Pentti Teräväinen: AINA VIIHTEEN PUOLELLA – Musiikkihistoriaa viihteen ja musiikin ongelma- ja viihdekäyttäjille (Discopress)

Pena

Mikko Alatalo sanoo Aina Viihteen Puolella-kirjassa ystävästään  median  monitoimimiehestä Pentti Teräväisestä: ” Pena on samanlainen elohopeakenkä kuin meikäläinen. Virtaa riittää- ja ideoita. Me varmaan kuolisimme ikävään Penan kanssa, jos meillä ei olisi koko ajan joku rauta tulessa. Me olemme hengenheimolaisia monella tavalla. Me tulimme pohjoisesta ja panimme tuulemaan omilla saroillamme Tampereella. Koko ajan meitä on puskenut työn eetos. Me olemme pohjoisen miehiä jatkuvalla savotalla. ”

Pena tuli Rovaniemeltä ja Mikko Kiimingistä ja ensi kertaa he tapasivat keväällä 1978 Tampereella  ja edelleen he tekevät yhteistyötä. Moni muistaa heidät muun muassa teeveen Hittimittarista, radion mainiosta musiikkisarjasta Audiomatka Amerikkaan ja viimeisimpänä heitä on kuultu yhdessä useassa kaupallisessa radiossa,  moniosaisessa Mikko 70v-ohjelmassa.

Ennen muuttoa Tampereelle opiskelemaan, Pena harjoitteli toimittajan työtä Lapin Kansassa. Musiikista hän kirjoitti pohjoisessa muun mussa Rockman-nimen alla ja myöhemmin Pohjolan Sanomiin Ramohvooniin. Armeijassa Sodankylässä  jääkäri Teräväinen pyöritti kasarmiradiota ja tuntumaa hän sai myös Lapin radiossa.

Itse tapasin Penan ensi kerran Rovaniemen ravintola Haarikassa, jossa hän toimi  dj:nä. Hän soitti parhaat menomusiikit ja vuonna 1977 Help-lehti rankkasi Penan Lapin ja Oulun läänin parhaaksi tiskijukaksi. Samaiseen lehteen ja taisi olla vielä samana vuonna tehtiin myös yhdessä Kuusrockista juttu.

Aina Viihteen Puolella-kirjassa Pena käy tarkoin läpi Discopress-yhtiön historiaa, jonka hän käynnisti vaimonsa Aijan kanssa Tampereella syksyllä 1980. Päivätyössä  Pena kävi mainostoimistossa, mutta siinä sivussa  teki myös DJ-keikkoja,  lehtijuttuja ja toimitti Diskosusi-lehteään ja pikkuhiljaa alkoi toteuttaa omaa unelmaansa.

Vuosikymmenten mittaan hän on  tuottanut tuhansia lehti- ja radiojuttuja sekä hittilistoja musiikin eri osa-alueilta, kaiken kruununa nykyään  monipuolista musiikkia soittava Radio Musa.

Pena tiivistää kirjassaan: ”Olemme aikuisten musiikkiradio, jolle musiikki on tärkeintä ja joka erottuu muista musiikillaan, ei juontajilla!”

Kuukauden Levy! Tätä Suomi Tanssii! Lavakauden Päättäjäiset! Yli miljoonan levyn jakelua ravintoloihin ja medioille! Musiikkia & Media-tapahtuman isä! Irwin-museon puuhamies! Tuossa on vain pien osa, joista idearikas Pena muistetaan.

Esko Rahkonen oli ensimmäinen iskelmäartisti, johon Pena tutustui -6-vuotiaana. Eskon siskon perhe asui samassa talossa Rovaniemellä kuin Teräväiset.  Sen jälkeen hän on haastatellut kaikki suomalaiset iskelmätähdet, monet useampaan kertaan.  Yli 300-sivuista kirjaa värittävätkin pienet muistot kohtaamisista heidän kanssaan. Iloiset ja surullisetkin. Erityisesti jää mieleen Rauli ”Badding” Somerjoen haastattelu Helsingin Kalliossa, jonka Pena teki postiluukun kautta. Krapulasta kärsinyt laulaja ei päästänyt toimittajaa sisään, mutta suostui tulemaan suostuttelujen jälkeen ulos valokuvaan, joka kertoo kaiken hänen olotilastaan.

Kaikkinensa Pena tarjoaa kirjassaan mielenkiintoisen syväsukelluksen suomalaisen populaarimusiikin historiaan. Hän vie kulissien taakse, raottaa usein raadollistakin musiikkibisnestä, muttei mässäile. Lainaukset Penan kantaaottavista kolumneista ovat myös arvokasta ajankuvaa.

Mikko Alatalon lisäksi myös Lasse Norres, Erkki Puumalainen, Markku Urhonen, Seppo Tammilehto ja Kari Helopaltio valottavat oivallisesti Discopressin yli neljä vuosikymmentä kestänyttä taivalta.

