KEKSI Musiikkipalkinto

KEKSI-musikpris är en årlig  uppmärkelse, som delas till artist, band eller förening , som har under året påverkat aktivt för den nordliga musiken  på båda sidor av Torneälven eller i finska Lapland. 

KEKSI–musiikkipalkinto on vuosittain jaettava huomionosoitus pohjoisessa kevyessä musiikissa vaikuttavalle ja ansioituneelle henkilölle, yhtyeelle,yhteisölle tai yritykselle.

KEKSI-palkinto muistuttaa myös  Lapin ja koko Tornionlaakson populaarimusiikin juurista ja sen esi-isästä Ylitornion Kaulirannalla syntyneestä Antti Mikkelinpoika Keksistä. Hän kiersi talosta taloon ja lauloi Kalevala-poljennolla Laulua jäänlähdöstä Tornionjoessa 1677 ja siitä tuli hitti, joka levisi  ensin suusta suuhun ennenkuin se muistiinmerkittiin ja painettiin paperille.

Ps. Keksi on myös tukinuitossa käytetty työväline, mikä näkyy  graafikko Lasse Kataisen suunnitelemassa palkinnossa.

2017: ARJA HAVAKKA

50-vuotista taivaltaan kevyen musiikin ammattilaisena juhliva Arja Havakka nappasi neljännen KEKSI-musiikkipalkinnon.

Toiseksi eri puolilta Lappia ja Tornionlaaksoa valittu 8-jäseninen raati äänesti saamelaistaiteilija Niillas Holmbergin, jota on taiteellisessa monipuolisuudessaan verrattu Saamenmaan isään Nils-Aslak Valkeapäähän. Kolmanneksi tuli pajalalaisen kansanmuusikon Jan Johanssonin rajat ylittävä WAO-yhtye, joka on tehnyt ansiokkaasti näkyväksi kansantaiteilija Vilho Ollikaisen tuotantoa, sekä Ruotsissa, että Suomessa.

Kymmenisen vuotta taiteilijaeläkkeellä ollut 73-vuotias Arja Havakka otti KEKSI-musiikkipalkinnon vastaan hyvillä mielin kotonaan Keminmaassa lähettäen samalla lämpimät kiitokset valintalautakunnalle.

Arja on hyvässä kunnossa ja keikkailee yhä ja mikäpä on laulaessa, kun ääni toimii hyvin. Normaalit tanssikeikat ovat vähentyneet, mutta hyväntekeväisyysesiintymiset vanhuksille ovat lisääntyneet. Hän laulaa myös paikallisessa Ämmiköörissä.

Hänen marraskuisen Keminmaan 50-taiteilijajuhlakonsertin lipputulotkin menivät hyväntekeväisyyteen, vanhusten vapaaehtoistyön, mutta myös nuorten musiikkiharrastuksen tueksi.

– Konsertissa oli lähemmäs viisisataa ihmistä, josta tuli kiitollinen mieli ja kyyneleet silmiin varsinkin, kun lapsikuoro esitti Lokki-valssin, Arja kertoo.

Juhlassa kuultiin pelkästään suomalaista musiikkia aina kansanlauluista iskelmiin ja Havakan uralta tärkeitä lauluja. Häntä säesti Akustiset-yhtye. Samalla juhlittiin myös satavuotiasta Suomea vanhan iltamaperinteen mukaisesti; laulun lisäksi, mukana oli tanssiesitys ja juhlapuhe, jonka piti Tommi Lepojärvi.

Lounais-Lappi: 20.12. 2017

Arjan muusikon ura alkoi maineikkaassa rovaniemeläisessä Tommi Lainkarin yhtyeessä, jonka muita levyttäneitä lappilaissolisteja ovat olleet myös Matti Hyvönen, Ritva Palukka ja Seppo Hanski. Havakan ensimmäinen keikka oli marraskuussa 1967 Pallas-hotellissa.

