Positiivisen mielen suurlähettiläät Virpi ja Katja Kätkä ovat eläneet myös koronan varjossa, mutta he päättivät laulaa hankaluudet suohon. Hengissä – kappale tulee kuin mittatilauksesta siirtämään Suomen koronan jälkeiseen aikaan.
-Sodastakin selvittiin!, täräyttää Poptori-levy-yhtiön pomo Erkki Puumalainen ja ja jatkaa: -Hengissä- julkaisu ajoitetaan koronaexitin ja viisujen alle muistutukseksi siitä, että vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja ne kasvattavat parempia ihmisiä kuin myötämäet.
Erkki Puumalaisen ajatukset palaavat tasan 27 vuoden taakse, yhteiseen Euroviisu-reissuun tornionlaaksolaisten Kätkän sisarusten kanssa.
-Mieleen tulee paluulento Dublinista Helsinkiin. Koneessa oli enemmistö euroviisudelegaatiosta sydän täynnä pettymistä Bye Bye Babyn sijoittumiseen. Tytöt antoivat silti hymyssä suin haastatteluja ja pitivät lystiä yllä. Reitti oli selvä, nyt opiskellaan enemmän ja lauletaan vähemmän. Molemmista tuli kympin tyttöjä siinäkin, laulu-uran jäämättä silti varjoon.
Hengissä on Tauskin CatCatille mittatilauksena tekemä voimaannuttamislaulu, jonka tarkoitus on välittää voittajafiilis kaikelle kansalle.
-Tulevaisuus voidaan kohdata sillä tietoisuudella, että kaikki, jotka tätäkin lukevat ovat HENGISSÄ!, Puumalainen tiivistää.
Tornio tanssii ja soi kesällä, mutta se vaatii meiltä kaikilta ryhdistäytymistä. Kuuden hengen yleisörajoitukset jatkuvat 23. toukokuuta asti, mutta sen jälkeen Torniossa ja muuallakin lähialueilla koronan on oltava hallinnassa.
Promoottori Markku Köngäs katsoo tulevaan kesään luottavaisin mielin ja uskoo vakaasti, että 5. kesäkuuta hän tiimeineen avaa Tornion Ilo Irti-kesäterassin.
– Töitä on tehty helmikuun alusta alkaen, jolloin henkilökunta palasi takaisin valmistelemaan tapahtumakesää.
Tässä tilanteessa turvallinen tapahtumajärjestäminen on tietenkin kaikista tärkeintä, mutta koko meidän tuotantoporukka on hakenut oppia ja vinkkejä turvallisuuden parantamiseen myös muualta Suomesta, joten ajan hermolla ollaan, vakuuttaa Markku ja sanoo tyytyväisenä, ettei viime vuoden kesäterassiin yhdistetty yhtään tartunta- tai altistumistapausta. Aineen puiston keikat Torniossa tavoittivat tuolloin reilussa kuukaudessa 8 000 kävijää ja formaatti otetaan ensi kesänä käyttöön myös Kemissä.
Tornio400v-juhlia & Kalottjazzia
Tornion 400-vuotisjuhlien viettoa korona on varjostanut koko alkuvuoden, mutta siitä huolimatta tapahtumakordinaattori Merja Stenberg joukkoineen on pystynyt järjestämään kaupunkilaisille ohjelmaa kiitettävästi. On eletty aina tautitilanteen mukaan ja on ollut useampi varasuunnitelma.
Perinteisesti juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna on vietetty Kalottjazz & Bluesia. Miten käy tänä vuonna, Merja?
-Normaaleja jazzeja ei ole tulossa, mutta suunnitelmissa on sellainen light-versio, jos vain päästään toteuttamaan. Toivossa eletään ja seuraillaan vielä toukokuun puoliväliin, että alkaako tauti taittua.
