Lapin taidetoimikunta palkitsi elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Antti Haasen pohjoisen tarinoita kertovista dokumenteistaan.Toimikunnan mukaan Lapin merkittävimmän dokumenttien tekijän elokuvat ovat huolella työstettyjä, mutta tunteella tehtyjä. Niissä kartoitetaan kanssaihmisten tarinoita ihmisen mittakaavassa.
Antti kertomassa uusimmasta Panimomestari-elokuvastaan Tornion Lapparissa kuukausi sitten
Taidepalkinto jaettiin keskiviikkona Torniossa Hotelli Olofin tiloissa. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa.
Antti Haase (s. 1972) varttui Rovaniemen maalaiskunnan Syväsenvaarassa Joulupukin naapurissa. Tällä hetkellä hän asuu perheineen Vojakkalassa, Tornionjoen rannalla.
Antti ja Panimomestarin päätähti Leo Andelin
Vuosina 1996-2000 hän opiskeli Australiassa. Hän valmistui taiteen maisteriksi Australian Film TV & Radio Schoolista ja opinnäytetyöstään Clown Doctors (2000) hänet palkittiin Film Australia Documentary Awardilla.
Palattuaan Suomeen Haase on ohjannut useita Lappiin sijoittuvia dokumenttielokuvia, kuten Porounen (2001), Isien merkit (2007), Jos mulla ois valta (2008), Monsterimiehen (2014) ja Valontuojat (2017). Viimeisin elokuva on vasta kutsuvierasensi-illassa nähty Panimomestari.
Tässä muutama sana ja trailerit Antin kolmesta viimeisestä dokumentista.
Monsterimies kertoo Suomen ainoasta Euroviisuvoittajasta heavybändi Lordista. Elokuva voitti muun muassa Austinin filmifestivaalien pitkien dokumenttielokuvien kilpasarjan pääpalkinnon. Arvostettu tapahtuma tunnetaan ”käsikirjoittajien festivaalina”, joka valitsee esitettäväksi vuoden parhaita vahvaan tarinankerrontaan pohjautuvia elokuvia. Vuonna 2016 Monsterimies oli myös yksi eniten kansainvälisiä festivaaleja kiertäneistä suomalaiselokuvista. Pienenä detaljina kerrattakoon vielä, että Lordin musiikin lisäksi elokuvassa kuullaan Haasen hovisäveltäjän tromssalaisen Håkon Gebhardtin musiikkia, josta hän pokkasi Rolling Stone-lehden Original Soundtrack 2016-palkinnon musiikkifilmifestivaaleilla Italian Torontossa.
Monsterimies-elokuva esittelee oivallisesti yhden puolen Mr Lordista. Perinteiset musiikkidokkarit ovat asia erikseen. Mr Lordi alias Tomi Putaansuu on sympaattinen mies ja se välittyy hienosta elokuvasta. Vapaalla Mr Lordi on lupsakka piippua poltteleva ja Reinoissa tallusteleva lappilainen, mutta lavalla hän muuttuu aivan muuksi. Kun Mr Lordi sadattelee ja kopisuttelee alas kapeita kierreportaita täysi varustus niskassaan ja repii maskia parrastaan, että kipeää tekee, miettii miksi suomalaiset ovat Lordinsa hylänneet. Hän tekee hommaansa kuitenkin täydellä sydämellä. Mr Lordi maalaa tyylillään kuten Reidar Särestöniemi, mutta ehkä Lordi on liian epäsuomalainen. (AJ)
Valontuojat on elokuva suomalaisesta sisusta ja hyvinvointivaltion rakentamisesta. Se kertoo sähköistämisen historiasta ja Antin isoisästä Gunnar Haasesta, josta tuli Lapin ihmisille Valon Isä. Tarinansa jakavat raskaan linjanrakennustyön tehneet asentajat ja syrjäkylien emännät, jotka kokivat kodeissaan sähkön tuoman helpotuksen 1940-80-luvuilla.
