Yleinen

Pohjoisen ykkösdokumentaristi ANTTI HAASE sai Lapin taidepalkinnon

by Arto.

ANTTI HAASE

Lapin taidetoimikunta palkitsi elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Antti Haasen pohjoisen tarinoita kertovista dokumenteistaan. Toimikunnan mukaan Lapin merkittävimmän dokumenttien tekijän elokuvat ovat huolella työstettyjä, mutta tunteella tehtyjä. Niissä kartoitetaan kanssaihmisten tarinoita ihmisen mittakaavassa.

 

Antti kertomassa uusimmasta Panimomestari-elokuvastaan Tornion Lapparissa kuukausi sitten

Taidepalkinto jaettiin keskiviikkona Torniossa Hotelli Olofin tiloissa. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa.

Antti Haase (s. 1972) varttui  Rovaniemen maalaiskunnan Syväsenvaarassa Joulupukin naapurissa. Tällä hetkellä hän asuu perheineen Vojakkalassa, Tornionjoen rannalla.

Antti ja Panimomestarin päätähti Leo Andelin

Vuosina 1996-2000 hän opiskeli Australiassa. Hän  valmistui taiteen maisteriksi Australian Film TV & Radio Schoolista ja opinnäytetyöstään Clown Doctors (2000) hänet palkittiin  Film Australia Documentary Awardilla.

Palattuaan Suomeen Haase  on ohjannut useita Lappiin sijoittuvia dokumenttielokuvia, kuten Porounen (2001),  Isien merkit (2007), Jos mulla ois valta (2008), Monsterimiehen (2014) ja Valontuojat (2017). Viimeisin elokuva on vasta kutsuvierasensi-illassa nähty Panimomestari.

Tässä muutama sana ja trailerit Antin kolmesta viimeisestä dokumentista.

Monsterimies kertoo Suomen ainoasta Euroviisuvoittajasta heavybändi Lordista. Elokuva voitti muun muassa Austinin filmifestivaalien  pitkien dokumenttielokuvien kilpasarjan pääpalkinnon. Arvostettu tapahtuma tunnetaan ”käsikirjoittajien festivaalina”, joka valitsee esitettäväksi vuoden parhaita vahvaan tarinankerrontaan pohjautuvia elokuvia. Vuonna 2016 Monsterimies oli myös yksi eniten kansainvälisiä festivaaleja kiertäneistä suomalaiselokuvista. Pienenä detaljina kerrattakoon vielä, että Lordin musiikin lisäksi elokuvassa kuullaan Haasen hovisäveltäjän tromssalaisen Håkon Gebhardtin musiikkia, josta hän pokkasi Rolling Stone-lehden Original Soundtrack 2016-palkinnon musiikkifilmifestivaaleilla Italian Torontossa.

Monsterimies-elokuva esittelee oivallisesti yhden puolen Mr Lordista. Perinteiset musiikkidokkarit ovat asia erikseen. Mr Lordi alias Tomi Putaansuu on sympaattinen mies ja se välittyy  hienosta elokuvasta. Vapaalla Mr Lordi on lupsakka piippua poltteleva ja Reinoissa tallusteleva lappilainen, mutta lavalla hän muuttuu aivan muuksi. Kun Mr Lordi sadattelee ja kopisuttelee alas kapeita kierreportaita täysi varustus niskassaan ja repii maskia parrastaan, että kipeää tekee, miettii miksi suomalaiset ovat Lordinsa hylänneet. Hän tekee hommaansa kuitenkin täydellä sydämellä. Mr Lordi maalaa tyylillään kuten Reidar Särestöniemi, mutta ehkä Lordi on liian epäsuomalainen. (AJ)

Valontuojat on elokuva suomalaisesta sisusta ja hyvinvointivaltion rakentamisesta. Se kertoo sähköistämisen historiasta ja Antin isoisästä  Gunnar Haasesta, josta tuli Lapin ihmisille  Valon Isä. Tarinansa jakavat raskaan linjanrakennustyön tehneet asentajat ja syrjäkylien emännät, jotka kokivat kodeissaan sähkön tuoman helpotuksen 1940-80-luvuilla.

