Yleinen

ÄÄNESTÄ 400-vuotiaalle Torniolle oma laulu!

by Arto.

Tornion kaupunki järjesti yhdessä Pop & Jazz Konservatorio Lappian kanssa sävellys- ja sanoituskilpailun, johon lähetettiin kaikkiaan 32 laulua, joista kuuntelija- ja amattilaisraati on valinnut nyt kolme mielestään parasta. Kappaleet ovat nimeltään Kaduilla Tornion, Kotikaupunkini ja Tornion tahto, joista yleisö voi äänestää Torniolle 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi oman laulun.

Äänestysaikaa on 2. toukokuuta asti ja äänestää voit  TÄÄLLÄ !

Voittajakappale ja sen tekijä tullaan julkistamaan ja palkitsemaan 800€:lla  Tornio-päivien digitaalisessa juhlalähetyksessä 12.5.

Kolme finaalilaulua allaolevilla videoilla esittää Elina Haapaniemi ja häntä säestää Tuomas Lampelan johtama Lappia-orkesteri.

ROKU ROUSU & The I.O.N.S., moosekset kymmenen vuotta myöhemmin

by Arto.

Torniosta maailmalle lehahtanut viisikko Moses Hazy (2004-2011) , kerran rokkiläpyskä Rumban toimesta, Suomen parhaaksi livebändiksiksikin valittu, ympäri maailmaa Kiinat ja Kanadat kiertänyt menokone tekee paluun nyt trio-muodossa nimellä Roku Rousu & The I.O.N.S.

– Vanhat ystävykset, mutta uudet kujeet. Palattiin yhteen puolivahingossa. Musa alkoi tapahtua kuin itsestään, sinkoilla friikkirokkailusta folk-balladeihin ja power poppailusta psykedelian syvyyksiin, kuvaa yhtyeen syntyä  laulava kitaristi Roku, jonka lisäksi mukana ovat  basisti Mikko Siven ja rumpali & kosketinsoittaja Joo  Karjalainen.

Kaikki sai alkunsa  alkuvuodesta 2020, kun kymmenien bändien marinoima Roku vihdoin alkoi työstää soololevyään, mielikuvitusbändi mielessään. Pikkuhiljaa yksin yhdessä yrittämisen ja kompuroinnin jälkeen Rokulle homma realisoitui ja tarvittiin little help from my friends.

-Keitos muhi koronavuoden ja alkoi kiehua yli reunojen ja ensimmäiseksi näytteeksi valikoitui countryrock City Jesus. Se on pala meidän yhteistä menneisyyttä, joka yhtäaikaa sekä kumartaa, että pyllistää meidän  tapaamis- ja minun synnyinkaupungin, tänä vuonna 400 vuotta täyttävän Tornion suuntaan, Roku Rousu paljastaa.

FB: https://www.facebook.com/rokurousuandtheions/

Spotify: http://open.spotify.com/artist/4dOVitGwSgaWAKjYTXwCmO

Insta: https://www.instagram.com/rokurousu/

CMX on NELJÄN VUOSISADAN TORNIOLAINEN MUSIIKKIVIIHDYTTÄJÄ

by Arto.

CMX tänään

Ylivoimaisesti menestynein torniolaisbändi kautta aikain eli  CMX otti omansa ja voitti Neljän Vuosisadan Torniolainen Musiikkiviihdyttäjä-äänestyksen.

Väylän Pyörre Musiikkiuutisten ja Tornion kaupungin masinoimassa kisassa kuuden viikon aikana annettiin yli tuhat ääntä ja CMX:n laariin niistä satoi tasaiseen tahtiin 144.

Vuonna 1985 rajakaupungissa perustettu yhtye on kasvanut yhdeksi Suomirockin suurista ja kolmekymmentä vuotta sen ytimen on muodostanut torniolaislähtöinen kolmikko A. W. YrjänäJanne Halmkrona, ja Timo Rasio.

CMX on kulkenut pitkän matkan puolentoista minuutin punkralleista progehenkisiin teema-albumeihin. Omalla persoonallisella tavallaan, ketään kosiskelematta, se on saavuttanut vankan aseman sekä kriitikoiden että suuren yleisön keskuudessa. Kuusitoista kulta-ja kaksi platinalevyä eli kaikkiaan 400 000 myytyä albumia puhuvat puolestaan. CMX on valittu 13 kertaa Suomen suosituimmaksi bändiksi ja kerran rocklehti Rumban bändiäänestyksessä  CMX selätti jopa Beatlesin ja Led Zeppelinin.

