Yleinen

Neljä pasahdusta LAPISTA! Kuunnelkaa!

by Arto.

LEHTOJÄRVEN HIRVENPÄÄ: Koska pasahtaa (Helmi Levyt)

Pohjoisen raikulipojat Jaakko Laitinen ja Harri Kuusijärvi ovat parhaillaan Saksan kiertueella, mutta videopostikortti tulee Inarinjärven maisemista. Lahjakkaat lappilaiset ravistelevat  Koska pasahtaa-tangolla maailmaa hereilleeivät lurita lemmestä korvaan, poskiposkea vasten. Debyyttialbumi ilmestyy piakkoin ja sillä kaksikon lisäksi loistavat muusikot Sara Puljula ja Tuomas Timonen.

Lehtojärven Hirvenpää sai alkunsa, kun Väärästä Rahasta tuttu Jaakko Laitinen ja monien musiikkilajien parissa taituroinut haitarivirtuoosi Harri Kuusijärvi löivät päänsä yhteen ja alkoivat työstää uusia lauluja. Syntyi levyllinen lopun aikojen populäärimusiikkia. Sanoituksista valtaosa on syntynyt Laitisen lukittauduttua yksin hotellihuoneeseen Münchenissä. Kuusijärvi puolestaan sai säveltämiseen kipinän varkaiden vietyä miltei hänen koko omaisuutensa Argentiinan kiertueella. 

ANDY McCOY: Maria Maria (Ainoa Productions Oy) albumilta 21st Century Rocks 

JARKKO HONKANEN & TAIGA (feat. Esa Eloranta): Läpikulkumatkalla 

DE SOTO FEAT. TEPA LUKKARINEN: Mexico (Black Dog Records) albumilta Rocky Road

 

Levyarvio: TEPA LUKKARINEN esittelee itsestään uusia puolia

by Arto.


TEPA LUKKARINEN

DE SOTO feat. Tepa Lukkarinen: Rocky Road (Black Dog Records)

 

Jokainen pohjoisessa, rootsmusasta vähänkin kiinnostunut, tuntee Tepa Lukkarisen, klubikeikoilta kitaran kanssa  ja  yhtyeestä De Soto, jota hän on liidannut vuodesta 1984 lähtien ja joka on ollut monen kemiläismuusikon korkeakoulu. Toki mies laajemminkin Suomessa tunnetaan, sillä De Soto on esiintynyt muun muassa Järvenpään Puistobluesissa, samana vuonna kuin Buddy Guy ja Albert Collins!

De Soto on julkaissut neljä albumia ja uusimmankin Rocky Road-albumin kanteen yhtyeen nimi on lätkäisty, vaikka levy on enemmänkin  kitaristi-laulaja Tepa Lukkarisen soololevy. Friday Night on meikäläisen ehdoton De Soto-suosikki, joka on railakasta rytmibluesia, kun taas Rocky Roadissa soi  pääosin country, rockabilly ja muu musa.

Rocky Road esittelee  loistavan ja monipuolisen kitaristin.  Kun tekniikka on hallussa, Tepalla on helppo toteuttaa omia visioitaan.   Kautta levyn säilyy  mukavan letkeä fiilis ja lauluissaan Lukkarinen pystyy luomaan monenlaisia tunnelmakuvia.

Teksas-bluesistahan Lukkarinen tunnetaan, mutta nyt hän herättelee kuulijan turvallisesti country-biiseillä, Mexico ja Rocky road, kunnes Under the red lights kehrää kehiin kuin norrbottenilaisylpeys Bo Kaspers Orkester. Along the bordeline taas kolkuttelee ” taivaan ovea” kuin Bob Dylan ikään.

Sopivasti kesken levyn, Tepa rikkoo kaavan ja heittää kipakan rockabilly-instrun Gimme that Gretch ja kannat kattoon lyödään sitten puolenkymmenen biisin verran. Parhaiten kellohameita heiluttavat villi tsemppaus Heat is on ja levyn ainoa cover Doobie Brothersin Long train runnin`, jonka sovitus on kerrassaan mainio.

Loppupuoli mennäänkin Rocky Roadia sitten mukavasti tunnelmasta toiseen. Might have been me on akustista singer-songwriter-tunnelmointia, I fly to you tömäkkää Hendrix-osastoa, instrumentaali Prologue, elokuvamaista Ry Cooder- maalailua ja Time away hienoa jamia, jossa Tepan laulavan kitaran lisäksi, menolle potkua antavat Kemin ykkösketju; Mikko Raappana, Miku Kulmala ja Hautalammen veljekset Kari ja Pasi.

www.tepalukkarinen.com

 

 

AUTIOMAAN uutta levyä juhlitaan Rovaniemellä

by Arto.