Panimomestari  on Antin viimeisin työ, jonka yleisönäytökset ovat vielä edessä. Elokuva on tarina siitä, miten torniolaisen Andelinin  työläisperheen Leo-pojasta kasvaa oluen herrasmies, joka intohimoisesti varjelee pohjoisen maaperästä syntynyttä ”olutkukkaa”. Hän  voittaa kahdesti  tavoitellun kansainvälisen  ”oluen panemisen Michelin-tähden” eli  Monde Selection-kilpailun  ja on nuorten rinnalla herättämässä uudelleen henkiin torniolaista oluen valmistusta. 

Antti Haasen tekemä dokumentti Panimomestari on balladi torniolaisen oluenpanemisen perinteestä ja sen siirtämisestä eteenpäin. Surutyö, kun kaikki romahti ja tehdas suljettiin, muuttuu uudeksi aluksi. Kisälli Leo Andelinin ja oppipoika Kaj Kostianderin tiet kohtaavat kolkosti tyhjyyttä kaikuvan oluttehtaan uumenissa. Hieno tarina, täynnä monia mieleenjääviä yksityiskohtia. Uskomatonta, miten puoleen tuntiin oli saatu puristettua niin paljon, kerronnan rytmin yhtään siitä kärsimättä. Se soi kuin hyvä biisi. Hieno kulttuuriteko! (AJ)

Lapin taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle. Palkinto on tunnustus kuluvan vuoden ansiokkaasta ja merkittävästä työstä. Se voidaan myöntää myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta elämäntyöstä tai toiminnasta.

Lokakuun LAPIN LISTA-ehdokkaat! Sami Keskitalo ja neljä merilappilaishaastajaa!

by Arto.

Lokakuun Lapin Lista-ehdokkaat: Sami Keskitalo (ylhäällä vas.), Miia Junes, Ramina, Arwid W. ja Arabian Kuu & Haapis x Mak3 x Savveh

Parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Syynä siihen, että Lapin Lista tulee vasta nyt on se, että uusia pohjoisia videoita on ollut vähän tarjolla, eikä viitsi teitä väsyttää ikiklassikoilla tyyliin Syys surumielinen.

Viime kuussa Benjamin Enroth hätkäytti ylivoimaisuudellaan. Särkyneet-kappale on noussut nyt myös Radio Pookin Listan ykköseksi! Lappilaistekoisesta laulusta näyttää tulevan ensimmäinen iso hitti Benjaminille, josta onnittelut!

Mutta mainio viiden laulun setti on taas  tarjolla. Äänestysaikaa on pari viikkoa,  25.10. asti.  Ehdokkaista tunnetuin  on hyvin  muun muassa Seinäjoen tangomittelöissä pärjännyt Sami Keskitalo, joka keikkailee ja levyttää enää harvakseen. Leipä tulee nykyään Lapin luonnosta, sillä kymmenisen vuotta sitten hän palasi etelästä juurilleen pohjoiseen, koska halusi kolmelle pojalleen turvallisen kasvuympäristön ja opettaa heille perinteistä metsästystä ja kalastusta.

Aleksis Kiven päivänä Radio Suomen Levylautakunnan suosikiksi nousi  keminmaalaislähtöisen Miia Juneksen Tyhjiö, jota erityisesti raadin vierailija Esa Eloranta hehkutti: ” Mulla tämä laulu meni ihon alle ihan täysin.  Ääni kaunis ja laulaja lauloi sydänverellään ja syntyi taika, joka sai pitelemään itkua. Täsmäohjus!”  Manna taas tiivisti: ” Kypsää tulkintaa!”