Aina Viihteen Puolella-kirjaa voi tilata osoitteesta:http://www.hitit.fi/index.php/tilaa-aina-viihteen-puolella-kirja/

Toukokuussa  juhlittavien  Tornio-päivien kunniaksi kaupunki  ilahduttaa asukkaitaan musiikkilahjoilla!

Teeveen suosittu SuomiLove-ohjelma on inspiroinut   kulttuuritoimiston väkeä ja he ovat  tehneet konseptista oman versionsa.

Lauluesitys tuodaan suoraan henkilön tai yhteisön luokse ja musiikkiyllätyksistä vastaavat Julia & Jukka Lamminen, Jon Sebastian ja Saana Ylitepsa & Eemi Vanhala-duo.

Artistit tulevat esittämään lahjan saajalle yhden kappaleen sovittuun aikaan ja paikkaan Tornio-päivien aikana 7. – 15.5.

Musiikkilahjat annetaan hyvin perusteltuihin kohteisiin, henkilöille tai yhteisöille. Laulun saaja voi olla esimerkiksi yksinäinen vanhus, 50-vuotishääpäiväpari tai tärkeää työtä tekevä poppoo.

Tornion kaupungin laulutervehdyksiä on luonnollisesti rajallinen määrä ja lopullisen valinnan tekee Tornion kulttuuritoimi.

Lahjan ehdottajan musiikki tullaan toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan ja  toiveita  vastaanotetaan  23.3.-11.4. osoitteessa www.tornio.fi/kulttuurilahja

PITKÄN URAN musiikin kentällä tehnyt Riku ”Roku” Rousu julkaisee 6. toukokuuta ensimmäisen sooloalbuminsa The Imaginary One-Night Stands, jonka musiikki, mestaria itseä lainaten, kumartaa 1960-luvulle, syöksähtelee powerpopista psykedelian syvyyksiin ja sinkoilee hallitun hallitsemattomasti friikkirockista folk-balladeihin.

Levyltä on julkaistu ennakkoon kaksi videosinkkua; unenomainen rakkauslaulu My Dreams ’95, ryyditettynä  hyppysellisellä Barry White-tyylistä makukamarisoulia ja isoa iskelmää ja tänään ilmestyi kipinöivä rock`n`roll Video Games & Heroin, jonka videon on ohjannut A.E. Jänkälä, torniolaislähtöinen, kuten Rokukin,  joka avaa hiukan lauluaan:

-Biisi flirttailee old school-videopelimaailman kanssa. Se kertoo sopivasti kieli poskessa eräänlaisen kasvutarinan opetuksineen: Kaikkea saa ja pitääkin kokeilla, mutta joidenkin asioiden kokeilu kannattaa jättää suosiolla vanhoille päiville.

JO VUOSIA SITTEN Soundi-lehden arvostettu toimittaja Asko Alanen julisti: ” Roku Rousu on valmis maapalloa kiertävälle radalle. Tsekatkaa rock`n`roll-vauhtiveikon nykykiekaisut, niin ette tipu kyydistä!”

Mie kuitenkin tipahin. Roku Rousun nimi oli vilahtanut lukuisissa oululaisbändeissä ja useilla niiden levyillä, mutta kaipasin tienviittaa, sillä tahtoi tai ei, laulaja-lauluntekijä ja  liiderihän hän on ja Roku Rousu- nimi on toivottavasti parrasvaloissa jatkossa muissakin kuin tässä The I.O.N.S. -proggiksessa.

KUN ROKU ROUSU LÄHTI alkuvuodesta 2020 työstämään debyyttialbumiaan, hänen oli tarkoitus soittaa levylle kaikki soittimet itse, mutta joutui turvautumaan kaveriapuun. Pitkäsoiton odotusarvoa lisääkin se,  että pitkästä aikaa vanhat Moses Hazyn soittajat, Joonas Karjalainen ja Mikko Siven, ovat vauhdittamassa Rokun menoa, puhumattakaan kosketinsoittaja Sussu ”Markun tyttö” Ketolasta, joka on ehtinyt paiskia muusikon töitä rakkaan Suomen Tulli-yhtyeen lisäksi muun muassa Noora Louhimon,  Samae Koskisen ja Jean S-yhtyeen kanssa.

Kaikki ovat Tornion Pop & Jazz Konservatorio Lappiasta ponnistaneita  musiikin ammattilaisia. Rajakaupungissahan  legendaarinen Moses Hazykin sai alkunsa. Yhtye toimi aktiivisesti vuodet 2004-2011, julkaisi kolme kehuttua pitkäsoittoa, valittiin vuoden livebändiksi rocklehti Rumbassa ja keikkaili ahkerasti muun muassa Venäjällä, Pohjois-Amerikassa, Baltiassa ja Kiinassa, jossa yhtye kiersi kaksi kertaa ja faneja siellä heillä on enemmän kuin 🙂Dannyllä. Suuren yleisön yhtye saavutti myös television välityksellä, kun heidän musaansa soitettiin MTV:n Dirty Sanchez -sarjassa, joka näkyi 230 miljoonassa kotitaloudessa.

