Yleinen

Kommentti: Suomen huiput Ruotsin Lapissa vain muutaman kuulijan tähden

by Arto.

Kriitikko Anu Jormalainen kirjoittaa suomalaisyhtye Avaran (Jukka Perko, Teemu Viinikainen ja Jarmo Saari) Väyläfestivaalin konsertista Lapin Kansassa:

”Navigaattorin filosofinen muistutus nousee mieleen, kun istuu pehmustetutussa kirkonpenkissä ja noin 30 hengen monikansallisessa konserttiyleisössä Saamenmaan sydämessä, Ruotsin Lapissa Lannavaarassa…”

Miettii, onko tuossa mitään järkeä, rahdata suomalaisia huippumuusikoita rajan ja tunturien taakse, jossa heitä ei tunneta ja soittamaan vain muutamalle ihmiselle?

Tornionlaakson luonto luo outoa taikaa, mutta ei se soittajastakaan tunnu eksoottiselta, jos konsertissa ei ole kuulijoita.

Minusta yleisö on tärkein, josta pitää lähteä. Yleisö pitää saada kiinnostumaan tapahtumista ja viihtymään. Pehmustettu kirkonpenkki on hyvä alku, mutta hienon ohjelman pitää kerätä muitakin kuulijoita kuin soittajan kaverit.

Tornionlaaksossa on kesäkuussa useampia samanhenkisiä festivaaleja, Väyläfestivaalit, Hiljaisuus, ja Kalottjazz & Blues+Peräpohjolan Markkinat, joitten motto on pieni on kaunista.

Minusta yllämainitut Tornionlaakson tapahtumat voisi yhdistää tai ainakin tehdä yhteistyötä ja miettiä, miten yleisöä voitaisiin parhaiten palvella. Kelläpä on varaa matkata esimerkiksi Väyläfestivaalien konsertista toiseen, sillä ovat sen verran hajallaan pitkin Väylän vartta.

Pienillä festivaaleilla, ei kysytä mitä yleisön mielestä olisi korjattavaa tai mitä haluaisit kuulla ensi vuonna kuten isoilla. Järjestäjillä on oma musiikkimakunsa, mutta niin on myös jokaisella kuulijalla. Se olisi syytä muistaa.

Jonkunlainen tulosvastuukin tapahtumilla pitäisi olla tai jos yhteiskunnan tukiaisilla järjestetään, tapahtumat olisivat kaikille ilmaisia, jolloin uuttakin yleisöä saataisiin kulttuurin pariin.

Nykykriitikotkin voisivat esittää myös sitä rehellistä, kehittävää kritiikkiä, sillä ei pelkkä kehuminen ja selkääntaputtelu vie tapahtumia minnekään.

Vielä Avara-yhtyeelle lohdutuksena. Vanha tutkittu totuus Tornionlaaksosta on, vaikka raja on Väylään piirretty viiva, ei suomalainen lähde hevillä(kään) Ruotsin puolelle kuuntelemaan suomalaissuosikkejaan ja päinvastoin.

Arto Junttila

OSSIAN MARTTALA opastaa meidät Kalottjazz & Bluesin tähtivieraan musiikkimaailmaan: I see forever – EBBOT LUNDBERG x 25

by Arto.

Ebbot Lundberg & the Indigo Children

AINE ART PARK 30.6. Tornio

Tämän vuoden Kalottjazz & Blues-festivaalin kiinnitys Ebbot Lundberg & The Indigo Children sai tämän torniolaisen sydämen läikähtämään ilosta ja hurmoksesta.  Pitkään Ebbotin eri yhtyeitä kiihkolla seuranneena tarjouduin heti Väylän Pyörteelle kasaamaan soittolistan tämän kaftaanin pukeutuvan karismaattisen keulahahmon uran eri vaiheista.

Alkuinnostuksen jälkeen alkoi vaikeudet: Kuinka typistää 80-luvulta saakka pitkän liudan loistavia albumeita julkaisseen artistin ura? Loppujen lopuksi teemaksi valikoitui kasata eräänlainen Ebbot’s Greatest Hits, jonka pohjalta asiaan vihkiytymättömien olisi helppo saada kattava pintaraapaisu Lundbergin eri kokoonpanoista.

Eli jos harkitset Kalottjazz & Bluesin lauantai-illan konserttiin lähtöä, niin tästä irtoaa hyvät pohjat onnistuneelle illalle!