Lapin Listalla räppi ei ole vielä saanut kertaakaan oikein tuulta siipiensä alle. Saa nähdä, miten käy nyt kun haaparantalaiskolmikko Haapis, Mak3 & Savveh sekoittaa puhelauluunsa melodisia aineksia ja ruotsinsuomalaisten jälkeläisten tekstikin on kuin toisi Esko Rahkosen Kotiseutu Pohjolassa-laulun tähän päivään.

”Vanhan ajan vintage- meininkiä reippaalla otteella”. Näin luonnehtii kemiläinen Arwid W. ja Arabian Kuu omaa lupsakkaa musiikkiaan.  Kovaa sakkia mukana; Kime Klemettinen, Kari Korkala, Ari Viitala ja Jani-Petteri Hägg.

Torniosta löytyy useampikin loistava naislaulaja, joka on jäänyt turhan vähälle huomiolle, tässä heistä yksi Ramina, joka esittää kuukauden coverklassikon.

Tähänastiset ykköset: Free Ride, Markus, Iskuporakone, Joni Niittyvuopio, Wristshakers ja Benjamin Enroth.

KLIKKAA KUVAA, KUUNTELE JA ÄÄNESTÄ  PAINAMALLA NIMIPALKKIA! KIITOS!

Syksyn KALOTTJAZZ & BLUES-erikoisessa mm. runollista VUOKKO HOVATTAA ja rohevaa paikallista roots-meininkiä! Kuunnelkaapa, mitä luvassa!

by Arto.

Jazz ja blues soivat rajakaupunkien syksyssä. Koronapandemian vuoksi kesältä perutun Kalottjazz & Blues –festivaalin tilalla kuullaan Tornion ja Haaparannan kulttuuritoimien järjestämänä konserttisarja, jonka kaikki  esitykset ovat ilmaisia. Lippuja niihin on rajoitetusti ja ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse: Tornion konsertit: kulttuuritoimisto@tornio.fi ja Haaparannan konsertit: pia.marttinen@haparanda.se.

Kaikki konserttiajat ovat paikallista aikaa!

Ohjelmamuutokset mahdollisia

Ultra Bra-yhtyeestä tutuksi tullut VUOKKO HOVATTA esiintyy Kolmisin-yhtyeensä kanssa Tornion Musiikkitalolla ensi sunnuntaina 11. lokakuuta klo 15. Hänen ohjelmistonsa koostuu kirjailija-runoilija Riina Katajavuoren runoista, joita ovat säveltäneet hänen yhtyekumppaninsa vibrafonisti Panu Savolainen ja alttoviulisti Atte Kilpeläinen.

Konserttiin otetaan vallitsevien pandemiarajoitusten vuoksi vain 50 henkilöä, mutta tilaisuus  striimataan, joten esityksestä voi nauttia myös kotisohvalta käsin.

Rovaniemellä varttunut musiikin moniottelija MATTI SALO on tehnyt ja esittänyt musiikkia laidasta laitaan jazzista death metalliin. Oulusta musiikkipedagogiksi valmistunut Matti asustaa nykyään Tampereen seudulla ja soittaa myös räppäri Hannibal Starkin ja folklaulaja Kielo Kärkkäisen bändeissä, mutta Haaparannan kaupunginhotelliin hän saapuu 13. marraskuuta oman jazzkvartettinsa kanssa.

”Dynaaminen, virkistävä ja ennakkoluuloton!”. Näin tiivisti Soundi-lehti vuosi sitten  yhtyeen Tetraktys-esikoisen musiikin. Myös JazzRytmien Osku Rajalalle maistui: ” Erilaisten elämysten sävyttämä levykokonaisuus. Ilmava väljyys ja avaruus muuttuvat aika-ajoin massiivisen räimeäksi remuksi, jossa tenori puhkuu tuutin täydelta ja Matti Salon kitara liikkuu murrettuna progena. ”

Matti Salo Quartet: Matti Salo – kitara, Sami Sippola – saksofoni, Ville Rauhala – basso & Janne Tuomi – rummut

Look Twice on ensimmäinen pitkäsoitto, jonka Buenos Airesin blueskasvatti, kitaristi-laulaja SAVERIO MACCNE teki pari vuotta sitten suomalaisvoimin. Sitä ennen hän oli  julkaissut  jo puolisen tusinaa albumia.