Tätä päivää on kuitenkin Roku Rousu & The I.O.N.S. ja albumi The Imaginary One-Night Stands, jonka julkkareita juhlitaan  aluksi etelässä,  6.5. Helsingin Loosessa ja 7.5. Tampereen Telakalla.

Vuosi sitten torniolaislähtöisen Saagan singlet Mun sydän ei osaa puhua ja Tokio  soivat Ylen aalloilla muun muassa Levylautakunnassa ja YleX:n Nosteessa-ohjelmassa.

Nyt musiikin ja tanssin ammattilainen Saaga Suonvieri asuu pääkaupungissa ja on julkaissut EP-levyn Suensaari Express, joka nimeä myöten vie hänen ajatukset pohjoisen vuosiin.

Taustalla soi akustinen kitara  ja koskettimet kevyesti. Nuoren naisen pop on haurasta, mutta voima on sanoissa. Häntä  ei voi ohittaa, puhumalla pienkaupungin herkästä runotytöstä, sillä hän on sielu auki ja käsittelee tunteitaan rohkeasti. Hänestä on kasvanut urbaani maailmankansalainen.

Tarttuvia lauluja hän osaa tehdä. Alussa mainittujen lisäksi muun muassa uuden levyn  Se ei ole totta on sellainen. Suomessa tällaisia naispuolisia indieartisteja on kuitenkin paljon. Miten nousta massasta? Saagalta se voi onnistua. Pienestä voisi aina kasvaa myös suurta ja erilaista, mutta lahjakkuuden lisäksi se vaatisi tietysti onnea. Saaga siinä, missä Litku Klemettikin? Joka tapauksessa menestystä Saagalle ja hänen  valitsemalleen tielle, oli se sitten musiikkia tai kulttuuria monipuolisesti.

Kaihoisaa punkrockia soittava rovaniemeläinen Puhelinseksi julkaisee toisen täyspitkän albuminsa Vieraita Toisillemme  kesäkuussa Svart Recordsin kautta. 

Tässä pitkäsoiton nimikappale, joka tuo kyllä paikotellen mieleen Yö-yhtyeen, joten sitä on helppo kuunnella ikään katsomatta eli millään hardcorella ei pelotella.

Radiokanavilla voimallisesti soivien sanaloruttelujen vastapainoksi on mukava korvia kylvettää myös teksteillä, joissa on koskettavuutta ja asiaa.  

Lauluntekijä-laulaja-kitaristi Otto Mikkolan lahjakkuus on jo laajasti noteerattu. Kannattaa kuunnella myös hänen toista yhtyettä Autiomaata ja sen juurevia tarinoita.

Yleisesti tulevan albumin lauluista levy-yhtiön tiedote kertoo, että ne käsittelevät yksinäisyyttä, vieraantumista, mielenterveysongelmia sekä tietysti särkynyttä sydäntä.

Kolarilaislähtöinen Tiina Vaattovaara kävi opiskelemassa Torniossa biisintekoa ja hanat aukesivat.

Nyt Oulussa työskentelevän musiikinopettajan eri tyylin  tuotoksia voi bongata milloin  Radio Pookin listalta toisten laulamina tai  Spotifyn New Music Friday ja Suomirock tänään –soittolistoilta,  joilta löytyy  Tiinan Saa Kiljua-yhtyeen  Sunnuntaiaamu-kappale.

Reipas ja menevä punkhenkinen ralli  kesäisen leppoisine lyriikoineen.

– Kyseessä on tarina ihmisestä, joka herää rannalla sunnuntaiaamuna eikä ihan heti muista, mitä on tapahtunut. Elämä heittelee joskus, eikä auta kuin ottaa se mikä vastaan tulee ja kääntää kasvot aurinkoon, kertoo  Tiina.

Saa Kiljua on saanut nimensä Fingerporista ja se on kokeneiden muusikkokaverusten perustama musiikillinen puuhamaa, jossa punk ei kuole koskaan.
– Tulevan albumimme teemana on halu pomppia olkkarissa, huutaa äänet käheäksi ja unohtaa kaikki paska hetkeksi, laulaja paljastaa.

Pitkäsoitto ilmestyy syksyllä ja sen äänittämisestä ja miksaamisesta vastaa Janne Huotari, joka on tehnyt töitä muun muassa Aknestikin ja Terveitten Käsien kanssa.

Saa Kiljua: Tiina Vaattovaara (laulu), Ilkka Immonen (basso, taustalaulu), Jyrki Niemelä (kitara) & Matias Haapaniemi (rummut)