Yleinen

ARTO TIESMAA tuo Tornionlaakson kansalliseepoksen, KEKSIN LAULUN, tähän päivään

by Arto.

Keksin Laulu on ensi kertaa kokonaan sävelletty, laulettu, soitettu ja levytetty!

KUUNTELE maistiainen: Keksin Laulu (Keksi`s song), part II: Hasse Alatalo 

Kun Euroopan pisin vapaana virtaava Tornionjoki purkaa jääpeitteensä, se on aina uutinen. Vuonna 1677 Väylä rymisteli kunnolla ja siitä oli syytä tiedottaa isommalla äänellä.

ARTO TIESMAA

Silloin  asiasta ensimmäisenä uutisoi Antti Mikkelinpoika Keksi (1622-1705), joka  arvioi vahinkoja ja keräsi tietoa Väylän varresta,  jonka jälkeen hän kiersi talosta taloon laulamassa tuhoista ihmisille Kalevala-poljentoa käyttäen. Terävänä sanankäyttäjänä hän lisäsi sekaan myös hyppysellisen huumoria ja pistävää ironiaa.

Keksin Laulu viihtyi ihmisten huulilla vuosisatoja. Viimeiset merkit ovat 1970-luvulta. Keksin Laulu on aina kiehtonut myös taiteilijoita ja sitä on esitetty herkästi kanteleella tai akustisella kitaralla helistäen ja siitä ovat pätkiä laulaneet myös kuorot ja kansanmusiikkiyhtyeet, mutta pikkuhiljaa se on menettänyt alkuvoimansa. Aina se on ollut silti ihmisten mielissä, tunnetumpi kuin mikään Kalkkipapin runo.

Nyt ARTO TIESMAA (s. 1962) tuo Keksin Laulun  tähän päivään yhdessä parhaitten juuriltaan tornionlaaksolaisten laulajien ja soittajien kanssa.

Kaikki lähtee yhä Keksin runosta. Perintöä kunnioitetaan, mutta Tiesmaan musiikissa soi nykypäivä, niin rock, proge, heavy kuin folkkikin.

212-säkeinen Keksin Laulu Jäänlähdöstä Tornionväylässä Vuonna 1677 on nyt ensi kertaa kokonaan sävelletty, laulettu ja levytetty! Väylän veteen liukenemassa ollut eepos on saanut Arton ansiosta uuden elämän.

Suururakan tehnyt Tiesmaa on Antti Keksin tavoin elänyt elämänsä Tornionjoen molemmilla rannoilla, kasvanut Suomen Pellossa ja asustaa nykyään perheineen Övertorneålla. Omia lauluja hän on tehnyt aina ja useimmiten inspiraatio on tullut Väylältä. Häneltä on ilmestynyt puolenkymmentä  soolojulkaisua ja Vaeltajan voitto-levytys, johon hän kokosi pellolaiset muusikot levyttämään isänsä Erkin koko tuotannon, josta parhaiten tunnetaan laulut Eldankajärven jää ja Röhön ranta.

Keksin Laulun säveltämistä ja levyttämistä Arto Tiesmaalle ehdotti ensi kerran 2000-luvun alussa musiikkitoimittaja Arto Junttila. Silloin Tornionlaaksossa tapahtui. Meänkieli sai Ruotsissa vähemmistökielen aseman, mutta bensaa liekkeihin heitti Mikael Niemi, joka kirjoitti seudun maailmankartalle bestsellerillään  Populäärimusiikkia Vittulajänkältä.

Junttila vaikuttui erityisesti Niemen jäänlähtökuvauksesta ja hänen mieleen nousi Keksin Laulu, josta hän oli tehnyt juttuja. Lamppu syttyi ja hän havahtui. Eihän iso jäänlähtö voi kuulostaa muulta kuin  juurevalta rock`n`rollilta, ei miltään kanteleen helistelyltä tai vienolta kuorolaululta. Kun Junttila pääsi vielä haastattelemaan kirjailijaa, Niemi paljasti yrittäneensä haastaa tekstillään Keksin. Kun toimittaja kuuli hänen kutsuvan vielä Keksin Laulua ensi kertaa Tornionlaakson kansalliseepokseksi, innostus kasvoi ja alkoi säveltäjän metsästys.