Festivaaleihin suurin luotto
Enempi loppukesään sijoittuvat Eventworksin järjestämät Tornion Twin City Festival (23.-24.7) ja Kemin Satama Open Air (6.-7.8) ovat jo varmemmalla pohjalla.
Tornion perinteinen Twin City Festival tekee paluun uudessa luotsauksessa. Markku Könkään mukaan Twinkkareille haetaan Satama Open Airistakin tuttua koko kansan festivaalitunnelmaa näyttävällä aluevalaisulla ja erilaisella artistikattauksella.
-Ohjelma on kaikkea sitä, mitä muun muassa Satama Open Airiin paljon toivotaan. Kemissä ohjelmiston kasvun rajat ovat tulleet vastaan, ja siitä syntyi idea Twinkkareiden tekemiselle.
Luotto kesän onnistumiseen turvallisesti on kova niin tekijöillä, kuin asiakkaillakin.
-Esimerkiksi Satama Open Airin ensi kesän lipuista on myyty jo 80%. Luottamusta osoittaa myös viime vuoden lippujen pieni palautusprosentti, mediamanageri Rami Ranta summaa.
Ensisoittonsa Mira SunnarinSade sai hiukan yli kuukausi sitten Suomen toiseksi suosituimmassa musiikkiohjelmassa Yle Radio Suomen Tarja Närhin Iskelmäradiossa.
Uskomaton kunnia, mutta se todisti myös, että levytys oli musiikillisesti onnistunut. Tähän mennessä radioiden ja netin kautta Sade-laulun on kuullut jo yli 150 000 ihmistä ja toivon mukaan vuosikymmenten myötä siitä tulee ikivihreä.
Aloin kirjoittaa 1970-luvun lopulla levyarvioita Lapin Kansaan, kun Blues Newsin ja Soundin suuresti ihailemani toimittaja Waldemar Wallenius totesi jossain haastiksessa, ettei hän osaa mitään soittaa, hän vain fiilistelee.
Nyt olen ”fiilistellyt” musiikkia julkisesti yli 50 vuotta ja hyvin pystyin ilmaisemaan Greatsounds-studion kultasormelle Kime Klemettiselle, millaisen version Bill Withersin Ain`t no sunshine-laulusta halusin. Sainpa levylle mukaan joitain pikkumausteitakin muun muassa Tanita Tikaram-puhallusta ja Sade Adu-rummutusta.
Aikamoinen matka tuli tehtyä ja oli ilo tehdä se tosiammattilaisten kanssa. Sade-laulussa kaikki meni nappiin ja Mira Sunnari oli täydellinen sen laulajaksi. Hän pani tunteet peliin ja teki Aki Sirkesalon less is more-tekstistä kokonaisen.
Kaikki alkoi hiukan yli vuosi sitten, jolloin tuli kuunneltua lähes kaikki versiot, mitä netistä Ain`t no sunshine-laulusta löysin. Tutkimusmatkani lauluun lähti aivan loistavasta, sielukkaasta Buddy Guyn ja Tracy Chapmanin duetosta, eikähän sen voittanutta löytynyt. Lähimmäksi pääsi Joe Cocker ehkä siksi, että minusta laulu vaatii myös naisäänen läsnäoloa.
Laulu soi jatkuvasti päässäni ja eräällä lenkillä lauluun alkoi tulla itsestään suomenkielisiä sanoja. Kotiin päästyäni etsin suomenkielistä versiota ja löytyihän semmoinenkin. Sami Saari esitti sen videopätkässä ja kertoi spiikissä, että Sade-laulun on sanoittanut Thaimaan tsunamissa edesmennyt Aki Sirkesalo, mutta koskaan sitä ei ole levytetty!!!
Lamppu syttyi! Tästä kaikki lähti! Tulta päin! Väylän Pyörre Recordsko Sade-tekstin levyttäisi ensimmäisenä? OTIN YHTEYTTÄ HETI SAMI SAAREEN! OLENKO MYÖHÄSSÄ? ONKO BIISI JO LEVYTETTY? ONKO SINULLA KOKO TEKSTI?