Toiseksi äänestyksessä tuli monipuolinen kulttuuri- ja mediapersoona Jari Vesa, jonka äkillinen poismeno viime marraskuussa järkytti kaikkia merilappilaisia. Sympaattinen kaakamolainen jätti suuren aukon Tornion arkeen ja juhlaan ja hän sai 95 ääntä.

Jari oli yksi niistä, jonka kotiseuturakkaus piti juurillaan, vaikka lahjoja olisi ollut laajempaankin suosioon. Toki osansa hänestä sai eteläkin, suosittujen radio-ohjelmien, Anonyymien kotikiusattujen ja Entisten nuorten sävellahjan juontojen kautta. Monessa hän oli mukana muun muassa Freezerissä hän soitti rokkia 40 vuotta, Idealsiteessä riehui reportteri Kärkkärinä, Elvis-osastossa Oula Mälkättäjänä ja paljossa muussa.

 

Kolmas oli 81:llä äänellä  Tornion viimeisin listabändi  Zacharius Carls Group. Yhtyeen ensimmäinen keikka oli 1996 legendaarisessa Kevarissa (Tornion Kevyen Musiikin Katselmus). Se voitti kisan, mutta rockväen tietoisuuteen yhtye, Ossian Marttala, Jussi Sivonen, Jaakko Niska ja Thomas Libanon,  nousi vasta 2000-luvun puolella muutettuaan etelään ja tehtyään levytyssopimuksen Levy-yhtiön kanssa, johon kuuluivat myös Apulanta ja Tehosekoittimet.

Nimensä bändi nappasi tarinan mukaan saarnamies Zacharius Carlilta, joka koki kovan kohtalon ja päätyi lopulta Matkakoskeen liehiteltyään maajussien morsiamia. Kaikkiaan poppoolta on ilmestynyt kolme EP-levyä ja viisi hienoa albumia ja se  on ehtinyt vierailla urallaan  useampaankin otteeseen Suomen virallisella sinkku-, että albumilistalla, viimeksi marraskuussa 2009 laulullaan Aeroplane Blues, joka nousi parhaimmillaan sijalle 4. Yhtye on levyttänyt useita Tornioon liittyviä lauluja kuten muun muassa Big River, Little Berlin, Winter Freeze ja Guesthouse of the Dead.

 

Kaiken kaikkiaan  Neljän Vuosisadan Torniolainen Musiikkiviihdyttäjä-äänestyksessä oli mukana yhtyeitä, soittajia, laulajia, kuoroja ja erilaisia musiikki-ihmisiä nelisenkymmentä. Apuna listaa kootessa käytettiin useampaakin Tornion musiikin tuntevaa ja äänestys tapahtui One Person/One Vote -periaatteella eli ylimääräiset äänet poistettiin. Alussa ihmisillä oli myös mahdollisuus viikon ajan ehdottaa listalta puuttuvia musiikki-ihmisiä ja ehdotuksia tulikin puolenkymmentä.

Äänestyksen voittajaa CMX-yhtyettä tullaan muistamaan jossain Tornio400-juhlavuoden tilaisuudessa palkinnolla, jossa näkyy vahvana kuvataiteilija  Alapartasen kädenjälki, kova musiikkimies hänkin.

TORNIO 400

TOP10

1. CMX
2. Jari Vesa
3. Zacharius Carls Group
4. Terveet Kädet
5. Esko Rahkonen
6. Greedy Pig
7. Melodonnat
8. Battaglia Nobility
9. Free Ride
10. Saverio Maccne

Ánnámáretin kuvitteellinen tunturimatka

by Arto.

Ánnámáret

Saamelaismuusikko Utsjoelta  Ánnámáret alias Anna Näkkäläjärvi-Länsman julkaisee kolmannen levynsä  Nieguid duovdagat (Dreamscapes), jonka musiikki vie yleisönsä kuvitteellisille tuntureille.

Kokonaisuus ammentaa sekä rikkaasta joikuperinteestä että elävästä Saamenmaan kulttuurista, luonnosta ja arjesta, kuljettaen kokijansa voimakkaan kokemuksellisiin maailmoihin. Nämä ainekset saavat tässä ajassa soivan ja resonoivan muodon, joka ilmentää juurien etsimistä ja perinteen elvyttämistä sen hyviä ja vaikeampia puolia käsitellen.