Tiesmaa oli heti ykkösvaihtoehto, mutta hän ei urakkaan suostunut, joten Junttila kyseli muitakin. Meni toistakymmentä vuotta, kunnes Arto oli valmis ja hän alkoi hyvässä tahdissa säveltää Keksin Laulua.

Tiesmaa kokosi ympärilleen luottomuusikkonsa ja Junttila poimi ehdolle tornionlaaksolaisia  tunnettuja artisteja ja muusikoita, joihin hän oli tutustunut lehtijuttuja tehdessä. Hänen kauaskantoinen haave oli myös, että Keksin Laulun jälkeenkin musiikillinen rajakäynti jatkuu muusikoiden kesken. Se jää nähtäväksi.

Kun sopivat äänet Keksin Lauluun löytyivät, äänitykset voitiin aloittaa. Vanhan Lapin kielen taitaja  Uuttu-Kalle saa kunnian Keksin Laulu-levyllä lausua  runon alku- ja loppusanat. Lauluosuuksiin  on saatu mukaan näyttävä katras artisteja, jotka muuntautuvat runonlaulajiksi. Suomen puolelta Tornionjokea levyllä laulavat Balkan-rytmeillään ja vanhalla iskelmällä Suomen hurmannut Jaakko Laitinen, tangokuningatar Mira Sunnari ja rokkibändi Zacharius Carls Groupin solisti Ossian Marttala. Ruotsin puolelta Arto Tiesmaan lisäksi hänen tyttärensä Wilma ja serkkunsa länsinaapurin kirkkaimpiin popartisteihin kuuluva Markus Krunegård  ja  Tornionlaakson kaikkien aikojen merkittävin kansanmuusikko, Norrlåtar-legenda Hasse Alatalo.

Uuden ajan runonlaulajat

”Poikkilauletulle” levylle on saatu  ikä- ja genrerajat ylittävä huippukaarti, jota täydentävät vielä vierailevat muusikot yhtyeistä Raj-Raj Band (Hans Notsten), Free Ride (Tapani Ollonen) ja Kotka Rankki Ohutta Yläpilveä (Pentti Laitinen).

Lopullisen ääniasunsa  40-minuuttinen musiikkieepos sai tukholmalaisessa Studio Dubiousissa ja saatesanat levyn bookletille kirjoitti kirjailija Mikael Niemi, eikä häntä tarvinnut kahdesti pyytää. Kun hän sai kuulla ääninäytteen, häneltä tuli pikaisesti kommentti: ”Vilken fantastisk musik, hård och tung, den fastnar i huvudet.”

Bonuksena levyllä on vielä katkelma Ruotsin radiosta, Ragnar Lassinantin suomenkielisestä ohjelmasta vuodelta 1960, jossa tutkija Erik Wahlberg kertoo Antti Keksistä ja taustoittaa hänen lauluaan.

Levyn julkaisee torniolainen Väylän Pyörre Records, joka tunnetaan pohjoisessa myös jokavuotisesta KEKSI-musiikkipalkinnosta.

CD-levyä voi ostaa kätevimmin suoraan Artoilta 15€/150kr:n hintaan.

arto.junttila@pp.inet.fi/ 040 8394552 & arto.tiesmaa@gmail.com/ 040 552 4832

Myynnissä myös: Tornion Musiikki, HM Hermansons Handelshus (HAPARANDA), Ravintola Väylä & Meän Tornionlaakso-toimisto (YLITORNIO), K. Nybergs Radio TV (ÖVERTORNEÅ), Joppari (PELLO) &  Rovaniemen Musiikkikirjasto (ROVANIEMI)

MEDIA

RISTO KOSKINEN (Yle Kemi): Vuoden 1677 Tornionjoen suurtulvan runosta syntyi Keksin Laulu-levy: https://areena.yle.fi/audio/1-50901143?fbclid=IwAR2urwMu0MLHgDebmr0m8OfazupAQU24nl_ryn2gnoJyzeRpzzlviwz7Fio

RISTO PYYKKÖ (Lapin Kansa/ Luppo): Musiikkia Mämmilästä

LASSE STENMAN (Haparandabladet): Recension: ” Älven sjunger och människorna lyssnar.”