AUTIOMAA

Autiomaa on Rovaniemellä 2014 perustettu country-& folkrock -yhtye joka on paisunut triosta kuusihenkiseksi ja vaihtanut akustiset soittimet onnistuneesti sähköisiin.

Neljännen albuminsa Polta tämä kaupunki  Autiomaa nauhoitti joulua edeltävällä viikolla viime talvena. Levy nauhoitettiin Kemissä, Suomen Pankin entisissä edustustiloissa omin avuin. Kaikki kappaleet, yhtä lukuunottamatta ovat syntyneet viimeisen vuoden aikana, jonka aikana yhtyeen laulaja & lauluntekijä Otto Mikkola muutti Rovaniemeltä Tampereelle.

Helsinkiläinen levy-yhtiö Stupido julkaisi  Polta tämä kaupunki-albumin elo-syyskuun vaihteessa ja  muun muassa Kulttuuritoimitus-nettijulkaisun Ilkka Valpasvuo ehti jo tiivistää näin:” Autiomaa on luottanut folkiin ja kantriin, muttei mitenkään ”karitapiosti” vaan enemmän americanan hengessä. Yhtye mainitsee esittelytekstissään kansanlauluperinteet, murhaballadit, Mississipin juurimusiikin ja pohjoisen melankolisen iskelmän. Löytyy kaikkia mainittuja mutta myös muun muassa ska-poljentoa ja räyhäkkää rockmeininkiä.

Tällä viikolla Autiomaa palaa kotikaupunkiinsa ja juhlistaa uutta Polta tämä kaupunki-levyään Rovaniemen Musiikkikirjastolla  torstaina 12.9. klo 17:00 Jaakko Laitisen järjestämässä tilaisuudessa, jossa hän haastattelee muusikoita ja  kuullaan tarinoita uusien laulujen takaa ja yhtyettä trio-kokoonpanossa.

Autiomaan varsinainen Rovaniemen levynjulkaisukeikka on sitten perjantaina 13.9. klo 21 Kauppayhtiöllä ,jossa bändin lämppärinä toimii Niina Annika & Aurinkoiset Tampereelta.

”Siinä on jotain hirtehistä, kun rovaniemeläinen yhtye kehottaa polttamaan kaupunkinsa.” (Antti Luukkanen, Soundi)

SAANA SASSALI panee kuulijan ajattelemaan! Kuuntele uutuussingle!

by Arto.

SAANA SASSALI

Vuoden 2018 tangokuningatar sodankyläläislähtöinen Saana Sassali julkaisee uutta musiikkia.

Kappale on nimeltään Universumin Merkit, joka  on Saanan oma sävellys ja sanoitus.

-Universumin merkit ovat merkkejä, joita universumi lähettää ihmiselle kertoakseen tämän olevan oikealla tiellä. Uskomuksen mukaan näitä merkkejä voivat olla esimerkiksi maasta löydetyt kolikot ja höyhenet, vihreät valot sujuvassa liikenteessä, sekä erilaiset onnekkaat sattumukset ”oikeassa paikassa oikeaan aikaan”, Saana avaa tekstinsä sisältöä.

-Universumin merkkeihin uskokoon ken tahtoo, mutta ihminen on tänä päivänä tietoisempi kuin koskaan ympärillään tapahtuvista hirvittävistäkin asioista, esimerkiksi ilmastonmuutos -ahdistus on todellista, Sassali alleviivaa ja lainaa ajattelija Andrew Boydia:

”Kun tunnet olevasi yhtä kaiken kanssa, tunnet olevasi myös vastuussa kaikesta etkä voi paeta vastuutasi. Sinun kohtalosi on sidottu muiden elävien olentojen kohtaloon. Sinun täytyy oppia syleilemään universumia, tai sen paino murskaa sinut alleen. Sinun täytyy olla kyllin vahva rakastamaan koko maailmaa samalla kun tiedostat kaikki siinä tapahtuvat kauheudet.”