Panimomestari on Antin viimeisin työ, jonka yleisönäytökset ovat vielä edessä. Elokuva on tarina siitä, miten torniolaisen Andelinin työläisperheen Leo-pojasta kasvaa oluen herrasmies, joka intohimoisesti varjelee pohjoisen maaperästä syntynyttä ”olutkukkaa”. Hän voittaa kahdesti tavoitellun kansainvälisen ”oluen panemisen Michelin-tähden” eli Monde Selection-kilpailun ja on nuorten rinnalla herättämässä uudelleen henkiin torniolaista oluen valmistusta.
Antti Haasen tekemä dokumentti Panimomestari on balladi torniolaisen oluenpanemisen perinteestä ja sen siirtämisestä eteenpäin. Surutyö, kun kaikki romahti ja tehdas suljettiin, muuttuu uudeksi aluksi. Kisälli Leo Andelinin ja oppipoika Kaj Kostianderin tiet kohtaavat kolkosti tyhjyyttä kaikuvan oluttehtaan uumenissa. Hieno tarina, täynnä monia mieleenjääviä yksityiskohtia. Uskomatonta, miten puoleen tuntiin oli saatu puristettua niin paljon, kerronnan rytmin yhtään siitä kärsimättä. Se soi kuin hyvä biisi. Hieno kulttuuriteko! (AJ)
Lapin taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle. Palkinto on tunnustus kuluvan vuoden ansiokkaasta ja merkittävästä työstä. Se voidaan myöntää myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta elämäntyöstä tai toiminnasta.
Lokakuun Lapin Lista-ehdokkaat: Sami Keskitalo (ylhäällä vas.), Miia Junes, Ramina, Arwid W. ja Arabian Kuu & Haapis x Mak3 x Savveh
Parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Syynä siihen, että Lapin Lista tulee vasta nyt on se, että uusia pohjoisia videoita on ollut vähän tarjolla, eikä viitsi teitä väsyttää ikiklassikoilla tyyliin Syys surumielinen.
Viime kuussa Benjamin Enroth hätkäytti ylivoimaisuudellaan. Särkyneet-kappale on noussut nyt myös Radio Pookin Listan ykköseksi! Lappilaistekoisesta laulusta näyttää tulevan ensimmäinen iso hitti Benjaminille, josta onnittelut!
Mutta mainio viiden laulun setti on taas tarjolla. Äänestysaikaa on pari viikkoa, 25.10. asti. Ehdokkaista tunnetuin on hyvin muun muassa Seinäjoen tangomittelöissä pärjännyt Sami Keskitalo, joka keikkailee ja levyttää enää harvakseen. Leipä tulee nykyään Lapin luonnosta, sillä kymmenisen vuotta sitten hän palasi etelästä juurilleen pohjoiseen, koska halusi kolmelle pojalleen turvallisen kasvuympäristön ja opettaa heille perinteistä metsästystä ja kalastusta.
Aleksis Kiven päivänä Radio Suomen Levylautakunnan suosikiksi nousi keminmaalaislähtöisen Miia Juneksen Tyhjiö, jota erityisesti raadin vierailija Esa Eloranta hehkutti: ” Mulla tämä laulu meni ihon alle ihan täysin. Ääni kaunis ja laulaja lauloi sydänverellään ja syntyi taika, joka sai pitelemään itkua. Täsmäohjus!” Manna taas tiivisti: ” Kypsää tulkintaa!”
Lapin Listalla räppi ei ole vielä saanut kertaakaan oikein tuulta siipiensä alle. Saa nähdä, miten käy nyt kun haaparantalaiskolmikko Haapis, Mak3 & Savveh sekoittaa puhelauluunsa melodisia aineksia ja ruotsinsuomalaisten jälkeläisten tekstikin on kuin toisi Esko Rahkosen Kotiseutu Pohjolassa-laulun tähän päivään.
”Vanhan ajan vintage- meininkiä reippaalla otteella”. Näin luonnehtii kemiläinen Arwid W. ja Arabian Kuu omaa lupsakkaa musiikkiaan. Kovaa sakkia mukana; Kime Klemettinen, Kari Korkala, Ari Viitala ja Jani-Petteri Hägg.
