Monipuolinen laulun ammattilainen MIRA SUNNARI sai vuoden 2022 KEKSI-musiikkipalkinnon.
Viime aikoina Mira on tuonut valoa ja iloa etenkin merilappilaisten elämään. Häntä on kuultu muun muassa laulamassa Jukka Virtasen sanoituksia Punaisten Delfiinien kanssa Kemissä ja esittämässä konserteissa molemmin puolin Tornionlaaksoa Arto Tiesmaan säveltämää ikivihreää Keksin Laulua, joka kertoo jäänlähdöstä Tornionjoessa vuonna 1677.
Viime vuonna tuli kuluneeksi 20 vuotta, kun Mira valittiin tangokuningattareksi, mutta korona määritti pitkälle tekemiset. Sade-single julkaistiin ja se sai hyvin huomiota ja ensisoittonsa Tarja Närhin Iskelmäradiossa. Onnistunut oli myös hänen aluevaltauksensa Kari Lumikeron juontajaparina Tornion 400-vuotisjuhlinnassa ja kotikaupunkinsa videokasvona.
Toiseksi eri puolilta Lappia ja Tornionlaaksoa valittu 8-jäseninen raati arvosti Aawastockin. Kaksipäiväinen festivaali teki paluun Aurinkovaaralle 13 vuoden tauon jälkeen. Pieni on kaunista hengessä ympäristöarvoja kunnioittaen kuultiin kotimaista vaihtoehtorockia ja indiemusiikin uusia tulokkaita. Kolmanneksi tuli kemiläinen rautalanka- ja surforkesteri The Jarnos, joka vaalii kunniakkasti perinteitä, kitaristi Jarno Tiihosen johdolla. Yhtye on julkaissut kaksi albumia, joista Surfin`Beatles on vienyt miehet soittokeikalle jopa Beatlesin kotipesään Liverpoolin Cavern-klubille.
Vuonna 2022 Väylän Pyörteen tuomaristo halusi erikseen vielä muistaa Keksi-erikoispalkinnolla Arto Tiesmaata, jonka Keksin Laulu-levytys ja kolme konserttia tänä vuonna juhlistivat hienosti 400-vuotissyntymävuottaan viettävää Antti Mikkelinpoika Keksiä, joka on antanut nimensä tälle musiikkipalkinnolle, joka jaetaan ensi vuonna kymmenettä kertaa.
Muut Keksi-musiikkipalkintoehdokkaat vuonna 2022: Veera Pyykkö (Kemi), Rosa Coste (Rovaniemi), Jaakko Laitinen (Rovaniemi), Tuomo Huttunen (Pello), Kevari (Tornio), Daniel Wikslund (Jällivaara) ja Kähinä-Pate (Kemijärvi)
KEKSI-tuomarit vuonna 2022: Yrjö Koskenniemi (Tornio)/ Jukka Rajala (Muonio)/Risto Koskinen (Kemi)/ Irene Määttä (Pello)/ Hannele Kenttä (Haaparanta)/ Sami Karvonen Ylitornio)/ VeePee Salmi (Rovaniemi) / Sami Mikko Juhani Aikioniemi (Kemijärvi)
K E K S I-musiikkipalkinto jaetaan tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa. Kaikkiaan ehdokkaita on ollut satakunta. Tunnustus annetaan vuosittain pohjoisessa kevyen musiikin saralla ansioituneelle. Huomionosoituksen jakaa torniolainen Väylän Pyörre ja voittajan valinnan tekee eri puolilta Lappia ja Tornionlaaksoa koottu 8-jäseninen asiantuntijaraati.
Nimensä huomionosoitus on saanut Antti Mikkelinpoika Keksin mukaan, jolle onnentoivotuksia, sillä runosepän syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi pyöreät 400 vuotta.
On aika muistaa ja kiittää taas niitä, jotka meille musiikit tekivät vuonna 2022. Tulos julkistetaan tämän vuoden loppuun mennessä ja ehdokkaita on kaikkiaan 10.