LINKKEJÄ

Arto Tiesmaa-podcast (PopuLappi)

Keksin Laulu Jäänlähdöstä Tornionväylässä Vuonna 1677

Antti  Keksi  Wikipediassa

 

CatCat tsemppaa Hengissä-sinkullaan valoa kohti

by Arto.

Positiivisen mielen suurlähettiläät Virpi ja Katja Kätkä ovat eläneet myös koronan varjossa, mutta he päättivät laulaa hankaluudet suohon.  Hengissä – kappale tulee kuin mittatilauksesta siirtämään Suomen koronan jälkeiseen aikaan.

-Sodastakin selvittiin!, täräyttää Poptori-levy-yhtiön pomo Erkki Puumalainen ja ja jatkaa: -Hengissä- julkaisu ajoitetaan koronaexitin ja viisujen alle muistutukseksi siitä, että vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja ne kasvattavat parempia ihmisiä kuin myötämäet.

Erkki Puumalaisen ajatukset palaavat tasan 27 vuoden taakse, yhteiseen Euroviisu-reissuun tornionlaaksolaisten Kätkän sisarusten kanssa.

-Mieleen tulee paluulento Dublinista Helsinkiin. Koneessa oli enemmistö euroviisudelegaatiosta sydän täynnä pettymistä Bye Bye Babyn sijoittumiseen. Tytöt antoivat silti hymyssä suin haastatteluja ja pitivät lystiä yllä. Reitti oli selvä, nyt opiskellaan enemmän ja lauletaan vähemmän. Molemmista tuli kympin tyttöjä siinäkin, laulu-uran jäämättä silti varjoon.

Hengissä on Tauskin CatCatille mittatilauksena tekemä voimaannuttamislaulu, jonka tarkoitus on välittää voittajafiilis kaikelle kansalle.

-Tulevaisuus voidaan kohdata sillä tietoisuudella, että kaikki, jotka tätäkin lukevat ovat HENGISSÄ!, Puumalainen tiivistää.

EI RYSSITÄ! Torniossa tarjolla kesällä korkeatasoista live-musiikkia laidasta laitaan!

by Arto.

Tornio tanssii ja soi kesällä, mutta se vaatii meiltä kaikilta ryhdistäytymistä. Kuuden hengen yleisörajoitukset jatkuvat 23. toukokuuta  asti, mutta sen jälkeen  Torniossa ja muuallakin lähialueilla  koronan on oltava hallinnassa.

Promoottori Markku Köngäs katsoo tulevaan kesään luottavaisin mielin ja uskoo vakaasti, että 5. kesäkuuta hän tiimeineen avaa Tornion Ilo Irti-kesäterassin.

– Töitä on tehty helmikuun alusta alkaen, jolloin henkilökunta palasi takaisin valmistelemaan tapahtumakesää.

Tässä tilanteessa turvallinen tapahtumajärjestäminen on tietenkin kaikista tärkeintä, mutta koko meidän tuotantoporukka on hakenut oppia ja vinkkejä  turvallisuuden parantamiseen myös muualta Suomesta, joten ajan hermolla ollaan, vakuuttaa  Markku  ja sanoo tyytyväisenä, ettei viime vuoden kesäterassiin yhdistetty yhtään tartunta- tai altistumistapausta. Aineen puiston keikat Torniossa tavoittivat tuolloin reilussa kuukaudessa 8 000 kävijää ja formaatti otetaan ensi kesänä käyttöön myös Kemissä.

Tornio400v-juhlia & Kalottjazzia

Tornion 400-vuotisjuhlien viettoa  korona on varjostanut koko alkuvuoden, mutta siitä huolimatta tapahtumakordinaattori Merja Stenberg joukkoineen  on pystynyt järjestämään kaupunkilaisille ohjelmaa kiitettävästi. On eletty aina tautitilanteen mukaan ja on ollut useampi varasuunnitelma.

Perinteisesti juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna on vietetty Kalottjazz & Bluesia. Miten käy tänä vuonna, Merja?

-Normaaleja jazzeja ei  ole tulossa, mutta suunnitelmissa on sellainen light-versio, jos vain päästään toteuttamaan. Toivossa eletään ja seuraillaan vielä toukokuun puoliväliin, että alkaako tauti taittua.