Torniosta löytyy useampikin loistava naislaulaja, joka on jäänyt turhan vähälle huomiolle, tässä heistä yksi Ramina, joka esittää kuukauden coverklassikon.
Tähänastiset ykköset: Free Ride, Sgt. Pepper`s Lonely Hearts Club Band,Markus, Iskuporakone, Joni Niittyvuopio, Wristshakers ja Benjamin Enroth.
KLIKKAA KUVAA, KUUNTELE JA ÄÄNESTÄ PAINAMALLA NIMIPALKKIA!KIITOS!
Jazz ja blues soivat rajakaupunkien syksyssä. Koronapandemian vuoksi kesältä perutun Kalottjazz & Blues –festivaalin tilalla kuullaan Tornion ja Haaparannan kulttuuritoimien järjestämänä konserttisarja, jonka kaikki esitykset ovat ilmaisia. Lippuja niihin on rajoitetusti ja ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse: Tornion konsertit: kulttuuritoimisto@tornio.fi ja Haaparannan konsertit: pia.marttinen@haparanda.se.
Kaikki konserttiajat ovat paikallista aikaa!
Ohjelmamuutokset mahdollisia
Ultra Bra-yhtyeestä tutuksi tullut VUOKKO HOVATTA esiintyy Kolmisin-yhtyeensä kanssa Tornion Musiikkitalolla ensi sunnuntaina 11. lokakuuta klo 15. Hänen ohjelmistonsa koostuu kirjailija-runoilija Riina Katajavuoren runoista, joita ovat säveltäneet hänen yhtyekumppaninsa vibrafonisti Panu Savolainen ja alttoviulisti Atte Kilpeläinen.
Konserttiin otetaan vallitsevien pandemiarajoitusten vuoksi vain 50 henkilöä, mutta tilaisuus striimataan, joten esityksestä voi nauttia myös kotisohvalta käsin.
Rovaniemellä varttunut musiikin moniottelija MATTI SALO on tehnyt ja esittänyt musiikkia laidasta laitaan jazzista death metalliin. Oulusta musiikkipedagogiksi valmistunut Matti asustaa nykyään Tampereen seudulla ja soittaa myös räppäri Hannibal Starkin ja folklaulaja Kielo Kärkkäisen bändeissä, mutta Haaparannan kaupunginhotelliin hän saapuu 13. marraskuuta oman jazzkvartettinsa kanssa.
”Dynaaminen, virkistävä ja ennakkoluuloton!”. Näin tiivisti Soundi-lehti vuosi sitten yhtyeen Tetraktys-esikoisen musiikin. Myös JazzRytmien Osku Rajalalle maistui: ” Erilaisten elämysten sävyttämä levykokonaisuus. Ilmava väljyys ja avaruus muuttuvat aika-ajoin massiivisen räimeäksi remuksi, jossa tenori puhkuu tuutin täydelta ja Matti Salon kitara liikkuu murrettuna progena. ”
Matti Salo Quartet: Matti Salo – kitara, Sami Sippola – saksofoni, Ville Rauhala – basso & Janne Tuomi – rummut
Look Twice on ensimmäinen pitkäsoitto, jonka Buenos Airesin blueskasvatti, kitaristi-laulaja SAVERIO MACCNE teki pari vuotta sitten suomalaisvoimin. Sitä ennen hän oli julkaissut jo puolisen tusinaa albumia.
Ensi kertaa Saverio saapui Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, mutta vasta viime vuosina hän on tehnyt itseään tykö täkäläisissä bluespiireissä ja esiintynyt muun muassa Pakkasukko Blues`n Jazzissa, Kalottjazz & Bluesissa ja Inarin Gamas Bluesissa.
Saverio on vahvasti kiinni bluestraditiossa, mutta myös oma ääni kuuluu. Hänen rytminen ote on vahva, musa lyö kipinää ja tunteenpalo roihuaa verenperintönä.
