Favorite Hippies: Sidekick Stories (Rootsy.nu)
Vuosien varrella kitaristi-laulaja Örjan Mäki Pajalan Kaunisvaarasta on saanut oppia mestareiden kädestä.
Tärkeän pohjatyön teki opettaja Bengt Granberg, jonka taidot muistetaan Mikael Niemen kirjasta Populäärimusiikkia Vittulajänkältä, jossa ne kasvavat maagisiin mittoihin fiktiivisessä hahmossa Greger.
Kuitenkin vasta 2000-luvulle tultaessa jäsenyys kiirunalaisessa Willy Clay Bandissä avasi Örjanille ovet yhteistyöhön ihailemiensa kansainvälisten nimien kanssa. Bluesin saloja hänelle paljasti Lazy Lester, steelkitaran soiton vinkkejä antoi Bob Dylanin luottomies Bucky Baxter, nöyryyttä ja päättäväisyyttä painotti Van Morrison-kitaristi John Platania ja laulunteossa opasti klassikoitten Wild thing ja Angel in the morning tekijä Chip Taylor, jonka kanssa Mäki on kiertänyt muun muassa Ruotsin vankiloita.
Eikä oppi ole mennyt hukkaan. Sidekick Stories-levyn yksi helmistä on laulu Mexican shores, jonka Mäki on kirjoittanut yhdessä Taylorin kanssa. Kappaleen voima on sen vähäeleisyys. Siinä on paljon dylanmaista kerrontaa.Örjan keinuttaa kehtoa ja laulu tulee lähelle.
FAVORITE HIPPIES:Johan (vas.), Fredrik, Mattias ja Örjan
Tunnelmaltaan toista äärilaitaa edustaa sinkkunakin julkaistu Jenny. Surullinen tarina, täynnä kovan elämän arpia. Vahva tunnelataus, jota alleviivaa Örjanin mainio bändi Favorite Hippies. Superyhtye tornionlaaksolaisittain, sillä toisessa kitarassa on Johan Mäki Hardshipsistä, rummuissa Fredrik Elenius Willy Clay Bandistä ja bassossa Mattias Kauppi, joka oli Örjanin kanssa kantava voima bluesyhtyeessä Brickyard, joka tunnettiin hyvin Suomessakin.
Vaikka Sidekick Stories on merkattu Favorite Hippiesien nimiin, levyä voidaan pitää kuitenkin Örjanin sooloalbumina. Syyskuun lopussa hän kiertää Ruotsia ja Norjaa amerikkalaislaulaja Chet O`Keefen kanssa ja esittää näitä kappaleita kitaransa kanssa.
Kokonaisuutena albumilla viehättää sen suloinen karheus ja pelimanni-henki. Levy soi ja hengittää niin kuin roots-levyllä pitääkin. Paikoin esiin puskevat Amerikan äänet Neil Young ja Crazy Horse, mutteivät häiritsevästi. Enempi tunnelma on rela ja kiireetön kuin Rollari-Keith Richardsin soololevyillä.
Vahvoja tarinoita Örjanilta jatkossakin odottaa, ”kaivautumista maan uumeniin” kuten levyn kolmannessa vaikuttavassa laulussa When the company rolls in. Siinä Mäki laulaa lapsuutensa maisemasta Kaunisvaarasta, jonka kaivos vei.
It used to be a peaceful place/ the air so cold and clean/ now everything has changed since the company rolled in
All those secreat places/ where we used to hide/ they dug èm up and cut it down/ makes me wonder why
(4/5 Väylän pyörrettä)