Festivaaleihin suurin luotto

Enempi loppukesään sijoittuvat Eventworksin järjestämät Tornion Twin City Festival (23.-24.7) ja Kemin Satama Open Air (6.-7.8) ovat jo varmemmalla pohjalla.

Tornion perinteinen Twin City Festival tekee paluun uudessa luotsauksessa. Markku Könkään mukaan Twinkkareille haetaan Satama Open Airistakin tuttua koko kansan festivaalitunnelmaa näyttävällä aluevalaisulla ja erilaisella artistikattauksella.

-Ohjelma on kaikkea sitä, mitä muun muassa Satama Open Airiin paljon toivotaan. Kemissä ohjelmiston kasvun rajat ovat tulleet vastaan, ja siitä syntyi idea Twinkkareiden tekemiselle.

Luotto kesän onnistumiseen turvallisesti on kova niin tekijöillä, kuin asiakkaillakin.

-Esimerkiksi Satama Open Airin ensi kesän lipuista on myyty jo 80%. Luottamusta osoittaa myös viime vuoden lippujen pieni palautusprosentti, mediamanageri Rami Ranta summaa.

Kolumni: MIRA SUNNARI tavoittanut jo yli 150 000 kuulijaa Sade-laulullaan!

by Arto.

Mira Sunnari

Ensisoittonsa  Mira Sunnarin Sade sai hiukan yli kuukausi sitten  Suomen toiseksi suosituimmassa musiikkiohjelmassa Yle Radio Suomen Tarja Närhin Iskelmäradiossa.

Uskomaton kunnia, mutta se todisti myös, että levytys oli  musiikillisesti onnistunut. Tähän mennessä radioiden ja netin kautta Sade-laulun on kuullut jo yli 150 000 ihmistä ja toivon mukaan vuosikymmenten myötä siitä tulee ikivihreä.

Aloin kirjoittaa 1970-luvun lopulla levyarvioita Lapin Kansaan, kun Blues Newsin ja Soundin suuresti ihailemani toimittaja Waldemar Wallenius totesi jossain haastiksessa, ettei hän osaa  mitään soittaa, hän vain fiilistelee.

Nyt olen ”fiilistellyt” musiikkia julkisesti yli 50 vuotta ja hyvin pystyin ilmaisemaan Greatsounds-studion kultasormelle Kime Klemettiselle, millaisen version Bill Withersin Ain`t no sunshine-laulusta halusin. Sainpa levylle mukaan joitain pikkumausteitakin muun muassa Tanita Tikaram-puhallusta ja Sade Adu-rummutusta.

Aikamoinen matka tuli tehtyä ja oli ilo tehdä se tosiammattilaisten kanssa.  Sade-laulussa kaikki meni nappiin ja Mira Sunnari oli täydellinen  sen laulajaksi. Hän pani tunteet peliin ja teki  Aki Sirkesalon less is more-tekstistä kokonaisen.

    Kaikki alkoi hiukan yli vuosi sitten, jolloin tuli kuunneltua lähes kaikki versiot, mitä netistä Ain`t no sunshine-laulusta löysin. Tutkimusmatkani lauluun lähti aivan loistavasta, sielukkaasta Buddy Guyn ja Tracy Chapmanin duetosta, eikähän sen voittanutta löytynyt. Lähimmäksi pääsi Joe Cocker ehkä siksi, että minusta laulu vaatii myös naisäänen läsnäoloa.

    Laulu soi jatkuvasti päässäni ja eräällä lenkillä lauluun alkoi tulla itsestään suomenkielisiä sanoja. Kotiin päästyäni etsin suomenkielistä versiota ja löytyihän semmoinenkin. Sami Saari  esitti sen videopätkässä ja kertoi spiikissä, että Sade-laulun on sanoittanut Thaimaan tsunamissa edesmennyt Aki Sirkesalo, mutta koskaan sitä ei ole levytetty!!!

    Lamppu syttyi! Tästä kaikki lähti! Tulta päin! Väylän Pyörre Recordsko Sade-tekstin levyttäisi ensimmäisenä? OTIN YHTEYTTÄ HETI SAMI SAAREEN! OLENKO MYÖHÄSSÄ? ONKO BIISI JO LEVYTETTY? ONKO SINULLA KOKO TEKSTI?