-Levyn teema on minulle tärkeä ja se on rakentunut henkilökohtaisen prosessin aikana, jossa olen tutkinut suvuilleni kuuluvia joikuja arkistoäänitteiltä. Nieguid duovdagat -levy ilmaisee ajatuksia elämästä perinteisen ja modernin kulttuurin murroksessa. Erityisesti minua kiinnostaa se, miksi meillä on tarve hakeutua tutkimaan historiaa ja juuria. Mitä se meille merkitsee? Onko se henkilökohtaisen tarpeen ilmaus, identiteetin rakentamisen kysymys vai poliittinen teko? Onko kulttuurin elvyttäminen ylipäätään mahdollista?”, Ánnámáret pohtii.

Nieguid duovdagat -levy julkaistaan saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2021. Samana päivänä on myös striimattu levynjulkaisukonsertti klo 20.00 Ánnámáretin YouTube-kanavalla. Konsertinjälkeen klo 20.45 verkossa on keskustelutilaisuus, jossa Ánnámáretia haastattelee ja yleisön kysymyksiä välittää Songlines-lehden päätoimittaja Simon Broughton. Linkki keskustelutilaisuuteen postataan Ánnámáretin Facebook-sivulle.

Viimevuotisen Suomen itsenäisyyspäivän juhlintaan tv:ssä liittyi Ánnámáretin musiikkivideon Jearrat máttaráhkus (Ask the foremothers) esitys, jonka on ohjannut ja kuvannut Marja Viitahuhta.

 

Ánnámáretin toisen musiikkivideon, Nieguid duovdagat (Dreamscapes), maailmanensi-ilta oli viime viikonloppuna Skábmagovat elokuvafestivaaleilla.

Ánnámáret: Nieguid duovdagat
Ánnámáret
, joiku
Ilkka Heinonen, jouhikko
Turkka Inkilä, live-elektroniikka ja shakuhachi

GÁJANAKSEN debyyttialbumi Čihkkojuvvon julkaistaan Saamelaisten kansallispäivänä!

by Arto.

G

Gájanaksen debyyttialbumi Čihkkojuvvon (Hidden) julkaistaan Saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta.

Yhtyeen musiikissa kaikuu saamelainen perinne, joka kohtaa nykyhetken värikkäänä yhteensulautumisena. Gájanaksen musiikissa voi kuulla vuoropuhelua perinteisen ja modernin saamelaismusiikin välillä. Lisäksi siinä korostuu alkuperäiskansan vahva yhteys luontoon. Eri tyylit yhdistyvät luoden jotain uutta ja uniikkia.

Gájanas, suomeksi kaiku, on raikas yhdistelmä runsasta musiikillista kudosta, äänimaisemaaa,  josta voi kuulla vaikutteita aina proggressiivisesta rockista jazziin ja grungeen.

– Me haluamme rohkaista albumillamme etsimään kätkettyjä aarteita, jotka tuovat iloa elämään.  Näillä tietoisuuden helmillä on voima yhdistää meitä kaikkia ja meidän erilaisia kulttuureita ja laajentaa kaiken olevan ymmärtämistä, sanoo yhtye tiedotteessaan.

Suomen huipulta, Utsjoki-Inari akselilta tuleva nelikko on valittu muun muassa Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vuoden yhtyeeksi vuonna 2017 ja se on tullut toiseksi Sámi Grand Prix laulukilpailussa 2016 Norjassa.

Yhtyeen keulahahmo on Hilda Länsman, joka on seurannut äitinsä, Angelin tytöistä soolouralle lähteneen Ulla Pirttijärven jalanjälkiä saamelaisen musiikkiperinteen säilyttäjänä ja kehittäjänä. Hänet tunnetaan myös yhtyeistä Solju ja Vildá. Maailmankansalaiset Nicholas ja Kevin Francett ovat varttuneet Inaria ennen Ahvenanmaalla ja Amerikassa. Erkki Feodoroff taas on Ivalon Keväjärven kolttasaamelainen.

Viime marraskuussa tulevalta albumilta julkaistiin  digitaalisesti single Diamántadulvvit  (Floods of diamonds), joka alla livenä viime vuoden Ijahis Idja-tapahtumasta Inarista.

Kommentti: Hyvästien jättö on vaikeaa

by Arto.

Kun vanha Johnny Cash otti esiin kitaransa ja lauloi, hän tiesi, että kuolema oli kulman takana, eikä hän sitä pelännyt. Syntyi maagista musiikin tulkintaa tummista varjoista kuten Hurt. Suomessa Vesa-Matti Loiri teki samalla pieteetillä Ivalo-levynsä. Tuli tunne, että saappaat olivat maan multaa puolillaan. Onneksi hän on saanut sen jälkeen lisää elinvoimaa ja taas uusi levy on tekeillä!