Haaparannan Folkets Husin keikalla 20. marraskuuta hänen Double Ace-bändissä soittavat rumpali Olli Estola ja basisti Jaakko Konttila.
MEDICINE MEN on Free Ride-yhtyeen nokkamiehen, laulaja-kitaristi Tapani Ollosen, akustinen projekti, jossa hän pääsee laulamaan lännen lauluja, americanaa, yhdessä basisti Markku Paavalniemen kanssa.
Tornion Paja-ravintolassa 27. marraskuuta luvassa on tunnettuja klassikoita ja vähän tuntemattomampiakin tunnelmapalasia. Rokkia, bluesia, countrya, hillibillyä…ja laadukasta Time after time-tyylin hittikamaa vahvoin Deep North-maustein.
Suomen itsenäisyyspäivän jälkeisenä tiistaina 8. joulukuuta, Kalottjazz & Blues-konserttisarja päättyy Haaparannan kirkkoon ja virittäydytään joulutunnelmaan vaasalaislaulaja MARIAH HORTANSIN ja jazzkitaristi M. Sandbergin johdolla.
Mariah kertoo kotisivullaan, että hänen musiikilliset vaikutteensa tulevat suuresta amerikkalaisesta laulukirjasta ja laulajasuosikkeja riittää Peggy Leestä Frank Sinatraan.
Miehet Särkyneet-laulun takaa Benjamin Enroth, Jukka Karppinen ja Erkki Koivisto
Menevä iskelmä Särkyneet oli ylitse muiden syyskuun Lapin Lista Top 5-äänestyksessä. Benjamin Enrothin esittämä ja lappilaislähtöisten Jukka Karppisen ja Erkki Koiviston tekemä laulu takoi tulosta tasaiseen tahtiin ja löysi uusia pohjoisen kuulijoita päivittäin. Kansallisestikin siitä näyttää tulevan Benjaminin isoin hitti toistaiseksi. Toiseksi Lapin Lista-äänestyksessä tuli Sanningslandetin Du och jag ja kolmanneksi Aino Elinan Sillä rajalla.
Tampereelta tavoitettu, etelään Kemijärven ja Rovaniemen kautta päätynyt, lauluntekijä Jukka Karppinen iloitsee Särkyneet-laulun menestyksestä ja kiittelee lappilaisia äänestäjiä.
-Laulu on saanut hyvin siivet alleen. Juuri sunnuntaina se nousi suoraan Radio Pookin listalla sijalle kuusi. Radiosoittoa toki toivotaan lisää, mutta striimausmäärät kasvavat koko ajan ja alkavat olla jo samat kuin Benkun aiemmilla biiseillä yhteensä. Kyllä tästä hitti on tuloillaan, joten olemme varsin tyytyväisiä.
Jukka Karppinen tekee silloin tällöin myös soolokeikkoja
Jukka on pitkänlinjan lauluntekijä, joka on saanut maistaa aiemminkin menestystä, sillä Teostosta löytyy viisisataa hänen biisiään, jotka lähes kaikki on levytetty. Suosituin on Antti Raiskin esittämä Sydäntä naulataan, joka ylsi Radio Suomen kymmenen soitetuimman joukkoon vuonna 2007, mutta vahvasti elämään ovat jääneet myös Jukan lappilaisartisteille tekemistä lauluista muun muassa lähes miljoona YouTube-kuuntelua saanut Sami Keskitalon Piilotan sinut sydämeeni, Taikakuun Kuuntelen ja Souvareiden Amore mio ja Ei oo synti eikä häppee syntyy Lappiin.
Jukka kertoo, että Särkyneet-laulu syntyi yhteistyössä hänen serkkunsa Erkki Koiviston kanssa. Nuoren miehen tie on vienyt Sodankylän ja Ylitornion kautta Helsinkiin.Itse muistan hänet vuosikymmenen takaa merilappilaisyhtyeistä Groovin`High Allstars ja Molliori.