Ensi kertaa Saverio saapui Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, mutta vasta viime vuosina hän on tehnyt itseään tykö täkäläisissä bluespiireissä ja esiintynyt muun muassa Pakkasukko Blues`n Jazzissa, Kalottjazz & Bluesissa ja Inarin Gamas Bluesissa.

Saverio on vahvasti kiinni bluestraditiossa, mutta myös oma ääni kuuluu. Hänen rytminen ote on vahva, musa lyö kipinää ja tunteenpalo roihuaa verenperintönä.

Haaparannan Folkets Husin keikalla 20. marraskuuta hänen Double Ace-bändissä soittavat rumpali Olli Estola ja basisti Jaakko Konttila.

MEDICINE MEN on Free Ride-yhtyeen nokkamiehen, laulaja-kitaristi Tapani Ollosen, akustinen projekti, jossa hän pääsee laulamaan lännen lauluja, americanaa, yhdessä basisti Markku Paavalniemen kanssa.

Tornion Paja-ravintolassa 27. marraskuuta luvassa on tunnettuja klassikoita ja vähän tuntemattomampiakin tunnelmapalasia. Rokkia, bluesia, countrya, hillibillyä…ja laadukasta Time after time-tyylin hittikamaa vahvoin Deep North-maustein.

Medicine Men live

Another Hillbilly Live-one from River Restaurant 14/7/17

Julkaissut Medicine Men Tiistaina 18. heinäkuuta 2017

Suomen itsenäisyyspäivän jälkeisenä tiistaina 8. joulukuuta, Kalottjazz & Blues-konserttisarja päättyy Haaparannan kirkkoon ja virittäydytään joulutunnelmaan  vaasalaislaulaja MARIAH HORTANSIN  ja jazzkitaristi M. Sandbergin johdolla.

Mariah kertoo kotisivullaan, että hänen musiikilliset vaikutteensa tulevat suuresta amerikkalaisesta laulukirjasta ja laulajasuosikkeja riittää  Peggy Leestä Frank Sinatraan.

 

Tornio400: Janne Leimolan LÄJÄ-dokumentti ensi-iltaan helmikuussa 2021

by Arto.

JANNE LEIMOLA

Tornion vanhat punkkarit saavat harvinaista herkkua ja mieluisan alun 400-vuotispäivien juhlitaan ensi helmikuussa, kun  Terveet Kädet tekee maihinnousun kotikaupunkiinsa. Lisäksi  luvassa  on TK-valokuvanäyttely  Aineella ja   Janne Leimolan dokumentin premiääri yhtyeen johtohahmosta Veli-Matti Äijälästä eli Läjästä.

Mistä ajatus tehdä dokkari, juuri Läjästä lähti, käsikirjoittaja ja ohjaaja Janne Leimola?

-Elokuvaidea syntyi Rovaniemelle muuttaessa, kun halusin tehdä elokuvan jolla olisi jonkinlainen yhteys Lappiin. Pyörittelin muutamia henkilökuvauksia mielessä ja päätin, että kysyn Läjältä olisiko hänestä mahdollista tehdä elokuva.

Tuttu mies. Luulen että olen Läjän tavannut ensimmäisen kerran Turussa jo vuonna 2007, jolloin järjestin TVO:lle keikan, jossa esiintyi muun muassa Terveet  Kädet. Bändi oli myös minun luona yötä.

Mitä turkulainen tekee Rovaniemellä?

-Minulla on taiteen maisteriopinnot käynnissä Lapin yliopistossa. Muutin Turusta Rovaniemelle elokuun lopulla 2018. Aiemmin olen opiskellut mediatuotantoa Turun taideakatemiassa, keskittyen elokuvatuottamiseen.