Valinnan tekee asiantuntijaraati, jossa ovat mukana Yrjö Koskenniemi (Tornio), Jukka Rajala (Muonio), Risto Koskinen (Kemi), Irene Määttä (Pello), Hannele Kenttä (Haaparanta), Sami Karvonen ( Keminmaa), VeePee Salmi (Rovaniemi) ja Sami Mikko Juhani Aikioniemi (Kemijärvi)
Jaakko Laitinen (Rovaniemi)
Väärä Raha, Lapin Lisä ja Lehtojärven Hirvenpää ovat Jaakon yhtyeitä, mutta hän on paljon muutakin. Hän ylittelee vaivattomasti eri musiikkipolvien rajoja ja toimii laajalti ympäri pohjoista kulttuurikenttää muutenkin. Rollon kaupunkiopas, Kaltion kolumnisti, Lapin musiikkiarkistojen digitalisoija, HK-mainoksen tangotulkki ja mitä kaikkea, joka ei näy. Kulttuurin jokapaikanhöylä, oikeaa tekemisen meininkiä.
Rosa Coste (Rovaniemi)
Suomenkielistä modernia r&b:tä tekevä nuori laulaja ja tarinankertoja, tuli koko valtakunnan tietoon puolitoista vuotta sitten sinkullaan Musta. Se kertoo hänen Kongosta lähtöisin olevasta isästä, joka ei saanut töitä Rovaniemeltä, vaan joutui muuttamaan elannon perässä Etelä-Suomeen, etäälle perheestään. Tänä kesänä Rosa voitti laulusta Juha Vainio -seuran jakaman Vuoden sanoitus -tunnustuspalkinnon, jonka saajan valitsi Heikki Salo.
Mustaa seurannut EP Ole varovainen sai myös hyvän vastaanoton. Se sijoittui kolmanneksi YleX:n vuoden 2022 Läpimurto -listauksessa ja Indie Awards -gaalassa hän voitti Vuoden tulokas– ja Vuoden kappale -kategoriat, joten viime kesänä festivaalikeikoilla artistia on nähty menestyksekkäästi ympäri Suomea mm. Flowssa.
Rosa on kasvanut hiphopin, rokin ja afrikkalaisen rytmimusiikin ympäröimänä. Laulunkirjoittaja ihanteita ovat muun muassa J. Karjalainen ja Lauryn Hill.
Veera Pyykkö (Kemi)
Todellinen 2000-luvun lahjakkuus, sanoo eräs vanhempi muusikko Kemistä. Veera nousi laajemmin ihmisten tietoon The Voice of Finland-ohjelmasta ja hienosta Aurora-elokuvasta tutun Miia Tervon tv-debyytistä Lovi, jossa hän näytteli pääosan. Sarjassa on nähty Twin Peaksin piirteitä ja siinä on mukana Veeran tekemää musiikkiakin. Muun muassa hänen laulama My Mind kiehtovaan nordic noir-tyyliin.
Veera esiintyy mieluiten akustisen kitaran kanssa, mutta viime kesänä hän lauloi onnistuneesti länsinaapurimme menestyneimpiin rock-yhtyeisiin lukeutuvan Mando Diaon kanssa Varjofestivaaleilla Oulussa, jossa hän opiskelee laulupedagogiksi.
The Jarnos (Kemi) Rautalanka- ja surforkesteri, joka on julkaissut kaksi mainiota albumia, Surfin`& Rollin ja Surfin`Beatles, joista jälkimmäinen on vienyt miehet soittokeikalle jopa ”koppakuoriaisten kotipesään” Liverpoolin Cavern-klubille. Jarnosin sielu ja omien kappaleiden tekijä on kitaristi Jarno ”uutisankkuri” Tiihonen, joka tunnetaan myös yhtyeistä Nine Lives, Good Luck Charm ja Sun Cats. Muut soittajat ovat myös pitkänlinjan perinnemusiikin taitajia; Jari Pöyhönen, toisessa kitarassa, Lauri Valkonen, bassossa ja Jari Keinänen rummuissa.
Mira Sunnari (Tornio)
Sanatonta laulua, argentiinalaista tangoa, Jukka Virtasen sanoituksia. Keksin tulvalaulua ja hyväntekeväisyyskonsertteja. Mira ilostuttaa monella tapaa merilappilaisia ja näkyy teeveessäkin silloin tällöin tangokuninkaallisten yhteisissä riennoissa. Viime vuonna tuli 20 vuotta hänen tangokuningatar-kruunusta, mutta korona määritti silloin tekemiset. Sade-sinkku julkaistiin ja sai ensisoittonsa Tarja Närhin Iskelmäradiossa ja Keksin Laulu-levyllä (ja tänä vuonna konserteissa) hän oli tärkeässä roolissa, samoin Tornio 400-vuotisjuhlinnassa, juontajana ja mainosvideoissa.
