Risto Hemmi on äänittänyt ja miksannut noin 500 albumia, enemmän kuin kukaan muu Suomessa. Hänen kädenjälkensä kuuluu myös lähes kolmessakymmenessä elokuvassa.
Viime vuonna Hemmi vastaanotti elämäntyöpalkinnon Musiikki & Media-tapahtumassa panoksestaan suomalaisen kevyen musiikin hyväksi, mutta hänen työnsä jatkuu edelleen äänipöydän takana.
-Viimeisimmät työt albumipuolella ovat Irinan uusin, Lauri Tähkän kohta julkaistava joululevy ja Matti Johannes Koivun albumi, joka ilmestyy ensi vuonna. Huomenna taas aloitan musiikin äänitykset Johanna Vuoksenmaan uuteen leffaan, kertoo kiireinen Hemmi Finnvox-studiolta, joka on ollut hänen työpaikkansa vuodesta 1979 lähtien.
Hän on toiminut Finnvoxilla sekä äänittäjänä, miksaajana, studiopäällikkönä, että vuodesta 1993 toimitusjohtajana.
TAPAUS ANNELI AUER
Levyn teossa äänen ammattilaisen rooli on tärkeä, mutta huomiota työnsä kautta hän harvoin saa. Viime vuosina Risto on saanut kyllä musiikin ulkopuolelta julkisuutta roppakaupalla, jouduttuaan mukaan Ulvilan murhaoikeudenkäyntiin. Hän sanoo tapauksen olevan poikkeuksellinen ja ainut hänen urallaan.
-Minulle soitettiin ja kysyttiin voisiko Anneli Auerin soittamaa hätäpuheluäänitettä selkeyttää ja vastasin, että toki voi. En silloin arvannut minkälainen ruljanssi tapauksesta syntyisi. Onneksi minun roolini on ollut puhtaasti tekninen, eikä minun ole tarvinnut ottaa kantaa esimerkiksi syyllisyyskysymyksiin, mies sanoo.
Hemmi esiintyi ensimmäisen kerran oikeuden edessä todistajana Vaasan hovioikeudessa 2011 ja myöhemmin lokakuussa 2013, jolloin hän oli saanut äänitteestä esiin uutta tietoa.
NUORUUSVUODET POHJOISESSA
Risto Hemmi syntyi musikaaliseen perheeseen Kuopiossa vuonna 1956, mutta jo nelivuotiaana hän muutti vanhempiensa kanssa pohjoiseen, ensin Rovaniemelle ja sitten Kemiin.
-Rovaniemellä kävin kansakoulun ja yhden vuoden oppikoulua. Lapsena kävin klassisilla pianotunneilla, mutta kun isän työn mukana 12-vuotiaana muutin Kemiin, innostuin kitaransoitosta ja siirryin kitaraan. Sain pian myös ensimmäisen nauhurini ja innostuin äänittämisestä.
– Olin innokas radiokuuntelija jo Rovaniemellä, mutta maailma avautui Kemissä, koska siellä kuului Ruotsin radion P3, joka soitti popmusaa koko ajan. Tykkäsin erityisesti Jimi Hendrixistä ja Eric Claptonista, Risto muistelee.
Kemin kulttuuri- ilmapiiriä Hemmi kuvaa innostavaksi, ”luovuus oli voimissaan”. Hänelläkin oli oma nuorisobändinsä.
-Soitettiin lähinnä koulubileissä, mutta olimme kyllä kerran Tervolan Pohjankaarella Hurriganesien lämppärinä ja toisella kerralla säestimme Rauli Badding Somerjokea.
-Meillä oli rock-trio, jonka nimi oli vaatimattomasti Fugging Great. Siinä soitti minun lisäksi Tuomo Jutila ja Markku Silén, jonka kanssa soitellaan joskus vieläkin.
Vaikkei Ristolla enää ole yhteyksiä Kemiin, ei ole käynyt aikoihin, Finnvoxilla hän on tehnyt yhteistyötä viime vuosina muun muassa Yarin ja Sonata Arctican kanssa.
