Live: Pitkää ikää, TOM JONES!

Verevää menoa ja vauhtia riitti Tom Jonesin konsertissa

TOM JONES Club Teatria Oulu 3. 8.

Oulun konsertin jäätävässä aloituksessa John Lee Hookerin Burnin hellissä Tom  Jones mourusi ja ärjyi kuin raivo härkä ja taustalla löivät isot tulilieskat. Hän lauloi: “Maybe there ain`t no heaven, maybe there ain`t no hell. Maybe there ain`t no heaven, no burning hell. No! Yeah hey!”

Walesin tiikeri  oli kuin uudestisyntynyt. Hän sai yleisön reagoimaan ja tanssimaan. Taustalla soitti, ei mikään pompöösi viihdeorkesteri, vaan nuori ja energinen roots-bändi, joka antoi laululle tilaa. Ensi vuonna mestari  täyttää 80 vuotta. Vaikka laulajalla on viime vuosina ollut jonkin verran terveyshuolia ja konsertteja on jouduttu perumaan, hänen instrumenttinsa oli edelleen huippukunnossa.

Missisipin suiston Hooker-tamppaus  sai yleisön haukkomaan henkeä ja sen jälkeen kuljettiin Teksasin hiekka-aavikon  ZZ Top-boogittelun  Run onin kautta Randy Newmanin lauluklassikkoon Mama told me not to come, jonka teki tunnetuksi Three Dog Night.

Oulun konsertin runko muodostui 2010-luvulla julkaistuista albumeista; Praise & Blame, Spirit in the Room ja Long Lost Suitcase, jotka sisältävät bluesia, boogieta ja gospelia. Tom Jones  kertoi yleisölle, että kaikki lähti Elviksestä. Las Vegasissa esiintyessään 1960-70-luvuilla, molemmilla oli huone Hilton-hotellissa ja tavatessaan, heillä oli tapana laulaa yhdessä gospelia ja kerran Elvis kysyi Tomilta, milloin aiot tehdä gospel-levyn.

Kun Tom solmi rahakkaan levytyssopimuksen Island Recordsin kanssa, hän katsoi, että nyt on gospel-levyn aika, mutta kun yhtiön pomomies David Sharpe  kuuli Praise & Blamen, hän parahti: ” Olemme maksaneet omaisuuden Mercedeksestä, nyt saammekin ruumisauton ja kaksitoista laulua virsikirjaan.” Hän erehtyi kuitenkin pahasti. Vaikka  Jonesilla on yli 50-vuotisella urallaan ollut iso liuta hittejä, eniten positiivista palautetta hän on saanut tämän vuosikymmenen levyistä. Praise & Blame antoi uuden nosteen Tomin uralle 11 vuoden kuivan kauden jälkeen.

Välillä liikuttiin hyvinkin syvissä vesissä

Kieltämättä Jonesin konsertista välittyi elämälle kiitos-fiilis, uskon ja kuoleman pohdinnat ja muut isot asiat. Kaikista syvimmälle Tomin laulu meni alun Susan Wernerin Did trouble me-gospelissa, mutta vaikuttavia olivat myös luennat Blind Willie Johnsonin Soul of a manistä ja Leonard Cohenin Tower of songista. Väkevää oli myös musiikki. Suurin yllätys oli kuitenkin, että vanhat hititkin oli sovitettu uudelleen ja riisutuissa versioissa bongot soivat päällimmäisenä I`s not unusualissa, hanuri Delilahissa ja piano I`ll never fall in love againissä. Laulujen myötä Jones lähetti  myös tutuilleen terveisiä yläkertaan niin Salomon Burkelle (Cry to me) kuin Louis Armstrongillekin (What a wonderful world).

Tom Jonesin laulu tuli allekirjoittaneelle paremmin tutuksi 1960- ja -70-lukujen vaihteessa hänen tv-showstaan. Vähäisessä tarjonnassa ohjelma oli tärkeä musiikkinälkäiselle 16-vuotiaalle, sillä siinä näki monia maailmantähtiä ensi kertaa livenä, tosin isännän iso ääni jyräsi liiankin usein vierailijan. Toinen seikka, joka ärsytti Jonesissa olivat hänen  tanssiesityksensä. Kun oli kerran nähnyt mustavalko-Blaupunktista soulin kummisedän James Brownin riisuvan viittansa ja näyttävän huikeat askelmerkkinsä, parempaa ei ollut enää olemassa.

Mutta nyt Tom Jones on saanut  kaiken anteeksi. Jos Kuningatar Elisabet II on fanittanut häntä miehen uran alusta, minä repsahdin vasta tämän vuosikymmenen alussa, kun kuulin hänen albuminsa Praise & Blame. Silloin hän  kertoi tekevänsä oman vastineensa Johnny Cashin American Recordings-levyille, jotka jäivät artistin  viimeisiksi henkäyksiksi.

Oulun kaksituntisen konsertin Tom veti ilman taukoa (ja ilman vesipulloa), joten hän oli vahvasti elossa. Hänen upea lauluesitys kruunasi illan, ja bändikin toimi hyvin, vaikkakin  yhtyeestä puuttuivat viimeisten levyjen keskeiset muusikot Ethan ”Glynin poika” Johns ja Jeremy Stacey.

Teksti & kuvat: Arto Junttila

Hieno ilta juurevaa bändiä myöten

Oulun konsertin biisilista

Burning Hell

Run On

Mama Told Me Not to Come

Did Trouble Me

Raise a Ruckus

Sex Bomb

Fever

Take My Love

Great Balls of Fire

Cry to Me

Delilah

Soul Of a Man

Tower of Song

I’ll Never Fall in Love Again

Green, Green Grass of Home

What’s New Pussycat?

It’s Not Unusual

You Can Leave Your Hat On

If I Only Knew

I Wish You Would

What a Wonderful World

Kiss

Strange Things