Mitä olet tehnyt Lapissa opiskelun ohessa?

-Inarin Skábmagovat-elokuvajuhlilla olen ollut ensin tekniikan puolella talkoohommissa ja sitten viime kerralla palkkatöissä tuotannon puolella. Maininnan arvoinen työllistäjä on ollut myös Sodankylän elokuvafestivaalit, joita ei tosin tänä vuonna ollut koronakriisistä johtuen ja Arktisen neuvoston ulkoministerikokous Rovaniemellä. Muuten teen freelancerina töitä Oulun kongressitekniikalle.

Musiikin puolella  Läjästä kertovan dokkarin lisäksi olen tehnyt videota kansanmusiikkiyhtye Aoide:lle, joka levyttää Helmi Levyt -yhtiölle. Omien musiikkiprojektien äänitykset ja miksaukset myös ovat olleet käynissä ja alkavat vihdoin olemaan loppusuoralla.

Itselläsikin on vahva punk-tausta, myös soittajana?

-Hardcore punk on edelleen tärkeimpiä asioita minun elämässä. Sanoisin, että se on myös syy miksi on päätynyt elokuva-alalle. Hardcore punkin DIY-etiikkaa pyrin noudattamaan elokuvaprojektien suhteen ja myöskin anarkismin tasa-arvon periaatteita, että vaikka nimellisesti olen projektin ohjaaja tai tuottaja niin kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus olla mukana ideoimassa ja suhde muihin tiimin jäseniin on ilman hierarkioita.

Omat bändit myös elävät, vaikka jäsenistö suurilta osin asuu nyt muualla kuin niiden perustamispaikalla Turussa. Grindcore-yhtye Büfo on aktiivisin. Meiltä tulee levy ja musiikkivideo ulos aivan pian. Sitten soitan rumpuja black metal yhtyeessä nimeltä Musta Aaria, joka on uusi juttu, siltä tulee c-kasetti ulos joskus tässä. Muita yhtyeitä missä olen joskus vaikuttanut ovat olleet hardcore-yhtyeet Diskurssi, Raivoraittius, Brain Rot, Painstream ja kitaraa soitin doom metal -yhtyeessä Deepwoods.

Elokuvan tekijänä  Ääniä maan alta  kymmenen vuotta sitten lienee  tärkein työsi  tähän asti? Mitä muuta?

-Ääniä maan alta- dokkari syntyi tarpeesta dokumentoida turkulaista TVO-musiikkiklubia, joka silloin 10-vuotta sitten pakotettiin muuttamaan pois legendaarisista tiloista Ylioppilastalon alakerrasta, Rehtorinpellonkatu 6 osoitteesta. Se kertoi klubin historian 1960-luvulta vuoteen 2010. Klubin vaiheista kertoivat muun muassa M. A. Numminen, Kauko Röyhkä ja Khatarina-yhtyeen Anne Nordling.

Lisäksi koen onnistuneeni  Sakke Korpelan ohjaamassa kauhulyhärissä Valon johdattamat, johon tein ensimmäisen 5.1. surround- äänisuunnittelun  ja Turun kirjaston musiikkiosaston esittelyvideossa, jonka ohjasin. Turun Sanomien kulttuurisivuilla sain kiitosta myös Turun ylioppilasteatterille tekemästäni äänisuunnittelusta Adalmiina Helmi-näytelmään.

 Läjähän valittiin Lapin Kansassa Suomi100-vuonna Vuosisadan Lappilaiseksi ja kuten Läjä itse kertoi allekirjoittaneelle, äänestäjät olivat aivan muualta kuin Lapista, mitä mieltä?

-Itse en muista äänestykseen osallistuneeni, mutta voisin kuvitella että äänestyksessä oli aktiivisessa roolissa Punk in Finland -keskutelufoorumin yhteisö. Se on yksi isoimpia netin keskustelufoorumeja Suomessa.