– Tulin etelästä tuuraamaan  yhtyeen vakisolistia (Anu Pasasta), joka lähti lomailemaan Amerikkaan ja sille tielle jäi. Hän meni naimisiin, teki neljä mukulaa, joten  Lapista tuli minun koti ja tuuraus jatkuu yhä, Arja naurahtaa pohtien, mitä jos näin ei olisi käynyt, olisiko hänestä tullut iskelmä- ja tanssimusiikin esittäjän sijaan mahdollisesti klassinen laulaja tai näyttelijä, joka oli hänen haaveammatti nuorena.

Koko Suomen kansan tietoon laulava basisti Havakka nousi 1995 Lokki-laulun  myötä. Se oli hänen ensilevytys, josta hän sai myös kultalevyn. Platinakantaan hän iski muutamaa vuotta myöhemmin Laulava Sydän-tv-ohjelmasta tehdystä kokoelmasta. Suomi-kitaran mestari Esa Pulliainen oli valinnut ohjelmasarjaan naislaulajistamme Arjan lisäksi vain Eija Kantolan ja Paula Koivuniemen ja parasta Havakkaa oli tunnuslaulun lisäksi ikivihreä Tuulella ei ole ystävää.

Levyjä Arja tekee yhä ja hän kertoo, että hänen järjestyksessä kuudetta pitkäsoittoa kasataan pikkuhiljaa Kime Klemettisen studiolla Kemissä. Hänen edellinen levy Joki ja Tuuli neljä vuotta sitten syntyi sekin tiiviissä yhteistyössä Kimen ja Men In Black-yhtyeen kanssa. Levyltä löytyvät muun muassa Havakan tummalle äänelle sopivat hienot versiot kappaleista Älä kiiruhda ja Tuska.

Lapin Kansa 21.12.2017

KEKSI-musiikkipalkinto on huomionosoitus  kevyen musiikin parissa ansioituneelle henkilölle, yhtyeelle, yhteisölle tai yritykselle, joka vaikuttaa  juurillaan Lapissa tai Tornionlaaksossa. Se on ainoa laatuaan pohjoisessa ja sen jakaa vuosittain nettijulkaisu Väylän Pyörre Musiikkiuutiset.

KEKSI- ehdokkaat vuonna 2017: Hannele Taiska Kauppinen (Kemi), Bar & Cafe Chillout (Kemi), Arja Havakka (Keminmaa), Esa Rautiainen & Elina Söderström (Tornio), Meerin Grilli (Tornio), Hulkoff (Haaparanta), WAO (Pajala), Volgograd (Pello), Sime Yliaska (Rovaniemi), Jukka Lampela (Rovaniemi), Jukka Tarkiainen (Sodankylä) ja Niillas Holmberg (Utsjoki)

Väylän Pyörteen raati: Irene Määttä (Pello), Hannele Kenttä (Haaparanta), Jukka Rajala (Muonio), Risto Koskinen (Kemi), Sami Karvonen alias Rock DJ Sändi (Keminmaa), Ilmari Aikio (Inari), Tauno Vähäjärvi (Tornio) & VeePee Salmi (Rovaniemi)

Radio Pooki: https://www.radiopooki.fi/uutiset/musiikki/a-156181  &

Lapin Kansa/Uusi Rovaniemi: https://www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi/arja-havakka-palkittiin-keksi-palkinnon-saaja-on-keikkaillut-50-vuotta-ja-esiintyy-yha-200619290/

Kemi-Tornio: http://kemitornio.fi/fi/arja-havakalle-keksi-musiikkipalkinto/

Suomi-Viihde: https://www.suomiviihde.fi/viihdeuutiset/50-vuotista-taivaltaan-kevyen-musiikin-ammattilaisena-juhliva-arja-havakka-nappasi-neljannen-keksi-musiikkipalkinnon/

2016: ULLA PIRTTIJÄRVI

Vuoden 2016 KEKSI-musiikkipalkinnon saajaksi on valittu utsjokinen pitkänlinjan saamelaismuusikko ja joikaaja Ulla Pirttijärvi, joka vastaanotti palkinnon Ylläs Jazz Blues-festivaaleilla, missä hän oli esiintymässä Ulda-yhtyeensä kanssa.