    Sami oli heti hengessä mukana ja sanoi, että jos saat tekstille julkaisuluvan, erilaisia versioita varmaan tulee lisääkin ja oikeassa oli, sillä kyselyjä on tullut, miten lupa-asiat etenee. Samaan syssyyn kysyin, vielä Akin veljeltä luvan ja kannustusta sieltäkin, mutta kuka laulajaksi?

    Minusta Sade sopi paremmin  naisen tulkittavaksi. Täynnä sielua ja sinistä, lähempänä Bill Withersin alkuperäistä iltanuotiolaulua kuin Sami Saaren bluesrockia.

     Sattuma puuttui peliin. Korona pani artistit miettimään kaikenlaisia uusia keinoja palvella kuulijoita. Mira Sunnari  lupasi Facebookissa,  laulaa videotervehdyksiä  ja  otin  yhteyttä ja lähetin hänelle suomenkielisen sanoituksen. Homma ei kuitenkaan toteutunut  ja meni muutama kuukausi ja kerroin, että teksti on Aki Sirkesalon ja kysyin suoraan,  kiinnostaisiko levyttää kappale.

    Hän innostui.  Kun suostumus oli saatu Miralta, pyörät lähtivät pyörimään vauhdilla. Aki Sirkesalon perikunnan lisäksi levytysaikeelle antoi siunauksensa myös laulun tekijän Bill Withersin (1938-2020) leski Marcia, joka kehoitti jättämään anomuksen käännöstekstille.

    Parin kuukauden päästä tuli Aki Sirkesalon tekstille levytyslupa. Kemiläisten studioässien lisäksi  levylle halusin jonkun vierailijan. Silloin muistin Seittenkaaren kitarakunkun Jonas Isacssonin Evergreen-albumin. Vaikka hänet tunnetaan Roxetten riffikunkkuna, hänen soololevynsä  musa on pehmeää progea, jossa on folk-sävyjä. Semmosta halusin ja sain. Olin häntä monesti jututtanut muun muassa ekaan Poppi-kirjaani ja yhtä hänen keikkaakin olin sumplimassa Haaparannan Pondeen. En kuitenkaan uskonut, että suostuu, mutta tuli heti innolla mukaan levylle.

    Sade oli avaus Mira Sunnarin 20-vuotisjuhlavuoteen. Pohjoisessahan hänet tunnetaan, mutta etelän herättelyyn tarvitaan vielä vähän aikaa. Toivottavasti korona hellittää ja x-tangokuningattaren  hyvä flow jatkuu. Uusien levytysten ja konserttien lisäksi normaaliaikaa odottaa myös hänen toinen näytelmä. Debyytin käsikirjoittajana hän teki vuonna 2015 musiikkinäytelmällä Kylmän Jäljet. Samana vuonna hän julkaisi myös omia lauluja sisältävän esikoisalbuminsa Lumo. Lämmin suositus, jos on jäänyt kuulematta!

    Miran Sade-sinkun  maailman ensiesitys 21.3 ohjelmassa  Tarja Närhin Iskelmäradio

    Päivitys 20.6. 2021

    Arto Junttila

     

     

     

    Haastattelut

    Iltalehti: https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/1b4a506d-e831-43c5-b62b-815ae446a511

    Lapin Kansa: https://www.lapinkansa.fi/palo-musiikkiin-on-vahva-tangokuningatar-mira-sunn/3483570

    Radio Pooki: https://www.radiopooki.fi/ohjelmat/marjan-kanssa-kahavilla/a-204165 (Miran kontaktien kautta)

    Yle Kemi: Risto Koskinen

    Radiosuomi.se/Radio Södertälje: https://radiosuomi.se/Haastattelut2020/mirasunnari.mp3

    Yle Radio Suomi-soitot; 

    Tarja Närhin Iskelmäradio: https://areena.yle.fi/audio/1-50764923

    Kalevi Pollarin Jokaniemen Sävelradio: https://areena.yle.fi/audio/1-50770325

    Tiskijorma-Jorma Hietamäki: https://areena.yle.fi/audio/1-50775366

    Maija Salmisen Paikka Auringossa: https://areena.yle.fi/audio/1-50795732

    Löytöjä: YouTubessa 10 000 rikki 20.6., Radio Soi-kanavalla kahta vaille 1oo rikki 1-2 kertaa päivässä.,,,

     

    ÄÄNESTÄ 400-vuotiaalle Torniolle oma laulu!

    by Arto.

