Tornion Laivajärven laulajalegendan Esko Rahkosen läpimurto tapahtui tasan 50 vuotta sitten Unto Monosen tangolla Syvä kuin meri, joka nousi Suomen virallisella singlelistalla korkeimmalle sijalle 5, juuri marraskuussa.
Se oli alku 28-vuotiaan laulajan taipaleelle, joka kesti yli neljäkymmentä vuotta, hänen kuolemaansa asti.
Rahkonen levytti lähemmäs 400 kappaletta, mutta kaikki studiossa tallennettu ei kuitenkaan päätynyt levylle asti.
Hän ei koskaan levyttänyt esimerkiksi Lapin tangoa tai Satumaata, vaikka niitä keikoilla esittikin. Ilmeisesti hän ajatteli, että ainoat oikeat tulkinnat niistä tekivät Tamara Lund ja Reijo Taipale.
On säilynyt kuitenkin Ylen tv-taltiointi Kevätniemen lavalta Lieksasta vuodelta 1976, jolla hän esittää kyseiset ikivihreät. Voi sanoa, että onneksi, sillä nyt kun Rahkosen livetulkinnat kuulee digitoituna ja restauroituna, ne kuuluvat ehdottomasti uuden Kaikuja lakeuksilta-kokoelman parhaimpiin, vaikka ovatkin saaneet levyllä bonus-merkinnän.
https://www.youtube.com/watch?v=ZBeRc0OIa3Q
Kaikuja lakeuksilta sisältää 25 harvinaista esitystä mestarin uran varrelta ja seisemän niistä on ennenjulkaisematonta. Useat lauluista on julkaistu pienillä painoksilla tai ilmestyneet hyväntekeväisyyslevyillä, joten vasta nyt ne ovat suuren yleisön kuultavissa.
Albumin alullepanijat ovat Liisa-Hellevi ja Erkki Rantanen. He tutustuivat Eskoon jo 1970-luvulla pyörittäessään Kalliopohjan seurojentalon toimintaa ja sittemmin he tekivät Eskosta useita radio-ohjelmia niin Turun Ylelle kuin Radio Robin Hoodiinkin.
Kaikuja lakeuksilta-levyn teko lähti liikkeelle, kun Erkki törmäsi levykokoelmaansa läpikäydessä masteriin, jossa oli kaksi Eskon laulamaa ennenjulkaisematonta Lauri Jauhiasen tekemää kappaletta, Laulu nuoruuden ystäville ja Kotiseutuni.
Eskon hauta löytyy Alatornion kirkon vierestä (kuva: Tane)
Liisa-Hellevi Rantanen kertoo masterin värikkään tarinan: ” Vuonna 1974 Esko äänitti masternauhan oman orkesterinsa kanssa Lahden Microvox-studiolla.
Äänityksen jälkeen Esko tarjosi kappaleita levy-yhtiöille ja tuottajille saamatta oikeastaan minkäänlaista vastakaikua. Seuraavaksi Esko tarjosi kappaleita Ylen Musiikkia maakunnista- ohjelmaan. Esko oli sopinut toimittaja Heikki Annalan kanssa, että hän toimittaa masterin Lahden Ylelle, josta se lähetetään Helsinkiin. Yleisradion tiloissa syttyi yön aikana kuitenkin tulipalo, jossa nauha tuhoutui.
Onneksi siitä oli otettu yksi kopio, joka lojui Eskon auton takapenkin jalkatilassa kaiken muun tavaran seassa. Esko oli kyllästynyt kappaleiden kohtaamiin vastoinkäymisiin ja tarjosi Erkille masteria ostettavaksi ja hän osti sen silloin suhteellisen kovalta tuntuneeseen hintaan 500,00 markalla.
Kului vuosia ja Esko tuli radio-ohjelmaamme vieraaksi ja soitimme masteria. Hän innostui uudestaan kappaleista ja tarkoitus oli julkaista ne omana äänitteenään.
Taas kohtalo puuttui peliin ja Esko ei enää Tatsia-musiikin Teuvo Nummelan luokse ehtinyt, vaan hänen ura päättyi äkillisesti 4.5. 2007 ja kovan onnen levytys katosi taas kerran ja jäi unholaan useaksi vuodeksi.”
Kun Erkki Rantanen taas masterin löysi, hän otti heti yhteyttä Teuvo Nummelaan ja ehdotti Eskon muistoalbumin tekoa ja kun VLMedian Tero Hiltunen saatiin vielä mukaan, projekti lähti etenemään nopeasti.
Nummela löysi Tatsian arkistosta lisää ennenjulkaisemattomia helmiä, muun muassa jo 1960-luvulta lähtien Eskon luottomuusikoihin kuuluneen rovaniemeläläislähtöisen Raimo Hastin kappaleen Angeline ja laulut Yö Volgalla ja Yksi kaunis päivä vaan.
Mukana Kaikuja lakeuksista-kokoelmalla on myös Eskon esittämiä lauluja raisiolaisen Matti Nissin tuottamalta Muistojen kultaamat iskelmät-levyltä ja Rantasten Hetki Muistolle-levyltä.
Levyn erikoisuus on Oulunseudun mobilistien tilaustyö Mobilistin laulu, jonka ”B-puolella” Esko laulaa murteella Oulusa täällä-kappaleen.
Ainoa esitys, jota tältä Rahkosen harvinaisuuksien kokoelmalta jäin kaipaamaan on Jan Söderholmin johtaman kamariorkesteri Avantin kanssa vuonna 2000 esitetty Tanssilavan luona, jos siitä nyt on olemassa jonkinlainen tallenne.