Eri puolilta Lappia koottu raati katsoi Ullan ansiot painavimmiksi kahdentoista ehdokkaan joukosta. Pirttijärvi sai 67 ääntä, kun toiseksi tullut Lapin blueskuningas Slim Butler alias Jarmo Puhakka Rovaniemeltä sai 51 ääntä. Kolmanneksi sijoittui kemiläinen Greatsounds-studiota pyörittävä, Men In Black-yhtyeen muusikko Kimmo ”Kime” Klemettinen 47 äänellä.

Ulla ja Uldan Marko Jouste 2017

Ylläs Jazz Bluesin 2017  tunnelmallisessa päätöskonsertissa Pirttijärven ääni ja joiun rikas väripaletti piti yleisön maagisessa otteessaan. Kuultiin akustisesti helääviä makupaloja mukavasti sekaisin aika rankkojenkin myrskynmyllerrysten kanssa.

Ulla joikasi kaamoksen kaatumisesta, Kevään riemuista (Giđđariemut) ja Vasanmerkinnästä (Miessemearkumat)Hän nosti  Kuun (Mánnu) ja Revontulet (Guovssahasat) taivaalle ja sai yleisön ulvomaan Suden (Gumpe) lailla. Hän esitti tyttärelleen Hildalle tekemänsä joiun kahdenkymmenen vuoden takaa ja vielä vanhemman omasta nuoruudestaan, joka kertoi Salkko-Niilaksesta.

Ullan konsertti oli riisuttu, hypnoottinen kokonaisuus, jossa hänen Ulda-yhtyeensä (Marko Jouste, kielisoittimet, Mikko Vanhasalo, puhaltimet ja Ari Isotalo, rummut), hienovarainen säestys piirsi tunturit, mutta jätti värien käytön Ullan huoleksi.

Yksi Ylläksen konsertin kohokohdista oli joiku Giđđariemut, oodi keväälle. Saamelaistaiteilija sanookin, ettei pahemmin perusta Lapin talvesta.

– Totta. Olen huono kaamosihminen, siksi joikaankin mielelläni keväästä. ”Silloin minä taas iloitsen, tanssin, pyörin ja iloitsen…” Onneksi talvella voi tehdä käsitöitä. Se on väriterapiaa ja säilyn hengissä, Ulla naurahtaa.

Joikuihinsa hän saa inspiraation milloin mistäkin, arkisista askareista, autoa ajaessa tai luonnossa liikkuessa

Pirttijärvi on kuulunut vuosikymmeniä tyylin uudistajiin. Ulda-yhtyeen kanssa perinteiset saamelaiset tunnusmerkit kohtaavat muun maailman musiikin.

– Kun saan idean uuteen joikuun, niin sen pohjalta lähdetään porukalla hakemaan sen ympärille toimivaa saundia  ja katsotaan mitä syntyy. Joiku tulee mulla aina  ”tunteen palolla” ja sen sielu on perusta, josta lähdetään.   En mieti etukäteen, onko joiku moderni vai ei.

Angeleista yhteistyöhön Hildan kanssa

Kaksi vuotta sitten Ulla ja Hilda esiintyivät Solju-nimellä Suomen viisukarsinnassa ja sijoitus oli hienosti neljäs (kuva: UMK)

Pirttijärven taiteilijan ura lähti liikkeelle Beaivvaš-teatterissa ja Angelin nuorissa, joista syntyi Angelin tytöt. Pirttijärvi oli mukana yhtyeen läpimurtolevyllä Dolla.

Vuosien aikana Pirttijärvi on noussut Saamenmaan yhdeksi arvostetuimmista ja kirkkaimmista tähdistä. Pirttijärvi on julkaissut useita levyjä ja hänelle on myönnetty muun muassa Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinto ja Áillohaš-musiikkipalkinto.