    Tornion kaupunki järjesti yhdessä Pop & Jazz Konservatorio Lappian kanssa sävellys- ja sanoituskilpailun, johon lähetettiin kaikkiaan 32 laulua, joista kuuntelija- ja amattilaisraati on valinnut nyt kolme mielestään parasta. Kappaleet ovat nimeltään Kaduilla Tornion, Kotikaupunkini ja Tornion tahto, joista yleisö voi äänestää Torniolle 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi oman laulun.

    Äänestysaikaa on 2. toukokuuta asti ja äänestää voit  TÄÄLLÄ !

    Voittajakappale ja sen tekijä tullaan julkistamaan ja palkitsemaan 800€:lla  Tornio-päivien digitaalisessa juhlalähetyksessä 12.5.

    Kolme finaalilaulua allaolevilla videoilla esittää Elina Haapaniemi ja häntä säestää Tuomas Lampelan johtama Lappia-orkesteri.

    ROKU ROUSU & The I.O.N.S., moosekset kymmenen vuotta myöhemmin

    by Arto.

    Torniosta maailmalle lehahtanut viisikko Moses Hazy (2004-2011) , kerran rokkiläpyskä Rumban toimesta, Suomen parhaaksi livebändiksiksikin valittu, ympäri maailmaa Kiinat ja Kanadat kiertänyt menokone tekee paluun nyt trio-muodossa nimellä Roku Rousu & The I.O.N.S.

    – Vanhat ystävykset, mutta uudet kujeet. Palattiin yhteen puolivahingossa. Musa alkoi tapahtua kuin itsestään, sinkoilla friikkirokkailusta folk-balladeihin ja power poppailusta psykedelian syvyyksiin, kuvaa yhtyeen syntyä  laulava kitaristi Roku, jonka lisäksi mukana ovat  basisti Mikko Siven ja rumpali & kosketinsoittaja Joo  Karjalainen.

    Kaikki sai alkunsa  alkuvuodesta 2020, kun kymmenien bändien marinoima Roku vihdoin alkoi työstää soololevyään, mielikuvitusbändi mielessään. Pikkuhiljaa yksin yhdessä yrittämisen ja kompuroinnin jälkeen Rokulle homma realisoitui ja tarvittiin little help from my friends.

    -Keitos muhi koronavuoden ja alkoi kiehua yli reunojen ja ensimmäiseksi näytteeksi valikoitui countryrock City Jesus. Se on pala meidän yhteistä menneisyyttä, joka yhtäaikaa sekä kumartaa, että pyllistää meidän  tapaamis- ja minun synnyinkaupungin, tänä vuonna 400 vuotta täyttävän Tornion suuntaan, Roku Rousu paljastaa.

    FB: https://www.facebook.com/rokurousuandtheions/

    Spotify: http://open.spotify.com/artist/4dOVitGwSgaWAKjYTXwCmO

    Insta: https://www.instagram.com/rokurousu/

    CMX on NELJÄN VUOSISADAN TORNIOLAINEN MUSIIKKIVIIHDYTTÄJÄ

    by Arto.

    Ylivoimaisesti menestynein torniolaisbändi kautta aikain eli  CMX otti omansa ja voitti Neljän Vuosisadan Torniolainen Musiikkiviihdyttäjä-äänestyksen.

    Väylän Pyörre Musiikkiuutisten ja Tornion kaupungin masinoimassa kisassa kuuden viikon aikana annettiin yli tuhat ääntä ja CMX:n laariin niistä satoi tasaiseen tahtiin 144.

    Vuonna 1985 rajakaupungissa perustettu yhtye on kasvanut yhdeksi Suomirockin suurista ja kolmekymmentä vuotta sen ytimen on muodostanut torniolaislähtöinen kolmikko A. W. YrjänäJanne Halmkrona, ja Timo Rasio.