Aiemmasta sen verran, että vuonna 2015 hän julkaisi omia lauluja sisältävän, itselle tärkeän esikoisalbuminsa Lumo ja käsikirjoitti Lapin sodan evakkoajasta kertovan Kylmän Jäljet-musiikkinäytelmän, joka nähtiin Ylläksen Ihmisen Ringissä. Laulajana hänellä on myös Iskelmälaulun SM-voitto Ikaalisista vuodelta 1997.
Kevari (Tornio)
Kaikki pinnalle halajavat torniolaismuusikot ovat Tornion Kevyen Musiikin Katselmuksen läpikäyneet. Tapahtuma järjestettiin ensimmäiset kerrat 1970-luvun lopussa, jolloin muun muassa Terveet Kädet jäi viimeiseksi ja tänäänhän he ovat jo osa Lapin Hall of Fameä. Nyt vuosien tauon jälkeen Nuorisotoimen Roihu-projekti yrittää saada torniolaiset kellaribändit taas maan pinnalle. Tänä syksynä osallistujia oli mukavasti puolenkymmentä. Esiintyjiä ei pantu enää paremmuusjärjestykseen, vaan annettiin opastusta ja vielä soitto-ja lauluklinikan jälkeenkin, ohjataan eteenpäin.
Tuomo Huttunen (Pello) Täysin palvellut kaivosmies Kiirunan kaivoksesta. Tanssikeikkaa tekevä laulaja, Tornionlaakson Sääskisafarin vakiartisti, Lapin tangokuningas vuodelta 2015 ja valtakunnallinen Eläkeliiton karaokemestari vuodelta 2018, jonka Alfa tv aikanaan lähetti. Tuomo on myös pohjoisen ahkerin levyttäjä. Hänen laulut myös nousevat radioäänestysten kärkeen, joten fanikuntaakin riittää. Lohijärveläisen lauluntekijän Raimo Viirin kanssa he ovat julkaisseet 2 vuoden aikana kuusikymmentä kappaletta, joista top3:een on noussut parikymmentä. Radio Hulabaloossa kahtena vuonna peräkkäin heidän laulunsa on ollut kanavan soitetuin. Voimasoittoa Tuomo on saanut myös radioista: Viro SSS, FINNRadio FM, Järviradio, Radio Sandels, Radio Södertälje ja Radio Pooki.
Aawastock (Ylitornio)
Aawastock-musiikkifestivaali järjestettiin 13 vuoden tauon jälkeen heinäkuussa Aavasaksan Aurinkovaaralla, joka on ollut kesää juhliville keskiyön auringon palvojille pyhiinvaelluspaikka läpi vuosikymmenten. Aawastock- festivaali on pidetty aiemmin vuosina 2002-2007 ja 2009.
Kaksipäiväisellä festivaalilla saatiin luonnon valoshow kellon ympäri ja kuultiin kotimaisen vaihtoehtorockin ja popin eturivin artisteja sekä indiemusiikin tuoreita tulokkaita.
Musiikin lisäksi oli tarjolla oheisohjelmana ympäristötaidetta, matkailuseminaaria, metsäjoogaa ja jokiristeily saunalautalla. Festivaali panosti ohjelman lisäksi laadukkaaseen lähiruokaan ja panimotuotteisiin.
Tapahtumaa hallinnoi Ylitornion kunta ja jatkossakin festivaalin yleisömäärä pidetään maltillisena ja huomioidaan ympäristönäkökohdat.
Daniel Wikslund ( Jällivaara) Ruotsin pohjoisin, ellei maailman pohjoisin mestaripelimanni eli rikspelimanni, joka löysi maailmankiertelyn jälkeen rauhaisan sopen, pienestä Tjautjasjaurin kylästä Jällivaaran pohjoispuolelta. Wikslundista on sanottu, jos olet kuullut häntä kerran livenä, sitä et unohda koskaan. Hän on musiikin tulisielu, joka laulaa omia elämänmakuisia laulujaan ja loihtii viulun kieliltä, kansanmusiikin väkevien ikivihreiden Bellatjaun tai Saunapolskan lisäksi sovittaa milloin mitäkin vaikkapa parasta poppia tyyliinsä.