Eräässä haastattelussa  kerroit, että hardcore-väellä on oma verkostonsa, jota kautta ulkomaan keikkailu onnistuu. Onko verkostoituminen syntynyt 2000-luvulla, sillä silloinhan Terveet Kädetkin pääsi vihdoin Brasiliaan?

-Varmasti nykyään on helpompaa ja nopeampaa kommunikaatio ulkomaille internetin myötä. Omien yhtyeiden kanssa on tullut soitettua Eurooppassa kiertueita ja yksi pidempi kiertue Kaakkois-Aasiassa. Ehkä niissä on auttanut myös kun itse järjestin paljon keikkoja Turussa niin sitä kautta syntyi yhteyksiä laajalle.

Paljon puhutaan Terveitten Käsien levyjen leviämisestä, mutta kun Läjä painatti niitä vain 200 kappaletta, levikki on maksimissaan 10-20 000?

-Hyvä myynti se on underground-musiikkia tuollaisetkin määrät! Netin myötä kuuntelijakunta on varmasti  nykyään paljon fyysisten äänitteiden levikkiä laajempi.

Mitä Läjän kanssa olen jutellut niin 1980-luvulla oli todella aktiiviset tape trading eli nauhanvaihtokuviot, jossa ihmiset kopioivat c-kasetteja ja lähettivät niitä eteenpäin saaden vaihdossa taas jotain eksoottista punkkia vaikkapa Suomesta. Ja tähän tape tradingiin Terveiden Käsien suosia vaikkapa juuri Brasiliassa perustunee alkujaan.

Itseasissa juuri tuolla Kaakkois-Aasiassa, kun kierrettiin, siellä oli kovia TK- ja Suomi-hardcore-faneja. Eräs loistava yhtye oli Singaporessa nimeltään Vaarallinen (tosiaan suomalainen nimi!), joka soitti keikalla coverina TK-klassikon Pissaa ja paskaa.

Syyskuun Lapin Listan ykköseksi, Benjamin Enrothin laulama ja lappilaisserkusten kynäilemä SÄRKYNEET!

by Arto.

Miehet Särkyneet-laulun takaa Benjamin Enroth, Jukka Karppinen ja Erkki Koivisto

Menevä iskelmä  Särkyneet oli ylitse muiden syyskuun Lapin Lista Top 5-äänestyksessä. Benjamin Enrothin esittämä ja lappilaislähtöisten Jukka Karppisen ja Erkki Koiviston tekemä  laulu takoi tulosta tasaiseen tahtiin ja löysi uusia pohjoisen kuulijoita päivittäin. Kansallisestikin  siitä näyttää tulevan Benjaminin isoin hitti toistaiseksi. Toiseksi Lapin Lista-äänestyksessä tuli Sanningslandetin  Du och jag ja kolmanneksi Aino Elinan Sillä rajalla.

Tampereelta tavoitettu, etelään Kemijärven ja Rovaniemen kautta päätynyt,  lauluntekijä Jukka Karppinen iloitsee Särkyneet-laulun menestyksestä ja kiittelee lappilaisia  äänestäjiä.

-Laulu on saanut hyvin siivet alleen.  Juuri sunnuntaina se nousi suoraan Radio Pookin listalla sijalle kuusi. Radiosoittoa toki toivotaan lisää, mutta striimausmäärät kasvavat koko ajan ja alkavat olla jo samat kuin Benkun  aiemmilla biiseillä yhteensä.  Kyllä tästä hitti on tuloillaan, joten olemme varsin tyytyväisiä.

Jukka Karppinen tekee silloin tällöin myös soolokeikkoja

Jukka on pitkänlinjan lauluntekijä, joka on saanut maistaa aiemminkin menestystä,  sillä Teostosta löytyy viisisataa hänen biisiään, jotka lähes kaikki on levytetty. Suosituin on Antti Raiskin esittämä Sydäntä naulataan, joka ylsi Radio Suomen kymmenen soitetuimman joukkoon vuonna 2007, mutta vahvasti elämään ovat jääneet myös Jukan lappilaisartisteille tekemistä lauluista muun muassa lähes miljoona YouTube-kuuntelua saanut Sami Keskitalon Piilotan sinut sydämeeni, Taikakuun Kuuntelen ja Souvareiden Amore mio ja Ei oo synti eikä häppee syntyy Lappiin.