Lisäksi Pirttijärvi on toiminut Suomessa Lapin läänintaiteilijana vuosina 2004–2007. Hän esiintyi myös Suomen Euroviisu-karsinnoissa tyttärensä Hildan kanssa vuonna 2015. Solju-duon sijoitus oli komeasti neljäs laululla Hold your colours ja piakkoin on tulossa myös kokonainen albumi.

Angelin tyttöjen jälkeen soolourasi esikoinen oli lastenlevy ja -kirja Hoŋkoŋ Dohkká (1996). Siitä sait  Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinnon ja laulut teit saamelaislasten laulettavaksi. Vieläkö niitä lauletaan kouluissa?

– Lasten musiikkikirjaa ja cd:tä käytetään edelleen päiväkodeissa ja kouluissa ahkerasti. Kun tämän materiaalin julkaisutilaisuus pidettiin Karigasniemellä, Aillohas (Nils Aslak Valkeapää) sanoi minulle, että Hoŋkoŋ Dohkkásta tulee klassikko. En olisi sitä osannut arvata, mutta sen tiesi Aillohas  jo silloin.

Lapin läänintaiteilijana, jatkoit työtäsi ilmeisesti samalta pohjalta? 

– Läänintaiteilijana tein monenlaisia asioita. Esimerkiksi hankin joikaajia opettamaan perinnettä edelleen koululapsille ja  tein myös joiku-oppimateriaalia yhteistyössä Marko Jousteen kanssa Saamelaiskäräjien oppimateriaalitoimistolle.

Hoŋkoŋ Dohkká-levylle inspiraation antoi tyttäresi Hilda. Nyt hän on jo aikuinen ja asuu Helsingissä. Hildan musiikkia on kuultu Helsingissä eri tilaisuuksissa ja hänen  yhtyeensä Gájanas valittiin äskettäin Kaustisen kansanmusiikkijuhlien yhtyeeksi, miltä tuntuu? 

– Hilda opiskelee Sibelius-Akatemian globaalin musiikin linjalla, ja tykkää koulusta. Välillä kuitenkin Helsingin kiireinen elämänmeininki kuuluu ahdistavan, jonka ymmärtää kun Utsjoelta yhtäkkiä viskattiin sinne pääkaupungin vilinään.

On mukava, kun oma tytär on innostunut myös musiikista, voipi jakaa ilot ja surut aiheesta ja toinen ymmärtää ja jaksaa kuunnella.

Pidetään tiiviisti yhteyttä ja Hildan kanssa  työstetään parhaillaan myös yhteistä levyä,  jossa kummatkin olemme äänessä. Muusikkoina ja tuottajina toimivat kyseisellä cd:llä Teho Majamäki ja Samuli Laiho. Olemme olleet studiossa muutamat sessiot ja levy pitäisi ilmestyä tämän vuoden puolella. Tätä materiaalia on ollut tosi kiva nauhoittaa ja odotan innolla, että saamme matskut ilmoille.

Ennen Uldaa teit Disney-animaatioon Frozen musiikkiakin tehneen, norjansaamelaisen Frode Fjellheimin kanssa kolme albumia: Ruošša Eanan (1997), Máttaráhku Askái (2002)ja Áibbašeabmi (2008). Silloin joikusi taustalla soi enempi urbaani syntikka ambient. Minkälaisia muistoja herää ja vieläkö esiinnyt Froden kanssa? 

– Kokemusta Froden kanssa on kertynyt. On ollut kiertueta Saksassa, Kanadassa, Japanissa, esiinnytty Norjan kuninkaalle ja vaikka mitä. Hänen kautta Norjasta on tullut minulle melkein kuin toinen kotimaa. Olen päässyt työskentelemän monien taitavien norjalaismuusikkojen kanssa ja samalla kielitaitokin on parantunut.