YARIN TESTI
Vuonna 1976 Risto lähti Kemistä opiskelemaan Helsinkiin, Otaniemeen insinööriksi.
– Valitsin ammattiaineikseni akustiikan ja elektroniikan, mistä on ollut myöhemmin suurta hyötyä, sillä kaikki nykyiset yhdeksän studiota Finnvoxilla ovat minun suunnitelemia. Mutta musiikki oli kuitenkin se suurin kiinnostuksen kohde ja sen parissa oleminen ja siitä elannon saaminen. Siihen tähtäsin.
Kesällä 1979 Risto oli rakentamassa Turkuun Studio 55:ttä ja kun hän syksyllä palasi Helsinkiin hänelle tarjottiin työtä Finnvoxilla, aluksi tuntipalkkaisena äänittäjänä.
-Ensimmäinen äänittämäni albumi oli Vaavi-yhtyeen esikoisalbumi Neljä nolattua neroa ja seuraavaksi törmäsin jo tuttuihin kemiläisiin, Yariin ja Se-yhtyeeseen. Alettiin äänittää heidän toista albumia Pahaa unta?
Yari kertoo fb:ssa: ” Risto oli vastikään aloittanut Finnvoxissa ja ottikin hommat salamannopeasti haltuun.
Äänittäjän työssä ei riitä että osaa laittaa mikit paikoilleen ja painaa rec nappulaa, vaan pitää olla myös hyvä tyyppi.
Äänittäjät on joskus kertoneet raskaista projekteista, joissa he voivat joutua toimimaan tulkkina bändin jäsenten välillä kun nämä eivät ole edes puheväleissä keskenään.
Levyn teko on intensiivistä ja herkkää puuhaa. Ristoakin piti testata. Muun muassa sisustimme tarkkaamon maalarinteipeillä, lattiasta kattoon, seinästä seinään, niin että se oli kuin hämähäkin kutoma.
Hemmin Risto osoittautui mahtavaksi tyypiksi ja vaikka levystä tulikin tummasävyinen, niin itse äänityssessiot oli valoisia.”
BADDING STUDIOSSA
Pelkästään kun selaa 1980-luvun alun Love recordsin kulttuuriperintöä jatkaneen Johannan kataloogia, äänittäjän kohdalla lukee järkeään Risto Hemmin nimi.
Pelle Miljoonan Moottoritie on kuuma-albumille Risto on jopa rakentanut yhdessä Ari Taskisen kanssa äänikollaasin Moottoritie, johon kriitikko Juhani Kansi kehui tiivistyvän albumin koko tunnelman.
-Olen tehnyt J. Karjalaisen kanssa 11 albumia. Olen tehnyt Värttinän kanssa kahdeksan ja Tuomari Nurmion kanssa kuusi albumia ja niin edelleen….J.Karjalaisen Villejä Lupiineja –albumi on semmoinen, jossa tähdet olivat omasta mielestä erityisen kohdallaan.
Risto on äänittänyt myös Rauli Badding Somerjoen ja Topi Sorsakosken viimeiset levyt, vaikkakin vähemmän iskelmää.
-Rauli Badding Somerjoen kolme viimeisintä albumia äänitin ja miksasin. Niissä oli suuri haaste, koska Rauli oli kova jännittäjä ja aina kun äänitysvalo syttyi, hänellä iski jännitysvaihde päälle. Mietittiin tuottaja Pekka Aarnion kanssa, miten saadaan Rauli laulamaan vapautuneesti. Sitten keksimme ruuvata äänitysvaloista lamput irti ja Pekka aina sanoi, että harjoitellaan muutama kerta ja tietysti koko ajan äänitimme ja nämä “harjoitusotot” yleensä päätyivät levylle.
-Mitä taas normi-iskelmään tulee, Fazer aikoinaan oli suurin iskelmän julkaisija ja heillä oli omat studiot, joita he käyttivät. Myöhemmin kyllä olen työskennellyt esimerkiksi Anna Erikssonin kanssa ja äänittänyt hänen kaksi viimeisintä albumia, Risto Hemmi muistuttaa.