Saana Sassali vastaa myös laulunsa sovituksesta  yhdessä Aika VeliKultia- orkesterinsa kanssa, jossa kaikilla on myös Lapin passi.  Matias-veljensä lisäksi siinä soittavat torniolaisjuuria omaavat Juha Ketola ja Jan Kristian plus kittiläläisen äidin poika Ilkka Simonen. Lisäksi allaolevan videon kuvasi Jaakko Ketola (Pohjanmedia), niinikään Torniosta.

KINO YLLÄS-Elokuvia taivasalla-tapahtumaan toinenkin KARI TAPIO-spektaakkeli!

by Arto.

KARI TAPIO

Laulajalegendan Kari Tapion elämästä kertova Olen suomalaen -elokuva sekä sen  jälkeen pidettävä erikoiskonsertti. Yli kolmituntinen esitys koetaan ensimmäisenä ulkoilmanäyttämö Ihmisen Ringissä Kino Ylläs-tapahtumassa 13. & 14.syyskuuta. Sen jälkeen paketti nähdään yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen sekä viidessä erikoistilaisuudessa Espanjan Fuengirolassa.

Elokuva Kari Tapion elämästä ja musiikista tuo tuntureiden syliin Ylläkselle Olen suomalainen -elokuvan pääosanesittäjän Matti Ristisen ja ohjaaja Aleksi Mäkelän. Konserttiosuudessa kuullaan Kari Tapiota aikanaan säestänyttä Hänen Orkesterinsa-yhtyettä  solisteinaan Kari Tapion poika Jani Jalkanen ja Dimitri Keiski.

– Ylläksessä on hieno elokuvanäyttämö, mutta muutoin meillä on kiertävä elokuvateatteri projektoreineen ja valkokankaineen ja rakennamme näytökset aina jokaiseen esityspaikkaan erikseen. Elokuvan jälkeen on aina väliaika ja sen jälkeen täysipainoinen konsertti isäni suosituimmista lauluista, Luvassa on ainutlaatuinen kiertue, jollaista ei ole maassamme aiemmin nähty, Joona Jalkanen hehkuttaa.

Kari Tapio, oikealta nimeltään Kari Jalkanen, syntyi Suonenjoella 22.11.1945. Hän menehtyi sairaskohtaukseen joulukuussa 2010. Kari Tapio sai uransa aikana yhteensä 21 kultalevyä, 8 platinalevyä ja yhden tuplaplatinan. Iskelmä-Finlandian hän sai vuonna 2003. Lisäksi hänet valittiin Emma-gaalassa parhaaksi miespuoliseksi artistiksi vuosina 1999 ja 2005.

Pe 13.9. klo 20.00 Äkäslompolo, Kino Ylläs, Ihmisen Rinki

La 14.9. klo 20.00 Äkäslompolo, Kino Ylläs, Ihmisen Rinki

Ti 17.9. klo 17.00 Rovaniemi, Korundi

Ke 18.9. klo 18.00 Kemijärvi, Kulttuurikeskus

To 19.9. klo 17.00 Raahe, Raahesali

Pe 20.9. klo 18.00 Muhos, Koivu ja Tähti kulttuurikeskus

La 21.9. klo 17.00 Kiuruvesi, Kiurusali

Su 22.9. klo 17.00 Kalajoki, Virtasali

Ti 24.9. klo 18.00 Ylivieska, Akustiikka

Pe 27.9. klo 18.00 Imatra, Kulttuuritalo Virta

La 28.9. klo 16.00 Kuusankoski, Kuusankoskitalo

Su 29.9. klo 16.30 Lohja, Laurentius-sali

Pe 4.10. klo 17.30 Rauma, Rauma-sali

La 5.10. klo 18.00 Naantali, Kristoffer-sali

Su 6.10. klo 16.00 Pori, Promenadikeskus

To 17.10. klo 17.30 Kyrö, Kurkisali

Pe 18.10. klo 18.00 Klaukkala, Monikkosali

Su 27.10. klo 17.30 Karkkila, Karkkila-sali

Su 10.11. klo 16.00 Järvenpää, Järvenpää-talo

Pe 22.11. klo 19.00 Salo, Teatteri Provinssi

To 5.12. klo 19.00 Espoo, Sellosali (ei elokuvaa, pelkkä konsertti)

Fuengirola, Espanja

To 10.10. Cine Alfil (elokuva)

Pe 11.10. klo 19.00 Ravintola Kukko (konsertti)

La 12.10. klo 19.00 Ravintola Kukko (konsertti)

Su 13.10. Cine Alfil (elokuva)

Ti 15.10. Cine Alfil (elokuva)

 

Huippuvierailu: Americanan kummisetä JASON RINGENBERG Rovaniemelle!

by Arto.