Raameiksi playlistalle otin tietysti nykyisen the Indigo Children – kokoonpanon kanssa julkaistuja kärkikappaleita. (mm. To Be Continued, Where are you now?, sekä railakas Lorde –cover Royals).

Keskeisessä roolissa Spotify-soittolistalla on luonnollisesti suureen maineeseen noussut psykedeelisen retro-rockin suuruus The Soundtrack Of Our Lives (1995-2012). ”T.S.O.O.L” imi vaikutteita 60- ja 70-luvun psykedeelisestä rockista puhaltamalla genreen uutta henkeä hurmoksellisilla keikoilla ja pitkillä polveilevilla albumeilla, joista isoimmaksi menestykseksi voi tituleerata albumia Behind The Music (2001).

Yhtyeen useat kappaleet olisi helppo leimata plagiaateiksi menneiden aikojen rock-klassikoista, mutta jotenkin yhtye onnistui kääntämään tuon ryöstöretkeilyn onnistuneiksi tribuuteiksi originaaleille teoksille. Ytimessä heillä oli kumminkin omat hienot sävellykset, joista muodostui taas uusia rock-klassikoita, kuten mm. Instant Repeater 99, Sister Surround, Nevermore sekä Second Life Replay.

THE SOUNDTRACK OF OUR LIVES: SECOND LIFE REPLAY Live P3 GULD (2009)

Ebbot Lundbergin ensimmäinen merkittävä yhtye Union Carbide Productions (1986-1993) oli selkeästi enemmän punk, ponnistaen esim. The Stoogesin ja Nuggets- kokoelmalevyjen psykedeelisestä jytinästä. Yhtyeen kaupallinen menestys oli vaatimatonta, mutta kulttisuosio on laajaa ympäri maailman edelleen.  Silloin tällöin edelleen keikkailevan Union Carbide Productionsin faneiksi on nimetty mm Kurt Cobain, Sonic Youth ja R.E.M.

UNION CARBIDE PRODUCTIONS: CARTOON ANIMAL

Erikoisempi kollaboraatio Lundbergin uralla on tuottajalegenda Butch Vigin kasaama tuoreehko super-kokoonpano 5 Billion in Diamonds, jolta soittolistalle valikoitui heidän keinuva ensisinglensä Gravity Rules.
Ebbot on Ruotsissa myös televisiosta tuttu muusikko sarjoista Ebbot’s Ark sekä Så mycket bättre (Ruotsin vastine Vain Elämää-sarjalle). Soittolistalla on mukana Ebbotin Så mycket bättre-luenta Bo Kaspers Orkesterin kappaleesta Dansa på min grav, joka on ihan silkkaa T.S.O.O.L:ia.

5 BILLION IN DIAMONDS: GRAVITY RULES

Ajatella, että valitsemani 25:n upean kappaleen Spotify-lista ja YouTube-otokset ovat vasta pintaraapaisu. Ja mikä parasta, skandinaavisen rockin suurmies sekä Indigo Childrenit Torniossa kesälauantaina! Et voi jättää tulematta paikalle. Saletisti tajuntasi nyrjähtää.

OSSIAN MARTTALA

Kirjoittaja on torniolaislähtöinen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi, joka tunnetaan parhaiten indierockbändi Zacharius Carls Groupin keulahahmona ja alter egostaan The Orphan, jolta juuri ilmestyi EP The Orphan plays Radiopuhelimet.

ARJA SIPOLA: Kesäsinkku YouTubeen! Eeva Pärlana kesäteatterissa! Keikka kotikylässä!

by Arto.

Arja kesäteatteriporukan ympäröimänä (kuvat: Johanna Mattila)

Kesäkuun alussa julkaistu Arja Sipolan Sinun omasi-versio, kunnianosoitus hänen yhdelle nuoruudensuosikille Tamara Lundille on otettu hyvin vastaan.

Arjan vahva ja tunteikas tulkinta ja soitannollisesti Men In Black-yhtyeen helmeilevän raikas päivitys on saanut osan kuulijoista herkistymään ja osan tanssikansasta toivomaan usein kappaletta radioaalloille kaikkien iloksi.