-Teemme Erkin kanssa biisejä paljon yhdessä. Se on yhteinen prosessi, jossa kumpikin ruokkii toista ja on aktiivinen ideantarjoaja. Viikonlopun mittaiset ”biisileirit” toimivat meillä ja lauluja syntyy. Särkyneeseen sävellys, sanoitus ja sovitus syntyi tiimityönä. Minulla oli kertosäkeen melodia-aihio päässä jonkin aikaa, sekä tekstiaihio ja kertosäkeen teema. Esittelin ideat Erkille, ja koska ne olivat hänestäkin toimivia, aloimme työstää hommaa edelleen. Tekstiin haluttiin tuoda positiivista viestiä ja kuinka vastoinkäymisten kohdatessa toisen tuki on tärkeää ja kuinka vastoinkäymiset voivat lujittaa suhdetta.
Yhteys laulaja Benjamin Enrothiin Jukalla syntyi kymmenisen vuotta sitten, kun hän sävelsi Benjaminille Kiiltokuvaa-laulun, mutta yhteinen sävel löytyi toden teolla vasta pari vuotta sitten.
-Olimme tehneet Erkin kanssa laulun nimeltä En oo. Tarjottiin sitä Benkulle ja hän koki sen heti omakseen. Samalla hän esitti toiveen että tekisimme sen valmiiksi asti, eli koko tuotannon. Näin tehtiin ja biisi sai aikaan positiivista pörinää ja somevilinää Benkun ympärille ja niinpä mies on pidetty mielessä. Toukokuun lopussa sitten Benkku kävi laulamassa Erkin ”pajalla” ja hän halusi, että myös Särkyneet – laulun teemme alusta loppuun ja hyvältä näyttää, lauluntekijä Jukka Karppinen sanoo tyytyväisenä.
–Kaikki kappaleet ovat olleet mukana minulle merkittävissä elämänvaiheissa. Esimerkiksi Nyt kerron mä sulle lapseni -kappaletta lauloin pikkuveljelleni hänen ollessaan vauva ja Suojelusenkelin esitin esikoispoikani Terhon ristiäisissä 2015.
Näin kertoo kolmen lapsen äiti, laulaja Suvi Teräsniska, joka toteutti keväällä haaveensa ja levytti muutaman tutun kehtolaulun ja kun yleisö vaati lisää, Suvi jatkoi teemaa ja levytti kokonaisen Iltalauluja-albumin.
Leri Leskisen tuottamalla kokonaisuudella on mukana yhteensä yhdeksän Suville tärkeää laulua. Hänen kaunis ääni ja Peter Engbergin akustinen kitara, ei se muuta vaadi. Levyn tunnelma on kautta linjan lempeä ja herkkä, niinkuin tuutulaulujen kuuluukin.
Tarja Ylitalon Lapin äidin kehtolaulu, Tapio Rautavaaran Sininen uni tai Mikko Alatalon Suojelusenkeli ovat vanhemmalle sukupolvelle tuttuja, mutta eivät ehkä enää kaikille nuorille, joten on aina paikallaan, että näitä klassikoita levytetään uudelleen. Suvin levyltä löytyy myös ei niin paljon laulettuja lauluja kuten Hyvin hiljaa, Minne menee, mistä tulee , Lintu (L’oiseau), Peikkoäidin kehtolaulu, Nyt mä kerron sulle lapseni ja Pilvipeiton alla.
Sukupolvia yhdistävä Iltalauluja-levy on tällä hetkellä Suomen virallisen albumilistan kakkosena ja digitaalisesti se julkaistaan 18. syyskuuta. Kaikkiaan Suvin albumeita on myyty lähes puoli miljoonaa kappaletta ja jokainen niistä on ylittänyt vähintään platinarajan. Hänen edellinen albuminsa on syksyllä 2019 julkaistu Ihmisen poika. Tällä hetkellä Suvi ihastuttaa katsojia Nelosen suositussa Tähdet, tähdet -ohjelmassa.
Iltalauluja-CD on myynnissä lehden kera Lehtipisteissä kautta maan.