Kähinä-Pate (Kemijärvi)
Rosa Costen läpimurron takaa löytyy kemijärveläislähtöinen tuottaja Kähinä-Pate alias Paulus Kiviniemi, joka vaikuttaa nykyisin Rovaniemellä. Hän julkaisi ensilevynsä Modus Vivendi viime vuonna, mutta koronan vuoksi lähtö vähän lässähti, joten nyt otetaan uusiksi. Toinen albumi on tulossa, ja ennakkomaistiaisia tarjolla on tuplaten. Mitä välii? -kappaleella vierailee suomiräpin veteraaneihin kuuluva Solonen. Hänet tunnetaan legendaarisena freestyleräppärinä sekä Lyömättömät-ryhmän jäsenenä ja samannimisestä YleX:n radio-ohjelmasta. Toisesta kappaleesta Fresh sun mielestä tehdyllä videolla, Kähinä-Pate nähdään monessa roolissa. Räp-genren lisäksi Paulus muistetaan kotikaupungistaan yhtyeestä Rebels (Vision), joka ehti esiintyä jopa legendaarisen Tavastian lavalla.
Tornion perinteiset kulttuuripalkinnot tänä vuonna menevät kahdelle merkittävälle torniolaiselle kulttuurintekijälle, dokumentaristiAntti Haaselleja multi-instrumentalistiJulius Rantalalle.
Antti Haase on Torniossa asuva Australiassa elokuva-alaa opiskellut dokumenttielokuvien ohjaaja ja käsikirjoittaja, joka on saanut useita kansainvälisiä palkintoja dokumenttielokuvistaan.
Lapin taidepalkinnon Antti sai vuonna 2020. Haase on elokuvillaan tuonut esiin useita pohjoisia tarinoita, ilmiöitä ja henkilöitä. Haase on ohjannut Lappiin sijoittuvia dokumenttielokuvia, kutenPorouni (2001), Isien merkit (2007), Monsterimies (2014), Valontuojat (2017)ja viimeisimpänä Lapin kullan tarinan kertovaPanimomestari (2021).
Panimomestari kertoo lähemmin myös Leo Andelinista, joka vuonna 1963 kehitti Suomen kansainvälisesti tunnetuimman elintarvikkeen – Lapin kulta –oluen. Elokuvassa käydään läpi Lapin Kullan alasajo vuonna 2010 sekä torniolaisen oluttarinan ”jatko-osakin” Tornion panimon osalta. Panimomestari-elokuva sai varsinaisen Tornion ensi-iltansa Tornion 400-vuotisjuhlavuonna 2021 ja elokuvan pääsi näkemään noin 600 torniolaista. Haase on työllään tuonut Torniota ja sen oluenpanemisen historiaa esille niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Elokuvaa on esitetty lukuisilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ympäri maailman.
Säveltäjä, muusikko Julius Rantala on valmistunut Pop & Jazz Konservatorio Lappiasta. Torniolaisen Rantalan taidot ja erityisosaaminen hurmasivat tuomarit ja tv-katselijat vuoden2021 Talent Suomi–kilpailussa, jossa Rantala sijoittui toiseksi.
Lahjakas multi-instrumentalisti hallitsee ja yhdistelee hämmästyttävällä tavalla monia soittimia, joista erikoisimpana mainittakoon australialainen perinnesoitin didgeridoo, käsipannu ”handpan” sekä persialainen, kannelta muistuttava soitin santoor.
Rakkaus soittamiseen, melodioihin ja harmonioihin näkyy hänen valoisasta ja valloittavasta esiintymisestään. Rantala on päässyt myös valtakunnallisen Konserttikeskus ry:n listoille. Konserttikeskus on Suomen merkittävin koulu- ja päiväkotikonserttien järjestäjä, jonka tarkoituksena on tuoda korkeatasoista elävää musiikkia lasten ja nuorten kuultavaksi.
Päivälleen 20 vuotta sitten julkaistiin kuudes Absoluuttisen Nollapisteen pitkäsoitto Nimi muutettu. Yhtye nimesi levyn tyylilajin jo tekovaiheessa iskelmäprogeksi.
Jotain samantapaista, perinteistä ja jylhää, kuuli levyltä tuoreeltaan Tommi Lantto: aloitteleva – eli innokas – promoottori Ylitorniolta. Hän halusi yhtyeen ehdottomasti samana kesänä järjestettävään ensimmäiseen Aawastock-festivaaliin.
– Vain harvat levyt yltävät maagisuuteen. Ne ovat ajattomia albumeja, joihin ei soimaan laitettua kosketa, ei hypitä kappaleelta toiselle, vaan istutaan ja aistitaan teos alusta loppuun viimeistä pellin kihaisua myöten. Nimi muutettu on tällainen, Lantto herkistyy.