Muun muassa Radio Suomen Sekahaku-ohjelmassa kuultiin kahden muhoslaisen tarina ja toiveena oli Arjan Sinun omasi-laulu, jonka jälkeen juontaja Tarja Närhi, tuttu myös Seinäjoen tangotuomarina totesi:

” Kun taas ollaan etsimässä uusia tangokuninkaallisia, me tuomarit aina vikissään siellä kisoissa, että elämä ja tunteet pitäisi kuulua siinä äänessä, niin tässä ei ollut vikinän sijaa, kun ensimmäinen tangokuningatar Arja Sipola laittaa uusiksi Men In Black-yhtyeen kanssa uudella singlellä Sinun omasi.”

Kappaleessa vanha ja uusi kohtaavat tyylillä, kiitos Arjan, mutta myös taidokkaan Men In Blackin, joka muistetaan muun muassa kolmen vuoden takaa Jari Sillanpään 50-vuotisjuhlakonsertista Helsingin olympiastadionilta, jossa kemiläis-kaakamolainen yhtye sai vetää tunnin setin, kun isommat tähdet saivat tyytyä yhteen kappaleeseen.

Arjan ja Men In Blackin kesäsinkkua on toivottu paljon YouTubeen ja nyt toive on toteutunut.

Eikä tässä kaikki. Arja Sipola on nimittäin mukana myös musiikkipitoisessa kesäteatteriesityksessä Hullu Jussi 2 Torniossa, jossa hän laulaa Sinun omasi-laulun ja muitakin tuttuja ikivihreitä kuten Äiti, Idän ja lännen tiet ja Pieni ihmissydän.

Arja laulajatähti Eeva Pärlan roolissa

Anne Angerian ohjaama ja käsikirjoittama näytelmä kertoo kylästä, johon mahtuu niin iloa, surua, juoruja, ystävyyttä… ko rakhauttaki. Ennestään kokemusta Arjalla on näyttelemisestä Limingasta ja Simosta.

Hänen roolihahmonsa on laulajatähti Eeva Pärla, joka etsii poikaansa. Siinä sivussa hän antaa lemmenohjeita rikkaalle Eliakselle, jota näyttelee Jon Sebastian Säkkinen, joka tunnetaan Pohjois-Suomessa mainetta niittäneestä Kirka-tribuuttishowstaan. Arjan lisäksi laulua kuullaan myös Lapin tangokuninkaalta vuodelta 2014 Juha Alvarilta ja Pop & Jazz Konservatorio Lappian läpikäyneiltä Eveliinoilta, Halmeelta ja Kuusijärveltä, joten näytelmästä löytyy laulullista osaamista ja voimaa moneen lähtöön.

Näytelmän esityspaikkana on vanha tarunhohtoinen Tornion kaupunginhotelli, nykyinen Park Hotel ja esitykset ovat klo 18 (to) 28.6.,(ti) 3.7.,(ke) 4.7. & (to) 5.7. Lippuja voi tiedustella numerosta 040 3583300

Arjan laulua kuullaan lauantaina 30.6. myös  Arpelassa. Hän tanssittaa kotikylänsä väkeä Laren Baarissa.

Kuuntele vielä kerran: VOUTILAISEN JUKAN & JAKEN viimeiset soitot yhdessä!

by Arto.

Jukka

Tornion ja koko Lapin levytetyn rockin varhaishistoriaan vahvan kädenjälkensä jättäneet Voutilaisen veljekset Jukka ja Jake äänittivät 2012 muutamaa kuukautta ennen Jukan poismenoa  kaksi vanhaa, siniveristä rockklassikkoa Hello Josephine    ja Don`t make my baby blue 

Levylle asti kelpo esitykset eivät ehtineet, mutta nauhoitukset osoittavat, että kovan tason musiikkimiehistä on kyse.

Jukka lauloi ja  Jake soitti kaikki levyn instrumentit, rumpuja lukuunottamatta, joissa kuullaan etelän bluespiireistä tuttua Jarmo Korhosta.

Jake

Studioon Jukka palasi 44 vuoden tauon jälkeen. Nimittäin 16.4.1968 hän oli levyttämässä Tonics-yhtyeen sinkkua Hei Herra Hetkinen/ Päätäni särkee. Finnvoxin sijaan, nyt oltiin Jaken kotistudiossa.