    CMX on kulkenut pitkän matkan puolentoista minuutin punkralleista progehenkisiin teema-albumeihin. Omalla persoonallisella tavallaan, ketään kosiskelematta, se on saavuttanut vankan aseman sekä kriitikoiden että suuren yleisön keskuudessa. Kuusitoista kulta-ja kaksi platinalevyä eli kaikkiaan 400 000 myytyä albumia puhuvat puolestaan. CMX on valittu 13 kertaa Suomen suosituimmaksi bändiksi ja kerran rocklehti Rumban bändiäänestyksessä  CMX selätti jopa Beatlesin ja Led Zeppelinin.

    Toiseksi äänestyksessä tuli monipuolinen kulttuuri- ja mediapersoona Jari Vesa, jonka äkillinen poismeno viime marraskuussa järkytti kaikkia merilappilaisia. Sympaattinen kaakamolainen jätti suuren aukon Tornion arkeen ja juhlaan ja hän sai 95 ääntä.

    Jari oli yksi niistä, jonka kotiseuturakkaus piti juurillaan, vaikka lahjoja olisi ollut laajempaankin suosioon. Toki osansa hänestä sai eteläkin, suosittujen radio-ohjelmien, Anonyymien kotikiusattujen ja Entisten nuorten sävellahjan juontojen kautta. Monessa hän oli mukana muun muassa Freezerissä hän soitti rokkia 40 vuotta, Idealsiteessä riehui reportteri Kärkkärinä, Elvis-osastossa Oula Mälkättäjänä ja paljossa muussa.

     

    Kolmas oli 81:llä äänellä  Tornion viimeisin listabändi  Zacharius Carls Group. Yhtyeen ensimmäinen keikka oli 1996 legendaarisessa Kevarissa (Tornion Kevyen Musiikin Katselmus). Se voitti kisan, mutta rockväen tietoisuuteen yhtye, Ossian Marttala, Jussi Sivonen, Jaakko Niska ja Thomas Libanon,  nousi vasta 2000-luvun puolella muutettuaan etelään ja tehtyään levytyssopimuksen Levy-yhtiön kanssa, johon kuuluivat myös Apulanta ja Tehosekoittimet.

    Nimensä bändi nappasi tarinan mukaan saarnamies Zacharius Carlilta, joka koki kovan kohtalon ja päätyi lopulta Matkakoskeen liehiteltyään maajussien morsiamia. Kaikkiaan poppoolta on ilmestynyt kolme EP-levyä ja viisi hienoa albumia ja se  on ehtinyt vierailla urallaan  useampaankin otteeseen Suomen virallisella sinkku-, että albumilistalla, viimeksi marraskuussa 2009 laulullaan Aeroplane Blues, joka nousi parhaimmillaan sijalle 4. Yhtye on levyttänyt useita Tornioon liittyviä lauluja kuten muun muassa Big River, Little Berlin, Winter Freeze ja Guesthouse of the Dead.

     

    Kaiken kaikkiaan  Neljän Vuosisadan Torniolainen Musiikkiviihdyttäjä-äänestyksessä oli mukana yhtyeitä, soittajia, laulajia, kuoroja ja erilaisia musiikki-ihmisiä nelisenkymmentä. Apuna listaa kootessa käytettiin useampaakin Tornion musiikin tuntevaa ja äänestys tapahtui One Person/One Vote -periaatteella eli ylimääräiset äänet poistettiin. Alussa ihmisillä oli myös mahdollisuus viikon ajan ehdottaa listalta puuttuvia musiikki-ihmisiä ja ehdotuksia tulikin puolenkymmentä.

    Äänestyksen voittajaa CMX-yhtyettä tullaan muistamaan jossain Tornio400-juhlavuoden tilaisuudessa palkinnolla, jossa näkyy vahvana kuvataiteilija  Alapartasen kädenjälki, kova musiikkimies hänkin.

    TORNIO 400

    TOP10

    1. CMX
    2. Jari Vesa
    3. Zacharius Carls Group
    4. Terveet Kädet
    5. Esko Rahkonen
    6. Greedy Pig
    7. Melodonnat
    8. Battaglia Nobility
    9. Free Ride
    10. Saverio Maccne