Aavasaksan vaara tunnetaan Suomen eteläisimpänä pisteenä, jossa voidaan juhannuksena nähdä keskiyön aurinko.
– Aavasaksan laella soitettu keikka toteutti tietysti osaltaan sitä syksyn 1999 Olostunturin keikkareissulla keksittyä elokuvaideaa: soitamme tunturin päällä progea. Aavasaksalta puuttuivat tuulimyllyt, mutta vastapainoksi oli Annikki Kariniemen patsas, Apojen laulaja Liimatta muistelee.
Koska sekä Aawastock että Nimi muutettu täyttävät 20 vuotta, yhtye on päättänyt esittää levyn kokonaisuudessaan lauantaina 9. heinäkuuta Aawastock 2022 -festivaalilla. Yhtyeen edellisestä esiintymisestä on tuolloin kulunut 5 vuotta ja 291 päivää.
– Emmie muuten ois lähteny tähän, mutta ko Lantto pyysi, Krutsin tiivistää tunnelmansa ja kiirehtii jatkamaan: – Onhan se kyllä pirun kova levy. Ja festarilla komiat puitteet.
– Nollapisteen albumikeikka on ainutlaatuista herkkua kaikille festivaalivieraille, mutta myös oiva tapa juhlia pyöreitä, ohjelmavastaava Lantto toteaa tyytyväisenä.
Aawastockissa esiintyvät Absoluuttisen Nollapisteen lisäksi muun muassa Litku Klemetti, Sepikka, Arppa, Joose Keskitalo & Mystic Revelation of Teppo Repo ja Stepa & Heimo ilman menneisyyttä.
Kaksipäiväisen festivaalin lopullinen ohjelma julkaistaan lähiaikoina. Aawastockia juhlitaan luonnonsuojelualueen keskellä Aavasaksan Kruununpuistossa.
Absoluuttinen Nollapiste: Tommi Liimatta-laulu ja kitara, Tomi Krutsin- rummut, lyömäsoittimet ja taustalaulu, Aki Lääkkölä-kitara, kosketinsoittimet ja taustalaulu & Aake Otsala- basso ja laulu
Twin City Festival tulee taas ja Tornio tanssii ja iskelmä, pop- & discomusa soi 22.-23. heinäkuuta Aineen taidemuseon puistossa.Luvassa on mojova kattaus aurinkoista musaaPandorasta Portion Boyseihin, Samuel Edelmannista Jukka Poikaan ja Souvareista Kake Randeliiniin.
Markku Könkään Eventmedia tarjoilee länsirajan parhaat bileet ja tulossa on huoleton ja hengästyttävä kesäviikonloppu, jossa viihteestä vastaavat kansan suosikit ja nousevat nimet.
Kaikkiaan Twin City-lavalle nousee 15 artistinimeä, joistaperjantaina 22.7.esiintyvät Jukka Poika, Abreu, Jenni & Juho, Olli Halonen, Irina, Portion Boys, Pasi ja Anssi ja Basic Element (SWE) jalauantaina 23.7. Oku Luukkainen, Pandora (SWE), Movetron, Samuli Edelmann, Souvarit, Neon2, Viivi ja Kake Randelin.
1.-2. heinäkuuta TornioHaaparannassa pyritään järjestämään taas korona-tauon jälkeen täysimittainen Kalottjazz & Blues-festivaali, yhteensä 18 konserttia molemmin puolin rajaa.
Yksi kesän jazzien pääesiintyjistä on a cappella-lauluyhtye Club For Five. jonka suurimmat lavabravuurit ovat Stingin Fragile ja Dire Straitsin Brothers In Arms. Lauluista yhtye tekee omansa. Ne ovat todella vaikuttavia ja menevät tunteisiin, mutta mitä kuullaan heinäkuussa Tornion Jazz At Art Park-konsertissa, on vielä salaisuus, sillä yhtye on kotonaan maailmanhittien lisäksi myös niin jazzin, rockin kuin kansan ja klassisen musiikinkin parissa.