Kun Tonics jäi, Jukka muutti Jyväskylään opiskelemaan. Hän säesti vielä muun muassa Impivaara Bandissa D-tuotannon artisteja, mutta valmistuttuaan, musiikista tuli  harrastus ja päivätyönsä hän teki toimimalla historian opettajana muun muassa Hollolassa.

Ennen tyttärensä Lauran kansallista läpimurtoa, Jukka ehti säestää 15-vuotiasta tytärtään ja kuutta hänen kaveriaan lauluyhtye Kevytlinjassa.

2000-luvulla  Jukan laulua kuultiin  livenä muun muassa Lauran kiertueilla ja  Tonicsin comeback-keikoilla.

Jazz soi JUKKA PIIROISEN valokuvissa Torniossa

by Arto.

Monia Kalottjazz & Blues-festivaaleja rakentamassa ollut  ja pitkään paikallista Riverside Jazz-yhdistystä luotsannut torniolainen luokanopettaja Jukka Piiroinen on myös valokuvaaja (VAT).

Sopivasti Kalottjazzin alla ja aikana 19.-29. kesäkuuta Piiroinen esittelee Tornion kaupungitalon näyttelytilassa valokuvia jazzmuusikoista.

Jazzkuvia-näyttelyssä on yli neljäkymmentä mustavalkoista valokuvaa, jotka on kuvattu konserteissa eri puolilla Suomea vuosien 2006 ja 2017 välillä.

– Jazzmuusikot  ansaitsevat tulla kuvatuiksi. He toimivat yleensä valtakulttuurin marginaalissa ja luovat siellä taiteellisesti kunnianhimoista musiikkia. He ovat hyvin keskittyneitä ihmisiä taiteellisen työn äärellä,  jazzaktiivi Piiroinen  tiivistää.

– Tavoittelen kuvillani myös suppeaa jazzmmuusikot-aihepiiriä laajempaa valokuvauksen ilmaisua. Kuvissani toistuu valon ja varjon yhteispeli, joka luo kuviin tilan tuntua. Kuuluisa ratkaiseva hetki on ollut  koko ajan tähtäimessä, Jukka kertoo ja toteaa, että jazzmuusikoiden kuvaaminen muistuttaa hieman kalastusta. Saalista tulee, jos on tullakseen.

Piiroinen pitäytyy jazzvalokuvauksen perinteessä ja mustavalkokuvissa, nostaen esiin  nimet William Claxton, Roy DeCavara ja Lee Tanner.

– Näitten taitajien töistä olen saanut innoitusta. Lisäksi mustavalkoisuus pelkistää lavavalojen luonnottomat värit mustan, valkoisen ja harmaiden sävyiksi.

Jukka sanoo, että hän noudattaa myös  yllämainitun valokuvaajalegendan Roy DeCavaran herrasmiessääntöä:

– Jazzia soitetaan yleensä konserteissa, joissa yleisö on tullut kuuntelemaan esiintyjää, ei seuraamaan kameran kanssa heiluvaa valokuvaajaa.

I respect what I’m looking at. I do not intrude. I stay back, and I wait until something happens. And then I take my picture, and then I wait again. I do not get up in front of people and poke my camera in their faces. I sit back and keep as quiet and invisible as I can, and I wait. (Roy DeCavara)

Julkaissut Valon kuvia – valokuvia 20. toukokuuta 2018

Tamara Lundin SINUN OMASI-laulun tarina

by Arto.

Tamara Lund 1941-2005

Laulavien näyttelijöiden  Tamara Lundin ja Rami Sarmaston tiet  kohtasivat syksyllä 1964 Turun kaupunginteatterin West Side Storyssa.

Tamara oli ehtinyt saada kansallista nimeä jo  Jorma Panulan laululla Olen mikä olen ja Unto Monosen Lapin tangolla.  Rami taas oli saanut kannettavakseen tittelin Suomen James Dean, johtuen hänen roolistaan Valentin Vaalan elokuvassa Nuoruus vauhdissa.

Tamara ja Rami rakastuivat,  mutta heidän yhteinen onni kesti vain muutaman kuukauden. Kohtalo puuttui peliin ja hänen ja Ramin yhteisistä hetkistä  jäi jäljelle vain rakkauslaulu Sinun omasi.