Jukka kertoo, että Särkyneet-laulu syntyi yhteistyössä hänen serkkunsa Erkki Koiviston kanssa. Nuoren miehen tie  on vienyt Sodankylän ja Ylitornion kautta Helsinkiin.Itse muistan hänet vuosikymmenen takaa merilappilaisyhtyeistä Groovin`High Allstars ja Molliori.

-Teemme Erkin kanssa biisejä paljon yhdessä. Se on yhteinen prosessi, jossa kumpikin  ruokkii toista ja on aktiivinen ideantarjoaja. Viikonlopun mittaiset ”biisileirit” toimivat meillä ja lauluja syntyy. Särkyneeseen sävellys, sanoitus ja sovitus  syntyi tiimityönä. Minulla oli kertosäkeen melodia-aihio päässä jonkin aikaa, sekä tekstiaihio ja kertosäkeen teema. Esittelin ideat Erkille, ja koska ne olivat hänestäkin toimivia, aloimme työstää hommaa edelleen. Tekstiin haluttiin tuoda positiivista viestiä ja kuinka vastoinkäymisten kohdatessa toisen tuki on  tärkeää ja kuinka vastoinkäymiset voivat lujittaa suhdetta.

Yhteys laulaja Benjamin Enrothiin  Jukalla syntyi kymmenisen vuotta sitten, kun hän sävelsi Benjaminille Kiiltokuvaa-laulun, mutta  yhteinen sävel löytyi  toden teolla vasta pari vuotta sitten.

-Olimme tehneet Erkin kanssa laulun nimeltä En oo. Tarjottiin sitä Benkulle ja hän koki  sen heti omakseen. Samalla hän esitti toiveen että tekisimme sen valmiiksi asti, eli koko tuotannon. Näin tehtiin ja biisi sai aikaan positiivista pörinää ja somevilinää  Benkun ympärille ja niinpä mies on pidetty mielessä. Toukokuun lopussa sitten Benkku kävi laulamassa Erkin ”pajalla” ja hän halusi, että myös Särkyneet – laulun  teemme alusta loppuun  ja hyvältä näyttää, lauluntekijä Jukka Karppinen  sanoo tyytyväisenä.

LAPIN LISTA TOP 5  syyskuu 2020

  1. BENJAMIN ENROTH: Särkyneet
  2. SANNINGSLANDET: Du och jag
  3. AINO ELINA: Sillä rajalla
  4. CMX: Ruoste ( SuomiLove-live)
  5. TOMIGUN (feat. Hannibal Stark, Jaakko Laitinen & Talonpoika Lalli) : Kuumaa peltiä

SUVI TERÄSNISKAN Iltalauluja-levyllä mukana mm. Lapin äidin kehtolaulu ja Sininen uni

by Arto.

–Kaikki kappaleet ovat olleet mukana minulle merkittävissä elämänvaiheissa. Esimerkiksi Nyt kerron mä sulle lapseni -kappaletta lauloin pikkuveljelleni hänen ollessaan vauva ja Suojelusenkelin esitin esikoispoikani Terhon ristiäisissä 2015.

Näin kertoo kolmen lapsen äiti, laulaja Suvi Teräsniska, joka toteutti keväällä haaveensa ja levytti muutaman tutun kehtolaulun ja kun yleisö vaati lisää, Suvi  jatkoi teemaa ja levytti kokonaisen Iltalauluja-albumin.