Klassisen musiikin huippunimet Laura Mikkola, Linda Lampenius ja Jaani Helander konsertoivat Alatornion kirkossa. Trion tunnetuin jäsen on tietenkin viulisti Linda, jonka suuri julkisuus alkoi vuonna 1996 Jussi-gaalassa, jossa hän toimi John Storgårdsin johtaman Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin konserttimestarina. Hän oli kiertänyt soittamassa ympäri maailman jo lapsena, mutta nyt media bongasi hänet ja maailma imaisi hänet täysin pyörteisiinä. Hänestä onkin tullut yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia maailmalla ja hänen vuonna 1999 Linda Brava-nimellä julkaistu soololevy on edelleen eniten myyty suomalaisen tekemä klassisen musiikin levy. Lisäksi viihteen puolella, Linda on tehnyt yhteistyötä ja näyttävää jälkeä monien kansainvälisten musiikkinimien kanssa esimerkkeinä vain Ofra Haza ja Sir Andrew Lloyd Webber. Värikäs on myös useiden merkittävien kilpailujen voittajan ja Eino Juhani Rautavaaran luottopianistin Laura Mikkolan historia samoin kuin Jaani Helanderin, joka soittaa selloa Helsingin kaupunginorkesterissa ja opettaa sen soittoa Sibelius-Akatemiassa, mutta mielellään vapaalla revittelee Cellomaniansa kanssa mm. heavyä ja peli- ja elokuvamusiikkia.
Blues Nightin tähti on ilman muuta, hyvän tuulen tuoja, aina Tornioon tervetullut kitaristi-laulaja Erja Lyytinen. Maailmalla laajalti suosiota saavuttanut Erja on rankattu korkealle useissa äänestyksissä. Lahjakkuus on huomattu ja muun muassa yksi alan arvostetuimpia kitaralehtiä Guitar Player nosti hänet isosti esiin tulevaisuuden bluesnimenä kesäkuun 2021 julkaisussa. Tornioon Erja saapuu täydellä bändillä; Miika Aukio,koskettimet, Tatu Back, basso & Iiro Laitinen, rummut ja saadaan kuulla laaja kattaus vuosien varrelta sekä maistiaisia kesällä ilmestyvältä rock- ja blues-painotteiselta albumilta.
Toinen miellyttävä uutinen on, että vuosikymmenen tauon jälkeen 79-vuotias ruotsalainen blueslegenda Bill Öhrström palaa länsirajalle. Tällä kertaa pääosassa ovat hänen Ogift-albuminsa laulut. Bill ei ole vain bluesia ja aina hänen tarinointiaan on hauska kuunnella. On mistä ammentaa, sillä hän on näytellyt muun muassa Hairissä yhdessä Donna Summerin kanssa, tuottanut artisteja Lollipopsista Lisa Ekdahliin ja pyörittänyt Tukholman ykkösklubia, jossa oppi tuntemaan niin Frank Zappan kuin Jimi Hendrixinkin. Jukka Tolosen bändissä hän soitti yhdeksän vuotta.
Muita Kalottjazz & Bluesin nimiä tuttujen paikallisten lisäksi ovat myös Kasmir, italialainen kontrabasisti Ilaria Capalbo, aiemminkin vieraillut bluesyhtye Virginia & Skybenders, bepoppaava Case Kämäräinen, multi-instrumentalisti Julius Rantala ja lastenorkesteri Hulabaloo.
Tornionjoen jäittenlähdön aikaan keväisin aika monen mieleen nousee Keksin laulu. Sehän kuvaa Väylän tuhoisan tulvan kulkua vuonna 1677.
Jo nyt Herra kesää tekee/ Luoja suuri suweapi/ Maria maata paljastaapi/ Tulwan tuopi tunturista/ Weden waaroista walottaapi/ Tornion jokeen johdattaapi.
Keksin laulun kirjoittaja oli Antti Mikkelinpoika Keksi (1622-1705), ensimmäinen nimeltä tunnettu suomenkielinen kansanrunoilija, jonka teksteistä on säilynyt jälkipolville myös herjaruno, joka kertoo vuosina 1636-1676 eläneestä Ylitornion kirkkoherrasta Nicolaus Ulopolitaniuksesta.
Aina ajankohtainen
Vielä tänäänkin Keksin laulu inspiroi taiteilijoita. Viimeksi sitä ovat esittäneet Wimme Saari ja Hasse Alatalo. Viimemainittu kansanmuusikko on verrannut runon tekstiä nykyajan räppiin. Alatalo on kirjoittanut myös kirjan Nurmen Lintu- Ängens Fågel, johon keräsi 1970-luvulla lauluja Ruotsin Tornionlaaksosta. Hän muun muassa törmäsi aareavaaralaiseen Ellen Siikavaaraan, joka osasi tulvalaulun ulkoa.