Jason Ringenberg

Amerikkalaisen 1980 & -90-lukujen  nimibändin Jason & The Scorchersin keulakuva Jason Ringenberg esiintyy kitaransa kanssa 5. lokakuuta Rovaniemen Comicossa. Kaiken takana on ravintolan toinen omistaja, Pepe Tuononen, joka muistetaan parhaiten Jalla Jalla-yhtyeestä, jonka esikuviin Scorchers kuului.

– Onhan se aivan huippua,  että ukko tänne saapuu. Rovaniemen keikka on varma. Nyt Lenny Lindfors  yrittää hommata keikkoja muuallekin Suomeen. Joskus näinkin päin eli Lappi ensimmäisenä,  Pepe myhäilee tyytyväisenä.

Lapin pääkaupungissa toteutetaan myös unelmia. Kun Pepe ja Jalla Jalla-kollegansa Jouko Hiltunen  ovat käyneet  useammallakin Jasonin keikalla ja keskustelleetkin hänen kanssa, Pepelle tuli ajatus.

– Oltiinhan jo niinsanotusti hyvän päivän tuttuja Jasonin kanssa ja niinpä esitin Joukolle,  että kysäistäänpä herralta josko päästäisiin  jokunen biisi soittaan yhdessä. Lähetettiin viestiä menemään liitteenä linkki Jalla Jallan Hospital walz-videoon ja hiukan tietoa meistä  ja perskule Ringenberg innostui.

Vanhaa sanontaa mukaillen: Parempi kysyä, kuin katua, sillä nyt Rovaniemellä Jasonia odottaa  neljä innokasta soittajaa, Pepen ja Joukon lisäksi Greenhouse AC:n Scorchers-fanit Hannu Kulusjärvi ja Jari Mikkola.

Laulaja, lauluntekijä ja kitaristi Jason  Ringenberg on lähtöisin  Illinoisista, josta muutti  kesällä 1981 Nashvilleen, jossa  perusti bändin nimeltä Scorchers. Tarkoitus oli  ravistella  amerikkalaista musiikkiperinnettä ja siinä hän onnistuikin. Yhtyeen kyky yhdistää country punkkiin levyillä Fervor ja  Lost and Found oli jotakin uniikkia. Musiikkia kutsuttiin cowpunkiksi. Scorchersista  tuli myös yksi sukupolvensa jännittävimmistä livebändeistä ja vuonna 2008 Americana Music Association muisti sitä elämäntyöpalkinnolla.

Rolling Stone kirjoitti, että Scorchers uudelleenkirjoitti rock`n`rollin historiaa. Mojo taas risti Jason Ringenbergin Americanan kummisedäksi, joka vuonna 1999 heittäytyi soolouralle ja jatkoi menestyksekästä muusikon taivalta ja on julkaissut jo viisi albumia. Hän on luonut myös lapsille musiikkihahmon  Farmer Jason, josta hänet on palkittu muun muassa Emmyllä.

Live: Pitkää ikää, TOM JONES!

by Arto.

Verevää menoa ja vauhtia riitti Tom Jonesin konsertissa

TOM JONES Club Teatria Oulu 3. 8.

Oulun konsertin jäätävässä aloituksessa John Lee Hookerin Burnin hellissä Tom  Jones mourusi ja ärjyi kuin raivo härkä ja taustalla löivät isot tulilieskat. Hän lauloi: “Maybe there ain`t no heaven, maybe there ain`t no hell. Maybe there ain`t no heaven, no burning hell. No! Yeah hey!”

Walesin tiikeri  oli kuin uudestisyntynyt. Hän sai yleisön reagoimaan ja tanssimaan. Taustalla soitti, ei mikään pompöösi viihdeorkesteri, vaan nuori ja energinen roots-bändi, joka antoi laululle tilaa. Ensi vuonna mestari  täyttää 80 vuotta. Vaikka laulajalla on viime vuosina ollut jonkin verran terveyshuolia ja konsertteja on jouduttu perumaan, hänen instrumenttinsa oli edelleen huippukunnossa.

Missisipin suiston Hooker-tamppaus  sai yleisön haukkomaan henkeä ja sen jälkeen kuljettiin Teksasin hiekka-aavikon  ZZ Top-boogittelun  Run onin kautta Randy Newmanin lauluklassikkoon Mama told me not to come, jonka teki tunnetuksi Three Dog Night.

