Jukka Rajala: SURUNMAA julkaisi meänkielisen virsilevyn
Surunmaa16b

Surunmaan kantava voima on nuorena Pajalassa asunut Viktor Fors Mäntyranta.

LIVEPajalalaislähtöisen ja tätä nykyä Göteborgin seudulla asuvan Viktor Fors Mäntyrannan luotsaama Surunmaa yhtye julkaisi Pajalan markkinoiden yhteydessä meänkielisiä virsiä sisältävän CD:n.

Lauantaina 9.7. Pajalan seurakuntatalolla pidetyllä, Mie halvaisin sen uskon ette joku rakastaa -nimisen levyn julkaisukeikalla ei voinut olla välttymättä ajatukselta, että paljon on Tornionjoessa vettä virrannut, siitä kun Tuomari Nurmio julkaisi ensisinglellään blues-sovituksen vanhasta virrestä Oi Herra, jos mä matkamies maan. Tuolloin, vuonna 1979 virren uudelleen kierrätys herätti suurta pahennusta, mistä seurasi muun muassa se, että laulu pääsi muun muassa Yleisradiossa ”ei mielellään soitettavien laulujen listalle” ja Raha-automaattiyhdistys kieltäytyi ottamasta singleä listoilleen. Ajat ovat siis muuttuneet myös virsien ja populaarimusiikin fuusioitumisessa – ja hyvä niin. Surunmaan konsertissa kuullut kappaleet sopivat nimittäin aivan yhtä hyvin niin ateistisen kuin kristillisenkin maailmankatsomuksen omaavan musiikin ystävän kuunneltavaksi. Virsien sovitukset ovat alkuperänsäkin vuoksi paljolti kansanlaulutyylisiä ja Surunmaan käsittelyssä ne muuttuvat lähes blueseiksi.

Laulusta ja toisesta kitarasta huolehtivan Viktor Fors Mäntyrannan lisäksi Surunmaan muodostavat kitaristi Anders Fischer (kitara ja laulu), Fredrik Andersson (basso) ja Jonathan Berglund (rummut), joista jälkimmäinen tosin puuttui levyn julkaisukeikalta.

Surunmaa16a

Pajalan markkinoiden yhteydessä pidetty Surunmaan virsilevyn julkistamistilaisuus keräsi seurakuntatalon täyteen kuulijoita.

Albumilla olevasta kymmenestä virsi-käännöksestä vastaavat Linnea Nylund, Bengt Pohjanen, Bengt Kostenius ja Bertil Isaksson. Vanhin levyllä oleva virsi, Hosianna Taavitin poika on sävelletty 1795 ja uusin, Herra, sinun käessä vuonna 1982. Muita levyltä löytyviä virsiä ovat muun muassa Vain Pölkö pois (Var inte Rädd), Enkeli taihvaassa veisaa (Änglarna sjunger i himlen) ja Liekkiä oon monta (Lågorna är många).

Hiippakuntapappi Ritvaelsa Seppälän toimesta alkunsa saanut projekti on eräänlaista jatkumoa, Surunmaan yhdessä Markus Forsbergin kanssa vuonna 2011 julkaisemalle Siionin virsiä sisältäneelle levylle. Mäntyrannan mukaan levyn teon suurin haaste olikin löytää virsiin uusi lähestymistapa, jotta levystä ei tulisi toistoa siioninlauluille.

Se, miksi alunperin duuriin sävelletyt, mutta Surunmaan mollivoittoisiksi sovittamat virret saivat täyteen pakkautuneen seurakuntatalon haukkomaan ihastuksestaan henkeä oli luonnollisesti monien asioiden summa. Yhtyeen kansanomainen lähestymistapa virsiin, oikea kuulijakunta ja markkinahumun keskellä tapahtunut hiljentyminen lienevät olleet ainakin osasyitä konsertin onnistumiseen.

Toinen Surunmaan uutuus on englanninkielinen, kahdeksan kappaleen vinyyli-EP The End of the World, jolla yhtye tulkitsee, Hurriganesin ohjelmistosta tutun I Will Stayn ohella omaa materiaalia.

Teksti ja kuvat: Jukka Rajala