Laura, edesmenneen Jukka Voutilaisen silmäterä

– Olin lapsena aika rasavilli, mutta kyllä isän leikitkin olivat rajuja. Muistan, kuinka isä kieputti minua aina lakanan sisällä ja vauhti oli tosi kovaa.

Näin kertoili Laura Voutilainen lapsuudestaan isä-Jukan kanssa puoli vuosikymmentä sitten, kun häntä haastattelin.

Kun Lauran äiti Irene oli palannut äitiysloman jälkeen töihin, kolmekuukautinen tyttö jäi Jukan hoidettavaksi. Samalla hän teki gradunsa valmiiksi.

– Tosi paljon leikittiin isän kanssa. Kuunneltiin myös M. A. Nummisen lastenlauluja. Isällä oli myös tapana aina kun hän teki voileipiä laulaa…Come all over baby, whole lotta shakin goin`on…Tuo biisi kulki mukana vuosia ja heti kun opin sellonsoiton perusasiat, isä nappasi kitaran ja minun piti soittaa bassokuviot ja taas kelattiin Jerry Lee Lewistä.

Voutilaisethan olivat muuttaneet  Torniosta Jyväskylään  1970-luvun alussa Jukan armeijan jälkeen. Jukka alkoi opiskella Jyväskylän yliopistossa ensin musiikkitiedettä, mutta vaihtoi sen sitten historiaan. Lauran seitsemän vuotta vanhempi sisko Elise ehti syntyä rajakaupungissa, mutta Laura 17. toukokuuta 1975  opiskelijakaupungissa.

 Laura oli isän tyttö. Tämän päivän Annassa Laura muistelee, kuinka tärkeitä he olivat toisilleen. Jukka oli vain 64-vuotias menehtyessään syöpään.

Äiti ja sisarukset olivat isän seurana loppuajat vuorotellen. Kun viimeiset hetket lähestyivät, Laura ajoi sairaalaan keskellä yötä.

– Huoneeseen astuessani kuulin isän henkäisevän viimeisen kerran. Aivan kuin isä olisi odottanut, että ehdin paikalle. Se tuntui hirveän tärkeältä, Laura sanoo Anna-lehdessä.