Pave & jousikvartetti Pyhän Aittakurussa 1999

Jos amerikkalaisilla on helppoa latoa superlatiivejä poisnukkuneesta toisensa perään, suomalaiselle se ei ole helppoa. Kun haastattelija teeveessä kysyy, miten tiivistäisit Pave Maijasen kolmeen sanaan, suomalainen menee hiljaiseksi. Hän syttyy ja tunne tulee mukaan vasta silloin, kun hän kertoo yhteisistä kokemuksista edesmenneen kanssa.

Sinä päivänä kun kaikki rakastaa mua, laulaa Danny uudella hittilevyllään. Elämä on raadollista, mutta kuolema armahtaa ja sen jälkeen puhutaan vain hyvää.

Pave Maijanenkin on saanut sen kokea. Hän eli 1980-luvun suuren menestyksen ja Mestarit-ajan, mutta teki suurimman osan elämästään töitä taustalla ja oli myös aikoja, jolloin leipä oli tiukassa. Kiitokset ovat paikallaan kuollessa, mutta ennen kaikkea eläessä!

Arto Junttila

Uutuuskirjassa TORSTEN BRANDERIN elämää Torniosta suurlaulajien jalanjäljille

by Arto.

Torsten Brander Firenzen Ponte Vecchiolla (2008)

Torniolaislähtöinen Torsten Brander on pannut elämänsä kirjoihin ja kansiin.

Aiemmin hän on kirjoittanut puolentusinaa teosta; suvustaan, äidistään ja ennenmuuta klassisen laulun mestarista Beniamino Giglistä, jonka parhaana asiantuntijana, giglianona, maailmassa hänet tunnetaan.

Legendaarinen urheilutoimittaja Matti Hannus kirjoitti kolme vuotta sitten Juoksija-lehdessä :” Elämä ei ole aina oikeudenmukainen. Kohtalo tekee siirtojaan. Torstenin tarinassa kävi niin, että Tornion Pohjan stadionilla 1967 keho voihki, mutta lopulta sielu lauloi. Brander teki vetoharjoituksiaan hiilimurskalla. Täydessä vauhdissa sekunnin murto-osa käänsi hänen tulevaisuutensa. Röntgenkuvat kertoivat reisiluun katkenneen vinosti nelisen senttiä polven yläpuolelta.”

Lahjakas urheilija ei jäänyt kuitenkaan maahan makaamaan, vaan Torsten heittäytyi toisen innoituksensa,  musiikin vietäväksi.  16-vuotiaan  elämän muutti Haaparannalta hankittu EP-levy, jolla lauloi Gigli.

Tulisielu Bel Canton maailmassa-kirja kertoo siitä, mitä sen jälkeen tapahtui. Vaikka lähes 400-sivuinen kirja on täynnä kohtaamisia klassisen musiikin tunnettujen nimien kanssa, genreen vihkiytymättömällekin Branderin kirjassa on paljon luettavaa. Kun paljon tekee, paljon tapahtuu ja aina matkan varrelle mahtuu niitä, jotka heittelevät kiviä rattaisiin. Se kuuluu elämään, vaikka ihmisten kateutta on vaikea käsittää. Torstenin kirjaa lukiessa taas kerran nousevat mieleen 92-vuotiaan äitini usein toistamat sanat: ” Ei oikeutta saa, jos sitä ei itse hanki.”

Brander esittelee teoksessaan Giglin lisäksi muitakin suurlaulajia. Erillisen kirjan hän on kirjoittanut Peter Lindroosista. Hänellä on paljon taatusti klassisen musiikin tuntijoita kiinnostavaa sisäpiirintietoa.  Nykyään kun puhutaan verkostoitumisesta, Giglille perustamansa yhdistyksen kautta Torstenille on syntynyt tosi laaja ystävä- ja yhteistyöpiiri. Ajalta ennen tietokoneaikaa hänellä on myös tuhansia kirjeitä tallessa kirjeenvaihdosta ympäri maailman.

Kirjojen lisäksi hän on järjestänyt Suomessa kymmeniä huippukonsertteja, luentoja ja näyttelyitä ja hänet on palkittu niin Suomessa kuin Italiassakin. Suosikkinsa Beniamino Giglin kotikaupungissa Recanatissa Torsten on vieraillut lähemmäs sata kertaa.

Torsten Branderin kirjan  Tulisielu Bel Canton maailmassa: Giglin ja vähän muidenkin suurlaulajien jalanjäljillä voi tilata  TÄÄLTÄ