Ulla & Ulda

Viime vuonna toimin Tromssassa Fylkes-artistina puoli vuotta. Se vastaa Suomessa läänintaiteilijan pestiä. Hieno kokemus kiertää Tromssan kouluja ja esiintyä norjalaissoittajien kanssa muun muassa pakolaisten vastaanottokeskuksissa.

Loppuiko yhteistyö Froden kanssa ja aloit etsiä uutta yhteistyökumppania vai kuinka Ulda sai alkunsa?

– Ulda yhtye syntyi, kun aloin läänintaiteilijana Marko Jousteen kanssa työstää joikuoppimateriaalia Saamelaiskäräjille. Aloimme musisoida, kokeilla ja hakea yhteistä saundia.

Froden kanssa olin tehnyt niin pitkään yhteistyötä, että luonnollisestikin oli halu nähdä ja kokea muidenkin muusikkojen kanssa. Toki teen edelleen Froden kanssa yhteistyötä aina kun siihen on mahdollisuus. Viimeksi viime syksynä olin hänen Arktisessa messussaan yhtenä solistina. Muusikolle on tärkeää, että on monenlaista projektia meneillään.

Mitä  esimerkiksi on luvassa lähitulevaisuudessa?

– Tänä keväänä toimin muun muassa äänenkäytön opettajana Utsjoella Saamen musiikkikoulun  Sámi musihkka-akademiassa  ja myös kielipesässä, ja keikkailen joikaillen siellä täällä. Tyttäreni Hildan kanssa esiinnytään Irlannissa ja Uldan kanssa Oslossa. Lisäksi kesällä olen mukana ainakin maailmanmusiikkifestivaaleilla Førdessa.

Vuoden 2016 ehdokkaat: Ulla Pirttijärvi (Utsjoki), Jan Johansson (Pajala), Kari Väänänen (Kemijärvi), Jarkko Honkanen (Rovaniemi), Jarmo Puhakka (Rovaniemi), Jari Rautio (Tervola), Tapani Ollonen (Tornio), Mika Jefremoff (Tornio), Lasse Stenman (Haaparanta), Kamoon Kaakamoon-Alapää soi-tapahtuma (Kaakamo), Rock DJ Sändi (Keminmaa) ja Kimmo ”Kime” Klemettinen (Kemi).

Tuomaristo: Irene Määttä (Pello), Risto Koskinen (Kemi), Jari Marjala (Savukoski), Daniel Sandström (Pajala), Hannele Kenttä (Haaparanta), Tauno Vähäjärvi (Tornio), VeePee Salmi (Rovaniemi), Jukka Rajala (Kolari) ja Ilmari Aikio (Inari).

http://yle.fi/uutiset/3-9431017

http://www.pohjolansanomat.fi/lappi/saamelaistaiteilija-ulla-pirttijarvi-palkittiin-keksi-musiikkipalkinnolla-15881914/

http://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/ulla_pirttijarvi-lansman_vuoitij_keksi-muusikpalhasume/9430924

http://uusi-rovaniemi.ap.richiefi.net/32783571-945a-40ea-965e-994ae16d0e01/22

http://www.saariselkanyt.com/ulla-pirttijarvi-voitti/

Norjan Sami-radion  (NRK Radio Sápmi/BeaivvesáttaUlla-haastattelu Keksin johdosta 30.1.2017 https://radio.nrk.no/serie/beaivvesatta/SAPR26002117/30-01-2017#

2015: WILLY CLAY BAND

Willy Clay Band Pressbilder ht-09

Eri puolilta Lappia ja Tornionlaaksoa  koottu arvovaltainen musiikkiraati valitsi vuoden 2015 KEKSI-musiikkipalkinnon saajaksi kiirunalaisen rockahtavaa countrya, americanaa soittavan Willy Clay Bandin.