Tamara kertoo elämänkertakirjassaan Lohikäärmeen pahvikulissit (2000):

”Me vietimme harvoja vapaapäiviämme useimmiten musiikkia kuunnellen tai itse laulaen ja soittaen. Ramilla oli aina kitara mukanaan ja hän oli säveltänyt laulun, johon minulta yhtenä yönä spontaanisti syntyi teksti Sinun omasi. Tällä laululla otimme osaa myös eurovisiokarsintaan, mutta valitettavasti huonolla menestyksellä. Syntyi myös laulu Tyttö kaivolla, jonka yhdessä Amado mio-laulun kanssa ehdimme esittää television Ilmasilta-lähetyksessä.

13. helmikuuta 1965 meidät tilattiin laulamaan Harjavaltaan  erääseen urheiluseuran järjestämään tilaisuuteen. Se oli ensimmäinen duo-keikkamme ja hoputtelin Ramia lähtemään. Meidän oli ajettava hiljaa, sillä maassa oli lunta ja Ramin Cortinassa kesärenkaat. Me emme koskaan päässeet perille. Matkamme päättyi Humppilaan, 30 kilometriä Harjavallasta. Iso telaketjutraktoria kuljettanut kuorma-auto törmäsi Ramin autoon ja repäisi kuljettajan puoleisen sivun auki kuin sardiinipurkin. Hän löi päänsä jäiseen tiehen ja jäi riippumaan puoliksi ulos autosta.

Vähän ennen onnettomuutta olin ehdottanut Ramille, että minä siirtyisin ajajan paikalle. Jos olisimme tehneet niin, olisi Rami pelastunut. Olimme puhuneet elokuvasta Juna, ja Ramin viimeisiksi sanoiksi jäivät ”siinä oli fantastinen loppu”.

Meidän suunniteltu hääpäivä muuttui hautajaispäiväksi. Elämällä ei ollut enää mitään merkitystä. Minä halusin vain kuolla.

Olin saanut autokolarissa rintalastan murtuman. Sitä hoiti aika. Tarvittiin lepoa. Lääkäri suositteli maisemanvaihdosta ja lopulta suostuin lähtemään äidin kanssa Teneriffalle kahdeksi viikoksi. Ensin sulkeuduin vain huoneeseeni ja olin haluton ottamaan osaa mihinkään. Lopulta kuumana porottava aurinko sai mielihyvähormonini liikkeelle ja elämä sai minusta uudelleen otteen.”

Tamara lauloi Sinun omasi levylle  Nacke Johanssonin sovittamana kuukausi onnettomuuden jälkeen ja se julkaistiin  Tyttö kaivolla-singlen B-puolella, sillä ei uskottu sen menestykseen viisuista karsiutumisen vuoksi.

Kansa oli kuitenkin eri mieltä ja Tamaran ainutlaatuinen tulkinta, ja parin lovestory kosketti ja  kesällä 1965 Sinun omasi alkoi kohota Suomen singlelistalla ylöspäin.

Kansa halusi jakaa surun Tamaran kanssa ja Sinun omasi oli vuoden  kuudenneksi suosituin laulu. Parhaimmillaan se oli sijalla kaksi tammikuussa 1966, jolloin kappale  jäi Beatles-huumassa Suomen virallisella myyntilistalla Day tripperin ja Yesterdayn väliin.

Tamara oli kesän  1965 sairauslomalla Turun teatterista ja hänen kotipaikka oli Kuusankoski, missä oli hänen keikkoja myyvä ohjelmatoimisto. Tamara vieraili Taisto Tammen keikoilla, jonka kanssa hänellä oli myös kesäromanssi,  mutta suosion kasvaessa ohjelmatoimisto  hankki Tamaran  taakse komeasti ruotsalaisen Lill-Arne Söderbergin orkesterin ja keikkamatkat tehtiin vaaleansinisellä Limousinella, jonka kyljessä luki punaisin kirjaimin Tamara Lund.  Korea oli kiesi päältä, mutta sisältä kaikkea muuta. Tamara kuvaili menestyksen tuomaa keikkatodellisuutta  kirjassaan: ” Lattiassa oli rakoja ja pöly työntyi hiekkatiellä sisään ja sateella jalkapohjat kostuivat.”

Sinun omasi jälkeen iskelmämenestyksiä Tamaralle ei enää tullut ja häntä kuultiin  pääasiassa musikaaleissa, opereteissa ja oopperoissa.