Katja Lukinin ensimmäisen sooloalbumin julkaisi Erkki Puumalaisen Poptori. Vuonna 2014 se valittiin vuoden levyksi tamperelaisen Radio Musan Gaalassa
” Paula Vesalan avautuminen herätti kulttuuriministeri Annika Saarikon. Toivottavasti kyse ei ole vain puheenjohtajavaali-profiloinnista.
Puhuttavatko luvut muita ministereitä? Tapahtuma-ala on 195 000 ihmisen työ ja 3200 yrityksen elinkeino! Niiden tuottama arvo on 2,35 miljardia!
Vesala elää vielä onnellisten tähtien alla! Hänellä on taustallaan iso Warner vaikuttamissuhteillaan luomassa taitelijabrändiä ja viimeistelemässä vetovoimaisia hittejä. Vesalan huoli on aito, mutta pandemia iski jo 90-luvulla enemmistöön Suomen taiteilijoista ja kotimaisista levy-yhtiöistä.
Viihteen kukoistuksen luoneet iskelmätähdet pantiin kilometritehtaille, kun maailman levyjätit toivat tänne omat egosentriset sääntömaailmansa. Epäonneksemme ne tekevät vaarallisen hyvää työtä. Heidän voimakoneistonsa täyttävät eetterit, ja syntyi mielikuva, ettei muuta viihdettä ole eikä tarvita. Valtaosa viihdeduunareista jäi tyhjän päälle, ilman että ministerit hätkähtivät.
Tangoilta lähti markkinat ja Syksyn sävelettömyys kellasti huvipaikat ikisyksyyn. Viihteen väki jakautui kahteen kerrokseen. Ne, joiden brändiä hiottiin ja ne, jotka tekivät saman työn ja enemmänkin, mutta saivat tuskin kymmenystä ansaintaa.
Huvipaikkoja ei vaientanut kysynnän, vaan tarjonnan muutos. Kalliit huipputähdet kuivattivat kassat ja harrastajatasolla toimiva muun ajan ohjelma karkoitti yleisön.
Mikä olisi se riski, jos suomalaiset levy-yhtiöt voisivat yhdenvertaisesti rahoittaa tuotanto- ja brändäystiimejä sekä markkinoita? Mitä jos levy-yhtiöissä työskentelevät ihmiset sekä artistit voisivat tehdä arvovalinnan ja antaa työpanoksensa suomalaiseen ekosysteemiin. Levyjätit joutuisivat aidosti kilpailemaan paremmuudestaan, jolloin tarjonta paranisi ja myös laajenisi.
Terveen kilpailun puute on vähentänyt markkinoista ainakin kaksi kolmasosaa. Valtaväestö on tyytymätön musiikin saatavuuteen radioissa ja muissa kulutusformaateissa. Kasvuun tarvittavat miljardit löytyvät kotitalouksien satojen miljardien vapaasta ostovoimasta ja mikä parasta, kotimaisena raha kiertää Suomessa.
Poptori esitti päättäjille tämän uhan mahdollisuutena 1996 Viihdyn Suomessa -pamfletissaan. Kuinka kauan viihdeduunareiden pitää antaa anteeksi vain siksi, etteivät päättäjät ymmärrä tai ota tietoa vastaan?”
Erkki Puumalainen on toimitusjohtajana Poptori Oy:ssä, joka on vuonna 1995 perustettu levy-yhtiö, jonka tuotanto on keskittynyt CD-levyjen uudelleenjulkaisuihin sekä eri artistien vanhojen menestyskappaleiden uusintalevytyksiin, mutta yhtiö on julkaissut myös uustuotantoa.
Lapin Lista Top 5 päästää ruskan värejä irti ja tarjolla on taas tuoreita levyjulkaisuja moneen makuun. Elettävä ja iloittava sitä on syksylläkin, sillä elämä jatkuu kesän jälkeenkin.