Hasse: ” Siikavaarat pitivät kestikievaria Aareavaarassa. Ellen ei ollut oppinut sitä koulussa tai lukenut kirjasta, vaan kuullut. Ehkä hänen äidiltään Ollan Mantalta tai joltain kulkumieheltä. Eli laulu oli kulkenut suusta suuhun.”
Pohjoisruotsalainen kansanmusiikkiyhtye J. P. Nyströms levytti osan Keksin laulua ruotsiksi vuonna 1987 Vårvinter-levylleen. Viimeksi sen innoittamana on syntynyt Mikael Niemen romaani Veden Viemäää (Fallvatten). Pajalalaiskirjailija kutsuu Keksin runoa Tornionlaakson kansalliseepokseksi. Myös Niemen menestyskirjasta Populäärimusiikkia Vittulajänkältä löytyy huikea Keksin inspiroima kuvaus jäistä vapautuvasta joesta, joka soi kuin rock`n`roll.
Mikael: ” Kun kirjoitin kohtausta, tein sen ainakin sata kertaa ennen kuin hyväksyin. Tornionjokilaaksolaisen kirjailijan näytönpaikka on kirjoittaa jäittenlähdöstä.”
Juuret molemmin puolin Väylää
Syntyjään Antti Keksi on nykyiseltä Ylitornion Kaulinrannalta. Hänen isänsä oli Heikin Mikko. Avioiduttuaan 21-vuotiaana hän muutti ensin isännäksi Marjosaareen Keksin tilalle ja myöhemmin Tornionjoen toiselle puolen Torakankorvaan. Antti oli maanviljelijä ja sotilas, mutta eniten häntä kiehtoi runonlaulu. Hänellä oli kulkijan mieli ja sanomisen pakko. Hän kiersi talosta taloon laulujaan esittämässä ja hän oli suosittu kansan parissa.
Antin elämää paljon tutkineen professori Erik Wahlbergin mukaan Keksi oli myös neljännesmies.
– Ylitornio oli aika iso pitäjä siihen aikaan ja se jaettiin neljään osaan ja jokaisella lohkolla oli oma neljännesmies ja Antti oli yksi heistä.
Erik kertoo, että Keksin aikaan vuolaita koskia oli vähemmän ja hän kulki pitkin Väylää veneellä ”viran puolesta” arvioimassa vahinkoja, joten tulvalaulun kuvauksen hän arvelee olevan senkin puolesta niin tarkkaa.
Suurina katovuosina 1600-luvun lopussa Antti hankki lisäksi leipää perheelleen kiertämällä Norjan rantoja.
Keksin laulu ja Acerbi
Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi kuuli Keksin tulvarunon vuonna 1799. Hän oli matkalla Nordkappiin ja pysähtyi juhannuksen alla pariksi päiväksi nykyisen Övertorneån pappilaan. Kirjassaan Travels through Sweden, Finland and Lapland to the North Cape hän kuvaa pysähdystään kaikinpuolin peräpohjalaisen vieraanvaraiseksi. Viivähdyksen kohokohta oli kiipeäminen Aavasaksan vuorelle, jonne Acerbi nousi maapallontutkija Maupertuisin jalanjälkiä. Keksin lauluun hänen huomionsa kiinnitti rovasti Svanberg ja näin runo kirjoitettiin ylös ensimmäistä kertaa.
Kaikkiaan Keksin lauluun sisältyy 212 säettä. Runossa Keksin kieli on terävää, kantaaottavaa ja elävää, jonka takia teksti on säilynyt sukupolvesta toiseen myös muistiperintönä. Antti myös moralisoi, viljelee huumoria ja käyttää pistävää ironiaa ylempiään kohtaan. Hän ei tunne alemmuutta, vaan pientä vahingoniloa rikkaita kohtaan, joita tulvan hävitys kohtasi.
Myös Acerbi oli ylpeä löydöstään.”Tämä runo on nyt ensimmäisen kerran kirjoitettu muistiin ja jollei sattuma olisi kuljettanut muuatta italialaista napapiirin taakse, olisivat runo ja runoilija aikaa myöten hautautuneet unohduksiin. Täten lappalainen runoilija saa kiittää maineestaan italialaista matkailijaa, mikä ei ehkä ole oudompaa kun jos joku italialainen runoilija joutuisi kuuluisuudestaan kiitollisuudenvelkaan lappalaiselle matkamiehelle.”