Tamara Lundin elämä jatkui ja hän koki vielä kaksi suurta rakkautta Aatos Tapalan ja Alexandra Ioniscun kanssa.

 

Kuuntele ARJA SIPOLAN & MEN IN BLACKIN versio rakkausklassikosta Sinun omasi

by Arto.

Kolme vuosikymmentä sitten hallitsevana tangokuningattarena oli  Arja Sipola. – Tangon tulkki, joka kosketti syvemmältä kuin kukaan muu ja sai niin yleisön kuin tuomaristonkin polvilleen ja antamaan täydet kympit.

Kannen kuvasi Kari ”Tykylevits” Tykkyläinen

Nyt Arja yllättää esityksellään yhdestä hienoimmista suomalaisista rakkauslauluista Sinun omasi. Taustalle hän on saanut taitavan Men In Black-yhtyeen, joka on tullut tutuksi muun muassa Jari Sillanpään ja Pentti Hietasen luottobändinä.

Viikko sitten Sinun omasi sai ensimmäisen radiosoittonsa. Yle Radio Suomen Kemin toimituksen  Jarin ja Katin ensikommentit olivat: ” Hieno, koskettava versio…” & ” Kuulosti hyvältä, matala, mutta ihanasti soiva ääni…”

”Suukon hellän painan poskelles` ja syliin suljen sinut näin. On hyvä olla kanssas` lähekkäin …”

Näin laulaa Arja ja lähettää Amorin nuolia alkavaan kesään. Pitkään hän kieltäytyi levyttämästä laulua, koska 1960-luvun iskelmäsuosikki Tamara Lund omisti kappaleen menetetylle rakastetulleen Rami Sarmastolle, joka kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa  ja parin suunniteltu hääpäivä muuttui hautajaispäiväksi.

-Tamaran laulu oli niin henkilökohtainen, täynnä tuskaa ja kansan rakastama, että turha siihen oli koskea, Sipola vastasi pitkään.

Ajat kuitenkin muuttuvat ja television Vain elämää- ja SuomiLove-ohjelmien myötä kansan rakastamien ikivihreiden  päivittämisestä  on tullut arkipäivää.

Nyt aika oli kypsä ja Arja suostui levytykseen, kun kuuli vielä, että sovitus on erilainen kun alkuperäisessä.

14.6.2018

Vuosikymmenten kuluessa Arja Sipola on valloittanut yleisönsä monilla rakkauslauluilla viimeisimpinä niistä Taas lasken tiilten päät ja Rakkauden kaipuu, mutta nyt ison iskelmätaustan sijaan, Sinun omasi-kappaleessa liikutaan enemmän syvissä sinisissä bluesvesissä ja annetaan Arjan tunnistettavan, persoonallisen äänen soida. Hän tuo laulun tähän päivään viisimiehisen Men In Blackin kanssa, jonka soittajien aistikasta, maltilla maustavaa soittoa on myös ilo kuunnella.

Arjan väkevässä tulkinnassa on suomalainen, viipyilevä kosketus, mutta sama tunnelma kuin vaikkapa  Gary Mooren Still got the bluesissa. Laulu sopii yhtä hyvin kesälavoille, häihin  kuin festivaaleillekin.

Kaikkiaan Arja on julkaissut urallaan 14 singleä. Sinun omasi olkoon yöttömän yön hidas, vuoden 2018 kesäbiisi, joka kietoo parit yhteen. Tämän aikana kun pyydät, pääset taatusti saatille!

ARJA SIPOLA & MEN IN BLACK: Sinun omasi  (Väylän Pyörre Records)

Arja ensimmäisellä studiokäynnillä Greatsoundsissa

Sanat:  Tamara Lund/Sävellys:  Rami Sarmasto

Äänitys, miksaus & masterointi: Kimmo Klemettinen/ Greatsounds

MIB-muusikot: Jani-Petteri Hägg (kitara & saksofoni), Kari Hautalampi (koskettimet),

Pasi Hautalampi (rummut), Juhani Hägg (basso) & Kimmo Klemettinen (taustalaulut)

Tuottaja: VPR

Jani-Petteri  sovitti ja soitti kitaraa ja fonia levyllä

Kari, Kime ja Jani-Petteri neuvonpidossa

 

 

 

 

 

 

 

 

Ps. Sinkkua voi tilata, jonkinverran jäljellä: arto.junttila@pp.inet.fi