Pohjoisesta löytyy paljon lahjakkaita lauluntekijöitä ja uuden iskelmän ehdotonta suomalaista kärkikaartia edustavat serkukset Jukka Karppinen ja Erkki Koivisto. Heidän viimeisin julkaistu yhteistyö on menevä tanssibiisi Särkyneet, jonka esittää tamperelainen Benjamin Enroth, joka muun muassa valitiin vuonna 2016 Seinäjoen Tangomarkkinoiden kuninkuuskisan yleisösuosikiksi. Entiseltä rovaniemeläiseltä ja ylitorniolaiselta on syntynyt lisäksi biisejä esim. Finlandersille, Janne Raappanalle, Joel Hallikaiselle ja Maarit Peltoniemelle.
Inarin Näätämöstä tuleva räppäriTomigunon saanut Kuumaa peltiä-biisilleen fiittaamaan coolin Lappi-gängin Hannibal Starkin, Jaakko Laitisen ja Talonpoika Lallin. Hän kehoittaa kaikkia hyppäämään jousille: ”Hyvin ruokittu moottori kehrää, raidi on vahattu ja liukas. Tie on avoin ja mankka soittaa sulosävelmiä. Automobiili entusiastin olo on kuin gangsterilla, joka haluaa tavoitella suuruuksia.”
Haaparantalaisen The Meänlandin perustajiin kuuluva kitaristi Sami Bergman ja laulaja Jenny Eriksson ovat tehneet lauluja yhdessä ja perustaneet duon Sanningslandet, joka on taltioinut EP-levyn Edu Kettusen johdolla. Hyvissä suomalaiskäsissä on syntynyt melankolista ihmissuhdemusiikkia, ainakin mikäli toiseen ennakkomaistiaiseen Du och jag on uskominen. Tunnelmalevyjä maailmassa ei ole koskaan liikaa. Koko EP-levy julkaistaan Texicalli recordsin toimesta ensi vuoden alussa eli odotettavissa kaunista musiikkia pimeneviin iltoihin.
Aino Elina on kuulua Raekallion taiteilijasukua Kittilän Pöntsöstä. Poppia suomeksi laulava kaunotar rakentaa uraa Skotlannista käsin ja toimii Edinburgissa laulunopettajana. Keväällä YleX:n aalloillakin soinutta Jäät lähtee-sinkkua seuraa Sillä rajalla-kappale, joka vie kuulijan kuumalle tanssilattialle. Tekijän mukaan se on fantasia sisäisestä ristiriidasta: Mikä on harmitonta flirttiä, ja milloin raja ylittyy? Sinkun on tuottanut skotti Dave Lloyd, joka joskus vaikutti yhtyeessä The The ja nykyään poppoissa Stillhound ja Passmore.
Kuukauden live- ja ikivihreäpoiminta on television suosituimmasta ohjelmasta SuomiLove. Ruoste on torniolaislähtöisen CMX-yhtyeen läpimurtoalbumilta Aura vuodelta 1994. Tuiman kolmen pitkäsoiton punkrypistyksen jälkeen, kuulijoita hellittiin Auralla hennommalla otteella eli tyylikkäästi jousilla lauluja kuorruttaen. CMX:n akustinen balladi Ruoste on parhaiten puhutellut eri sukupolvia ja siitä löytyy myös mainio versio Vesa-Matti Loirin Inari-levyltä.
Lapin Lista-viisikkoa saa äänestää 15. syyskuuta asti. Puolivälissä ilmoitetaan kolmen kärki, ei-paremmuusjärjestyksessä.
KLIKKAA KUVAA, KUUNTELE JA ÄÄNESTÄ PAINAMALLA NIMIPALKKIA!KIITOS!
Ultra Bra-yhtyeestä tutuksi tullut 
Jukka kertoo, että Särkyneet-laulu syntyi yhteistyössä hänen serkkunsa Erkki Koiviston kanssa. Nuoren miehen tie on vienyt Sodankylän ja Ylitornion kautta Helsinkiin.Itse muistan hänet vuosikymmenen takaa merilappilaisyhtyeistä Groovin`High Allstars ja Molliori.