Oulun konsertin runko muodostui 2010-luvulla julkaistuista albumeista; Praise & Blame, Spirit in the Room ja Long Lost Suitcase, jotka sisältävät bluesia, boogieta ja gospelia. Tom Jones  kertoi yleisölle, että kaikki lähti Elviksestä. Las Vegasissa esiintyessään 1960-70-luvuilla, molemmilla oli huone Hilton-hotellissa ja tavatessaan, heillä oli tapana laulaa yhdessä gospelia ja kerran Elvis kysyi Tomilta, milloin aiot tehdä gospel-levyn.

Kun Tom solmi rahakkaan levytyssopimuksen Island Recordsin kanssa, hän katsoi, että nyt on gospel-levyn aika, mutta kun yhtiön pomomies David Sharpe  kuuli Praise & Blamen, hän parahti: ” Olemme maksaneet omaisuuden Mercedeksestä, nyt saammekin ruumisauton ja kaksitoista laulua virsikirjaan.” Hän erehtyi kuitenkin pahasti. Vaikka  Jonesilla on yli 50-vuotisella urallaan ollut iso liuta hittejä, eniten positiivista palautetta hän on saanut tämän vuosikymmenen levyistä. Praise & Blame antoi uuden nosteen Tomin uralle 11 vuoden kuivan kauden jälkeen.

Välillä liikuttiin hyvinkin syvissä vesissä

Kieltämättä Jonesin konsertista välittyi elämälle kiitos-fiilis, uskon ja kuoleman pohdinnat ja muut isot asiat. Kaikista syvimmälle Tomin laulu meni alun Susan Wernerin Did trouble me-gospelissa, mutta vaikuttavia olivat myös luennat Blind Willie Johnsonin Soul of a manistä ja Leonard Cohenin Tower of songista. Väkevää oli myös musiikki. Suurin yllätys oli kuitenkin, että vanhat hititkin oli sovitettu uudelleen ja riisutuissa versioissa bongot soivat päällimmäisenä I`s not unusualissa, hanuri Delilahissa ja piano I`ll never fall in love againissä. Laulujen myötä Jones lähetti  myös tutuilleen terveisiä yläkertaan niin Salomon Burkelle (Cry to me) kuin Louis Armstrongillekin (What a wonderful world).

Tom Jonesin laulu tuli allekirjoittaneelle paremmin tutuksi 1960- ja -70-lukujen vaihteessa hänen tv-showstaan. Vähäisessä tarjonnassa ohjelma oli tärkeä musiikkinälkäiselle 16-vuotiaalle, sillä siinä näki monia maailmantähtiä ensi kertaa livenä, tosin isännän iso ääni jyräsi liiankin usein vierailijan. Toinen seikka, joka ärsytti Jonesissa olivat hänen  tanssiesityksensä. Kun oli kerran nähnyt mustavalko-Blaupunktista soulin kummisedän James Brownin riisuvan viittansa ja näyttävän huikeat askelmerkkinsä, parempaa ei ollut enää olemassa.

Mutta nyt Tom Jones on saanut  kaiken anteeksi. Jos Kuningatar Elisabet II on fanittanut häntä miehen uran alusta, minä repsahdin vasta tämän vuosikymmenen alussa, kun kuulin hänen albuminsa Praise & Blame. Silloin hän  kertoi tekevänsä oman vastineensa Johnny Cashin American Recordings-levyille, jotka jäivät artistin  viimeisiksi henkäyksiksi.

Oulun kaksituntisen konsertin Tom veti ilman taukoa (ja ilman vesipulloa), joten hän oli vahvasti elossa. Hänen upea lauluesitys kruunasi illan, ja bändikin toimi hyvin, vaikkakin  yhtyeestä puuttuivat viimeisten levyjen keskeiset muusikot Ethan ”Glynin poika” Johns ja Jeremy Stacey.

Teksti & kuvat: Arto Junttila

Hieno ilta juurevaa bändiä myöten

Oulun konsertin biisilista

Burning Hell

Run On

Mama Told Me Not to Come

Did Trouble Me

Raise a Ruckus

Sex Bomb

Fever

Take My Love

Great Balls of Fire

Cry to Me

Delilah

Soul Of a Man

Tower of Song

I’ll Never Fall in Love Again

Green, Green Grass of Home

What’s New Pussycat?

It’s Not Unusual

You Can Leave Your Hat On

If I Only Knew

I Wish You Would

What a Wonderful World

Kiss

Strange Things