Sami oli heti hengessä mukana ja sanoi, että jos saat tekstille julkaisuluvan, erilaisia versioita varmaan tulee lisääkin ja oikeassa oli, sillä kyselyjä on tullut, miten lupa-asiat etenee. Samaan syssyyn kysyin, vielä Akin veljeltä luvan ja kannustusta sieltäkin, mutta kuka laulajaksi?
Minusta Sade sopi paremmin naisen tulkittavaksi. Täynnä sielua ja sinistä, lähempänä Bill Withersin alkuperäistä iltanuotiolaulua kuin Sami Saaren bluesrockia.
Sattuma puuttui peliin. Korona pani artistit miettimään kaikenlaisia uusia keinoja palvella kuulijoita. Mira Sunnari lupasi Facebookissa, laulaa videotervehdyksiä ja otin yhteyttä ja lähetin hänelle suomenkielisen sanoituksen. Homma ei kuitenkaan toteutunut ja meni muutama kuukausi ja kerroin, että teksti on Aki Sirkesalon ja kysyin suoraan, kiinnostaisiko levyttää kappale.
Hän innostui. Kun suostumus oli saatu Miralta, pyörät lähtivät pyörimään vauhdilla. Aki Sirkesalon perikunnan lisäksi levytysaikeelle antoi siunauksensa myös laulun tekijän Bill Withersin (1938-2020) leski Marcia, joka kehoitti jättämään anomuksen käännöstekstille.
Parin kuukauden päästä tuli Aki Sirkesalon tekstille levytyslupa. Kemiläisten studioässien lisäksi levylle halusin jonkun vierailijan. Silloin muistin Seittenkaaren kitarakunkun Jonas Isacssonin Evergreen-albumin. Vaikka hänet tunnetaan Roxetten riffikunkkuna, hänen soololevynsä musa on pehmeää progea, jossa on folk-sävyjä. Semmosta halusin ja sain. Olin häntä monesti jututtanut muun muassa ekaan Poppi-kirjaani ja yhtä hänen keikkaakin olin sumplimassa Haaparannan Pondeen. En kuitenkaan uskonut, että suostuu, mutta tuli heti innolla mukaan levylle.
Sade oli avaus Mira Sunnarin 20-vuotisjuhlavuoteen. Pohjoisessahan hänet tunnetaan, mutta etelän herättelyyn tarvitaan vielä vähän aikaa. Toivottavasti korona hellittää ja x-tangokuningattaren hyvä flow jatkuu. Uusien levytysten ja konserttien lisäksi normaaliaikaa odottaa myös hänen toinen näytelmä. Debyytin käsikirjoittajana hän teki vuonna 2015 musiikkinäytelmällä Kylmän Jäljet. Samana vuonna hän julkaisi myös omia lauluja sisältävän esikoisalbuminsa Lumo. Lämmin suositus, jos on jäänyt kuulematta!
Tornion kaupunki järjesti yhdessä Pop & Jazz Konservatorio Lappian kanssa sävellys- ja sanoituskilpailun, johon lähetettiin kaikkiaan 32 laulua, joista kuuntelija- ja amattilaisraati on valinnut nyt kolme mielestään parasta. Kappaleet ovat nimeltään Kaduilla Tornion, Kotikaupunkini ja Tornion tahto, joista yleisö voi äänestää Torniolle 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi oman laulun.
Äänestysaikaa on 2. toukokuuta asti ja äänestää voit TÄÄLLÄ !
Voittajakappale ja sen tekijä tullaan julkistamaan ja palkitsemaan 800€:lla Tornio-päivien digitaalisessa juhlalähetyksessä 12.5.
Kolme finaalilaulua allaolevilla videoilla esittää Elina Haapaniemi ja häntä säestää Tuomas Lampelan johtama Lappia-orkesteri.