Muusikoista, toimittajista ja musiikinystävistä kasattu 8-jäseninen raati katsoi  yhtyeen ansiot painavimmiksi. Willy Clay Band sai  52 ääntä, kun taas toiseksi tullut Sonata Arctican Tony Kakko 45 ja kolmas Souvareiden Lasse Hoikka 44 ääntä.

Keksi-musiikkipalkinnon vastaanottanut Willy Clay Bandin kitaristi Örjan Mäki on hämmentynyt yhtyeen saamasta kunniasta.

– Melkomoinen yllätys! En malta odottaa, että pääsen kertomaan muille bändin jäsenille.  Näyttää siltä, ettei musiikki tunne rajoja, sillä livenä emme ole soittaneet Suomessa kuin kerran, kymmenisen vuotta sitten Karesuvannossa, mies iloitsee.

Vaikka yhtye on julkaissut  vain kaksi albumia Rebecca Driven  ja Bluen  ja yhden EP-levyn, sen biisejä kuunnellaan ahkeraan netissä, varsinkin Spotifyssä ja se on yhä ruotsalaisen Rootsy Live-ohjelmatoimiston ahkerimmin keikoille kysytty bändi. Aikoinaan se oli myös samaisen firman levymerkin ensimmäinen artistikiinnitys.

Blue-albumilta kappale Mighty Good Times nousi Svensktoppeniin ja yhtye oli erittäin lähellä breikata niin Ruotsissa kuin maailmallakin, mutta jäsenet halusivat  tehdä muutakin musiikin ohessa. Lisäksi kehuja sateli niin Neil Youngilta kuin Chip ”Wild Thing” Tayloriltakin. He eivät muuttaneet kuitenkaan Nashvilleen taaloja vuolemaan, vaan ovat rikastuttaneet oman maansa musaelämää pohjoisesta etelään.

Pari vuotta sitten nämä Kiirunan kunniakansalaiset viettivät kymmenvuotispäiviään kotikaupunkinsa kesäfestivaaleilla  ja paikalla oli melkein koko kaupunki. Parhaiten yhtye tunnetaan Tornionlaakson molemmin puolin  heidän Miner-laulusta ja sen meänkielisestä versiosta, jonka laulaa matarinkiläinen Markus Fagervall nimellä Kruuvamies.

Harvakseen keikkoja tekevä Willy Clay Band esiintyy seuraavan kerran tammikuun lopussa Kiirunassa kahdessa loppuunmyydyssä konsertissa. Suunnitteilla on myös kolmas albumi.

Willy Clay Bandin Örjan Mäki on kotoisin Pajalan Kaunisvaarasta, Reine Tuoremaa Karesuvannosta, Fredrik Elenius ja Tony Björkenvall Lainiosta ja Björn Pettersson  Kiirunasta.

KEKSI-ehdokkaat 2015: Hildá Länsman (Utsjoki), Willy Clay Band (Kiiruna), Selvä Pyy (Äkäslompolo), Fredrik Hangasjärvi (Isaksson) (Pajala), Lasse Hoikka (Rovaniemi), Pauli Ruuskanen (Rovaniemi), Pekka Salminen (Pello), Antti Haase (Vojakkala), Mira Sunnari (Tornio), Tornion Musiikki, Raubtier (Haaparanta), Jari Vesa (Kaakamo), Tony Kakko (Keminmaa) ja Kari Hautalampi (Kemi).

Keksi15haparandabladet KEKSI-tuomaristo 2015:  Heli Luokkala-Nevalainen (Kemi), Irene Määttä (Pello), Jari Marjala (Savukoski),  Hannele Kenttä (Haaparanta),Tauno Vähäjärvi (Tornio), VeePee Salmi (Rovaniemi), Jukka Rajala (Kolari) ja Ilmari Aikio (Inari).

