MARJUT AIKION perinpohjainen elämänkerta NILS-ASLAK VALKEAPÄÄSTÄ ilmestyy ensi vuonna!

NILS-ASLAK VALKEAPÄÄ avasi muun muassa tien uudelle saamelaismusiikille!

Marjut Aikio on kirjoittanut Saamenmaan isästä Nils-Aslak Valkeapäästä (1943‒2001) elämänkertaa kymmenisen vuotta. Hän on tehnyt perinpohjaista työtä ja hyvä niin, sillä kunnon kirjaa Ailusta ei aiemmin ole tehty ja sen tämä taiteen monilahjakkuus kyllä ansaitsee.

– Nyt olen siinä vaiheessa, että kustantaja odottaa käsikirjoitusta elokuun alussa ja sen jälkeen vielä hiotaan, Marjut iloitsee ja sanoo kirjan ilmestyvän ensi vuonna ja ensin suomenkielellä.

Pari vuotta sitten julkaistiin Valkeapäästä 15 kirjoittajan tribuuttikirja Minä soin – Mun čuojan, joka jäi pelkäksi pintaraapaisuksi ja lisäksi siitä puuttui monta Ailulle tärkeää työtoveria, mutta Aikion tulevassa kirjassa riittää laajuutta ja syvyyttä. Kirjailija on tehnyt puolisen tuhatta haastattelua ja kaivanut arkistoja Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yksi Marjutin löydöistä on sata Valkeapään kirjoittamaa kirjettä, joista vanhin on vuodelta 1959.

MARJUT AIKIO Lassigammissa, Ailun taiteilijakodissa (kuva: Matti Aikio)

– Alustava, tiivistämätön käsikirjoitus oli  yli 3000 sivua. Tuon kaiken metsästäminen, sulattaminen ja työstäminen on ollut kovaa työtä. Uskomattoman paljon on löytynyt sellaista, sekä Ailun kirjoituksiin, musiikkiin että kuvituksiin ja maalauksiin liittyvää taustadokumenttia, mistä todennäköisesti ei entuudestaan ole tietoa eikä käsitystä, kertoo Aikio, joka tutustui henkilökohtaisesti Ailuun vuonna 1971.

Marjut Aikio on tutkija ja suomen kielen emeritaprofessori. Hän on työskennellyt yliopistoissa Tromssassa, Oulussa ja Rovaniemellä ja saamelaisinstituutissa Kautokeinossa. Hän aloitti opiskelunsa Helsingin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi Oulun yliopistossa 1988 aiheenaan, Saamelaiset kielenvaihdon  kierteessä. Hän on myös kirjoittanut yli 70 tieteellistä artikkelia, joista useimmat ovat käsitelleet saamelaiskulttuuria ja saamenkielen asemaa. Aiemmin Marjut on kirjoittanut kirjat Kirjeitä Saamenmaasta (2003) ja Särestö – taiteilijakoti (2005), jonka kuvista vastasi hänen poikansa Matti Aikio.