Leri Leskisen tuottamalla kokonaisuudella on mukana yhteensä yhdeksän Suville tärkeää laulua.  Hänen kaunis ääni ja Peter Engbergin akustinen kitara, ei se muuta vaadi. Levyn tunnelma on kautta linjan lempeä ja herkkä, niinkuin tuutulaulujen  kuuluukin.

Tarja Ylitalon Lapin äidin kehtolaulu, Tapio Rautavaaran Sininen uni tai Mikko Alatalon Suojelusenkeli ovat vanhemmalle sukupolvelle tuttuja, mutta eivät ehkä enää kaikille nuorille, joten on aina paikallaan, että näitä klassikoita levytetään uudelleen. Suvin levyltä löytyy myös ei niin paljon laulettuja lauluja kuten Hyvin hiljaa, Minne menee, mistä tulee , Lintu (L’oiseau), Peikkoäidin kehtolaulu, Nyt mä kerron sulle lapseni ja Pilvipeiton alla.

Sukupolvia yhdistävä Iltalauluja-levy on tällä hetkellä Suomen virallisen albumilistan kakkosena ja  digitaalisesti  se julkaistaan 18. syyskuuta. Kaikkiaan Suvin albumeita on myyty lähes puoli miljoonaa kappaletta ja jokainen niistä on ylittänyt vähintään platinarajan. Hänen edellinen albuminsa on syksyllä 2019 julkaistu Ihmisen poika. Tällä hetkellä Suvi ihastuttaa katsojia Nelosen suositussa Tähdet, tähdet -ohjelmassa.

Iltalauluja-CD on myynnissä lehden kera Lehtipisteissä kautta maan.

Haaparantalaiskolmikko räppää suomalaisjuurilleen

by Arto.

Haapis & Mak3 & Savveh Seittenkaaren sillalla

Uutuusvideolla  Haaparannalla asuvat toisen polven ruotsinsuomalaiset Haapis & Mak3 & Savveh istuvat Lupiovaaran huipulla ja katse on tiukasti Tornionjoen toiselle puolelle Suomeen. Yhteistuumin kaveruksilta syntyi laulu Meidän koti, joka on heidän tribuuttinsa  vanhemmalle sukupolvelle.

-Biisi syntyi, kun lähdettiin miettimään jotain aivan uutta. Kerrotaan suomalaisista, jotka aikoinaan lähtivät Ruotsiin työn perässä, kun Suomen valtasi kova työttömyys ja palkkataso oli heikko. Tarina varmasti koukuttaa muitakin kuin meitä nuoria, uskoo Haapis alias Mika Haapakoski.

Hiphop ja räp yhdistävät kolmen koplaa ja  tunteneet he ovat toisensa koko ikänsä. Itse Örebrossa syntynyt Haapis kertoo, että oma innostus hiphoppiin ja räppiin heräsi, kun Markus-veli (Mak3) toi kotiin 2pac CD:een. Vuonna 2006 tuli hänen ensimmäinen julkaisu, mutta vakavammin Haapis alkoi tehdä musaa veljensä kanssa 2012.  Vaikka hän tekeekin musaa suomenkielellä,  hän ei pidä ongelmana räpätä Ruotsissa suomeksi, jota hän tekee soolonakin.

Yleisö  on löytynyt netin kautta ja kun uutta musaa tulee ulos, ystävät levittävät tietoa eteenpäin, sanoo Haapis, jonka yksi tähänastisista huippuhetkistä  oli, kun hän pääsi  beatboxaamaan YleX:n freestyle-showsta tuttujen  Lyömättömien Oulun keikalla.

Kuvaus & Editointi : Jaakko Ketola / Pohjanmedia

Ilmakuvaus : Joni Lehto

Ohjaus : Haapis, Mak3, Savveh & Jaakko Ketola

Avustajat : Niko Alamäki, Jakob Göthager & Niklas Sandlund

Tausta : Toni Savilampi

Miksaus & Masterointi : Kimmo Savilampi

Sanoitukset : Haapis, Mak3, Savveh, Toni Savilampi & Mira Savilampi