Media: Radio Pooki /Iskelmä Ankkuri: http://www.radiopooki.fi/uutiset-ja-haastattelut/keksi-musiikkipalkinto-myonnetaan-toista-kertaa-pohjoiseen/41/5421 & http://www.radiopooki.fi/uutiset-ja-haastattelut/willy-clay-band-kiirunasta-voitti-keksi-musiikkipalkinnon/40/5507

Pajalan Radio:Päiväntiiman Päällimäisten ykkösuutinen ja lyhyt Örjan-haastis. NSD/ Norrbottens Kuriren, Rootsy.nu, Kirunabladet, Haparandabladet, Kuukkeli, Kemi-Tornio-kaupunkilehti

2014: TALONPOIKA LALLI

KeksiLALLI16a

Nykyajan tarinankertoja, räppäri Talonpoika Lalli sai ensimmäinen KEKSI-musiikkipalkinnon. Nettijulkaisu Väylän Pyörre Musiikkiuutisten äänestyksessä  kärki vaihtui usein, mutta sanansivaltaja Lalli vei voiton. Ääniä tippui hänelle tasaisen tappavaan tahtiin ja lopulta hän sai 26% lukijoiden äänistä. Toiseksi tuli muun muassa Pakkasukko Blues N`Jazzia järjestävä Kemin Rytmimusiikin Ystävät ja kolmanneksi pohjoissaameksi räppäävä Ailu Valle.

KeksiLALLI16f

LalliKeksinkanssaKEKSI-musiikkipalkinto on ainutlaatuaan pohjoisessa ja se on huomionosoitus  vuoden aikana kevyen musiikin parissa ansioituneelle artistille tai yhteisölle, joka vaikuttaa  yhä juurillaan Lapissa tai Tornionlaaksossa.

Talonpoika Lalli tunnetaan aktiivisena esiintyjänä. Hän on liikkuvaa sorttia ja nimi on jo tuttu laajassa Lapinmaassa. Hän on aina piristeruisku paikkakunnalle, missä sitten asuukin. Rovaniemellä hän vaikutti kymmenisen vuotta ja tällä hetkellä hän opiskelee Torniossa Pop & Jazz Konservatorio Lappiassa musiikkiteknikoksi.

-Parasta, mitä minulle vuonna 2014 tapahtui oli opiskelemaan pääsy. Muutin elokuussa Tornioon  ja eilen oli ensimmäinen keikka oman koulun bändin Kirveenkantajien kanssa, Lalli kertoo innoissaan.

Omia soolokeikkoja hän kuitenkin tekee edelleen taustanauhojen kanssa kolme kertaa kuukaudessa. Rovaniemen Grandessa pääpaikkaansa pitävän, liikkuvan Kumautus-klubin, hän on jo kerran ideoinut ja  järjestänyt myös Tornioon.

Lalli on julkaissut kaksi CD:tä Nimeni on Talonpoika Lalli (2007) ja Lallin Kumautus(2009). Hänen videoistaan eniten on katsottu reggaerytmistä Rovaniemelle omistettua Kaupunki kasvaa-räppiä, jonka on nähnyt jo lähes 50 000 ihmistä.

Lalli on syntynyt Ivalossa ja varttunut Turussa ja Ylitorniolla. Hänen äitinsä on muun muassa Tornionlaakson musiikkihistoriasta kirjoittanut Marja Mustakallio ja isä taidemaalari Pekka Hermanni Kyrö.

 KEKSI-ehdokkaat 2014: Ailu Valle (Utsjoki), Jarmo Siivikko (Rovaniemi), VeePee Salmi (Rovaniemi), Erling Fredriksson (Pajala), Adam Huuva (HaaparantaTornio), Tuomas Lampela (Tornio), EventWorks (Tornio) ja Kemin Rytmimusiikin Ystävät.

Media: Uusi Rovaniemi: http://www.uusirovaniemi.fi/miesie/1194958317925/artikkeli/talonpoika+lalli+palkittiin+keksilla.html & http://www.uusirovaniemi.fi/miesie/1194943327502/artikkeli/kenelle+ensimmainen+keksimusiikkipalkinto.html, Radio Perämer, PS, Meän Tornionlaakso 5.2.