miljoonaa kappaletta ja jokainen niistä on ylittänyt vähintään platinarajan. Hänen edellinen albuminsa on syksyllä 2019 julkaistu Ihmisen poika. Tällä hetkellä Suvi ihastuttaa katsojia Nelosen suositussa Tähdet, tähdet -ohjelmassa.

Iltalauluja-CD on myynnissä lehden kera Lehtipisteissä kautta maan.

Haaparantalaiskolmikko räppää suomalaisjuurilleen

by Arto.

Haapis & Mak3 & Savveh Seittenkaaren sillalla

Uutuusvideolla  Haaparannalla asuvat toisen polven ruotsinsuomalaiset Haapis & Mak3 & Savveh istuvat Lupiovaaran huipulla ja katse on tiukasti Tornionjoen toiselle puolelle Suomeen. Yhteistuumin kaveruksilta syntyi laulu Meidän koti, joka on heidän tribuuttinsa  vanhemmalle sukupolvelle.

-Biisi syntyi, kun lähdettiin miettimään jotain aivan uutta. Kerrotaan suomalaisista, jotka aikoinaan lähtivät Ruotsiin työn perässä, kun Suomen valtasi kova työttömyys ja palkkataso oli heikko. Tarina varmasti koukuttaa muitakin kuin meitä nuoria, uskoo Haapis alias Mika Haapakoski.

Hiphop ja räp yhdistävät kolmen koplaa ja  tunteneet he ovat toisensa koko ikänsä. Itse Örebrossa syntynyt Haapis kertoo, että oma innostus hiphoppiin ja räppiin heräsi, kun Markus-veli (Mak3) toi kotiin 2pac CD:een. Vuonna 2006 tuli hänen ensimmäinen julkaisu, mutta vakavammin Haapis alkoi tehdä musaa veljensä kanssa 2012.  Vaikka hän tekeekin musaa suomenkielellä,  hän ei pidä ongelmana räpätä Ruotsissa suomeksi, jota hän tekee soolonakin.

Yleisö  on löytynyt netin kautta ja kun uutta musaa tulee ulos, ystävät levittävät tietoa eteenpäin, sanoo Haapis, jonka yksi tähänastisista huippuhetkistä  oli, kun hän pääsi  beatboxaamaan YleX:n freestyle-showsta tuttujen  Lyömättömien Oulun keikalla.

Kuvaus & Editointi : Jaakko Ketola / Pohjanmedia

Ilmakuvaus : Joni Lehto

Ohjaus : Haapis, Mak3, Savveh & Jaakko Ketola

Avustajat : Niko Alamäki, Jakob Göthager & Niklas Sandlund

Tausta : Toni Savilampi

Miksaus & Masterointi : Kimmo Savilampi

Sanoitukset : Haapis, Mak3, Savveh, Toni Savilampi & Mira Savilampi

ERKKI PUUMALAISEN kommentti: ” Rätinki todistaa, ettei viihdeduunareilla voi olla nälkä!?”

by Arto.

Katja Lukinin ensimmäisen sooloalbumin julkaisi Erkki Puumalaisen Poptori. Vuonna 2014 se valittiin vuoden levyksi tamperelaisen Radio Musan Gaalassa

” Paula Vesalan avautuminen herätti kulttuuriministeri Annika Saarikon. Toivottavasti kyse ei ole vain puheenjohtajavaali-profiloinnista.

Puhuttavatko luvut muita ministereitä? Tapahtuma-ala on 195 000 ihmisen työ ja 3200 yrityksen elinkeino! Niiden tuottama arvo on 2,35 miljardia!

Vesala elää vielä onnellisten tähtien alla! Hänellä on taustallaan iso Warner vaikuttamissuhteillaan luomassa taitelijabrändiä ja viimeistelemässä vetovoimaisia hittejä. Vesalan huoli on aito, mutta pandemia iski jo 90-luvulla enemmistöön Suomen taiteilijoista ja kotimaisista levy-yhtiöistä.

Viihteen kukoistuksen luoneet iskelmätähdet pantiin kilometritehtaille, kun maailman levyjätit toivat tänne omat egosentriset sääntömaailmansa. Epäonneksemme ne tekevät vaarallisen hyvää työtä. Heidän voimakoneistonsa täyttävät eetterit, ja syntyi mielikuva, ettei muuta viihdettä ole eikä tarvita. Valtaosa viihdeduunareista jäi tyhjän päälle, ilman että ministerit hätkähtivät.

Tangoilta lähti markkinat ja Syksyn sävelettömyys kellasti huvipaikat ikisyksyyn. Viihteen väki jakautui kahteen kerrokseen. Ne, joiden brändiä hiottiin ja ne, jotka tekivät saman työn ja enemmänkin, mutta saivat tuskin kymmenystä ansaintaa.

Huvipaikkoja ei vaientanut kysynnän, vaan tarjonnan muutos. Kalliit huipputähdet kuivattivat kassat ja harrastajatasolla toimiva muun ajan ohjelma karkoitti yleisön.

Mikä olisi se riski, jos suomalaiset levy-yhtiöt voisivat yhdenvertaisesti rahoittaa tuotanto- ja brändäystiimejä sekä markkinoita? Mitä jos levy-yhtiöissä työskentelevät ihmiset sekä artistit voisivat tehdä arvovalinnan ja antaa työpanoksensa suomalaiseen ekosysteemiin. Levyjätit joutuisivat aidosti kilpailemaan paremmuudestaan, jolloin tarjonta paranisi ja myös laajenisi.

Terveen kilpailun puute on vähentänyt markkinoista ainakin kaksi kolmasosaa. Valtaväestö on tyytymätön musiikin saatavuuteen radioissa ja muissa kulutusformaateissa.  Kasvuun tarvittavat miljardit löytyvät kotitalouksien satojen miljardien vapaasta ostovoimasta ja mikä parasta, kotimaisena raha kiertää Suomessa.

Poptori esitti päättäjille tämän uhan mahdollisuutena 1996 Viihdyn Suomessa -pamfletissaan. Kuinka kauan viihdeduunareiden pitää antaa anteeksi vain siksi, etteivät päättäjät ymmärrä tai ota tietoa vastaan?”

Erkki Puumalainen on toimitusjohtajana Poptori Oy:ssä, joka on  vuonna 1995 perustettu levy-yhtiö, jonka tuotanto on keskittynyt CD-levyjen uudelleenjulkaisuihin sekä eri artistien vanhojen menestyskappaleiden uusintalevytyksiin, mutta yhtiö on julkaissut myös uustuotantoa.