Tutkimusmatkansa jälkeen hän pyysi turkulaista Henrik Gabriel Porthania kääntämään Keksin tulvarunon latinan- ja ranskankielille. Hän kuitenkin kieltäytyi. Syyksi on arveltu Acerbin matkakirjan aiheuttaman sensaatiota Tukholmassa. Italialainen nimittäin julkisti kaikki lasin ääressä kuullut jutut. Uskaliaimmat niistä käsittelivät kuningashuonetta ja ruotsalaisten tapojen omituisuuksia.
Kalevalamitassa
1880-luvun alussa Keksin laulusta oli puolisen tusinaa kirjoitettua versiota. Vanhinta niistä säilytetään Acerbin arkistossa Mantovan Biblioteca Communalessa, Italiassa. Painetun asunsa se sai vuonna 1829, kun Oulun kirjapainon perustaja C.E.Barck painatti sen arkkiveisuksi. Arkkiveisut olivat aikansa sanomalehtiä. Niiden levikki oli suuri ja niitä myytiin siellä missä väki liikkui: Markkinoilla, kirkonmäillä, häissä, kinkereillä ja käräjillä.
Keksin laulua esitettiin Kalevalamitassa. Niinkuin muutkin runolaulut, se syntyi esitystilanteessa. Elävästä tilanteesta kertoo Acerbi: ”Kuulijain muodostaman piirin keskellä seisovat improvisaattori ja hänen kertaileva avustajansa. Jokaisen säkeen, jonka sepittäjä laulaa tai esittää, avustaja toistaa samalla nuotilla. Hän tarttuu säkeen viimeiseen tai viimeistä edelliseen sanaan. Lopettaa säkeen yhdessä sepittäjän kanssa ja toistaa sen sitten yksin.Näin sepittäjälle jää aikaa miettiä seuraavaa säettä. Taukojen aikana he virkistävät itseään oluella ja jaloviinalla ja jatkavat tätä tilapäisrunoiluaan useasti yöhön myöhään.”
Antti Mikkelinpoika Keksi kuoli 83 vuoden iässä rutiköyhänä. Perintöä hän jätti 15 äyriä. Hänelle on pystytetty Övertorneån Korvan kylään muistokivi.
Lainaus Arto Junttilan kirjasta: Poppia Väylän pyörtheistä II (Väyläkirjat 2014)
Ps. Vuoden 2021 juhannuksena julkaistiin Keksin Laulu kokonaisuudessaan levyllä. Arto Tiesmaa teki sävellystyön ja tulvaruno sai uuden elämän. CD on kunnianosoitus paitsi Keksille, myös vapaana virtaavalle Tornionjoelle. Tämän päivän runonlaulajien lisäksi levyn viimeisellä raidalla ääneen pääsee myös Ragnar Lassinantin ohjelmassa tutkija Erik Wahlberg, joka kertoo tarkemmin Antista ja tulvarunosta!
Aawastock-musiikkifestivaali järjestettiin 13 vuoden tauon jälkeen heinäkuussa Aavasaksan Aurinkovaaralla, joka on ollut kesää juhliville keskiyön auringon palvojille pyhiinvaelluspaikka läpi vuosikymmenten. Aawastock- festivaali on pidetty aiemmin vuosina 2002-2007 ja 2009.
Daniel Wikslund ( Jällivaara) Ruotsin pohjoisin, ellei maailman pohjoisin mestaripelimanni eli rikspelimanni, joka löysi maailmankiertelyn jälkeen rauhaisan sopen, pienestä Tjautjasjaurin kylästä Jällivaaran pohjoispuolelta. Wikslundista on sanottu, jos olet kuullut häntä kerran livenä, sitä et unohda koskaan. Hän on musiikin tulisielu, joka laulaa omia elämänmakuisia laulujaan ja loihtii viulun kieliltä, kansanmusiikin väkevien ikivihreiden Bellatjaun tai Saunapolskan lisäksi sovittaa milloin mitäkin vaikkapa parasta poppia tyyliinsä.
Twin City Festival tulee taas ja Tornio tanssii ja iskelmä, pop- & discomusa soi 22.-23. heinäkuuta Aineen taidemuseon puistossa.Luvassa on mojova kattaus aurinkoista musaa
1.-2. heinäkuuta TornioHaaparannassa pyritään järjestämään taas korona-tauon jälkeen täysimittainen
