Kolme vuosikymmentä sitten hallitsevana tangokuningattarena oli Arja Sipola. – Tangon tulkki, joka kosketti syvemmältä kuin kukaan muu ja sai niin yleisön kuin tuomaristonkin polvilleen ja antamaan täydet kympit.
Kannen kuvasi Kari ”Tykylevits” Tykkyläinen
Nyt Arja yllättää esityksellään yhdestä hienoimmista suomalaisista rakkauslauluista Sinun omasi. Taustalle hän on saanut taitavan Men In Black-yhtyeen, joka on tullut tutuksi muun muassa Jari Sillanpään ja Pentti Hietasen luottobändinä.
Viikko sitten Sinun omasi sai ensimmäisen radiosoittonsa. Yle Radio Suomen Kemin toimituksen Jarin ja Katin ensikommentit olivat: ” Hieno, koskettava versio…” & ” Kuulosti hyvältä, matala, mutta ihanasti soiva ääni…”
”Suukon hellän painan poskelles` ja syliin suljen sinut näin. On hyvä olla kanssas` lähekkäin …”
Näin laulaa Arja ja lähettää Amorin nuolia alkavaan kesään. Pitkään hän kieltäytyi levyttämästä laulua, koska 1960-luvun iskelmäsuosikki Tamara Lund omisti kappaleen menetetylle rakastetulleen Rami Sarmastolle, joka kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa ja parin suunniteltu hääpäivä muuttui hautajaispäiväksi.
-Tamaran laulu oli niin henkilökohtainen, täynnä tuskaa ja kansan rakastama, että turha siihen oli koskea, Sipola vastasi pitkään.
Ajat kuitenkin muuttuvat ja television Vain elämää- ja SuomiLove-ohjelmien myötä kansan rakastamien ikivihreiden päivittämisestä on tullut arkipäivää.
Nyt aika oli kypsä ja Arja suostui levytykseen, kun kuuli vielä, että sovitus on erilainen kun alkuperäisessä.
14.6.2018
Vuosikymmenten kuluessa Arja Sipola on valloittanut yleisönsä monilla rakkauslauluilla viimeisimpinä niistä Taas lasken tiilten päätja Rakkauden kaipuu, mutta nyt ison iskelmätaustan sijaan, Sinun omasi-kappaleessa liikutaan enemmän syvissä sinisissä bluesvesissä ja annetaan Arjan tunnistettavan, persoonallisen äänen soida. Hän tuo laulun tähän päivään viisimiehisen Men In Blackin kanssa, jonka soittajien aistikasta, maltilla maustavaa soittoa on myös ilo kuunnella.
Arjan väkevässä tulkinnassa on suomalainen, viipyilevä kosketus, mutta sama tunnelma kuin vaikkapa Gary Mooren Still got the bluesissa. Laulu sopii yhtä hyvin kesälavoille, häihin kuin festivaaleillekin.
Kaikkiaan Arja on julkaissut urallaan 14 singleä. Sinun omasi olkoon yöttömän yön hidas, vuoden 2018 kesäbiisi, joka kietoo parit yhteen. Tämän aikana kun pyydät, pääset taatusti saatille!
ARJA SIPOLA & MEN IN BLACK: Sinun omasi (Väylän Pyörre Records)
Arja ensimmäisellä studiokäynnillä Greatsoundsissa
Sanat: Tamara Lund/Sävellys: Rami Sarmasto
Äänitys, miksaus & masterointi: Kimmo Klemettinen/ Greatsounds
MIB-muusikot: Jani-Petteri Hägg (kitara & saksofoni), Kari Hautalampi (koskettimet),
Pasi Hautalampi (rummut), Juhani Hägg (basso) & Kimmo Klemettinen (taustalaulut)
Tuottaja: VPR
Jani-Petteri sovitti ja soitti kitaraa ja fonia levyllä
Iskelmän grand old lady Annikki Tähti nukkui pois 87-vuotiaana 19. kesäkuuta.
Viimeiset esiintymisensä pohjoisessa hän teki vuonna 2006, jolloin hän halusi laulaa ikäisilleen, jotka hänestä tähden tekivät.
Annikki Tähti & Poutahaukat
Uuden sukupolven tietoon Annikki Tähti tuli, kun hän näytteli ja lauloi Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä (2002). Siinä hän esitti Pelastusarmeijan johtajaa ja lauloi laulut Pieni sydän ja Muistatko Monrepos`n Potahaukkojen säestyksellä. Sen jälkimainingeissa syntyi uusi levy 50 Vuotta Tähtenä Suomessa ja menestyksekäs kiertue.
Minulla oli kunnia haastatella häntä Ylläs Soikoon- tapahtuman yhteydessä 1998. Silloin hän tarinoi muun muassa, että kun laulusta Muistatko Monrepos`n tuli jättimenestys 1955, Repe Helismaa nappasi hänet heti parin viikon turneelle pohjoiseen.
– Kierrettiin Repen kanssa Sodankylää ja Kolaria myöten. Painettiin kinosten keskellä Repen vaneri-IFAlla. Muuta en nähnyt kuin pimeää ja männyn latvoja, mutta aina kuitenkin päästiin perille.
Annikki paljasti myös, että Rovaniemellä hän kokeili ensi kertaa, miten yleisö ottaa vastaan Balladin Olavinlinnasta ja lappilaisten taputukset vakuuttivat hänet, että oikealla tiellä ollaan.
Monessa suhteessa Annikki oli uranuurtaja. Naisena hän oli ensimmäinen, joka valitsi iskelmäuran. Hän oli myös ensimmäinen suomalainen, joka sai kultalevyn laulustaan Muistatko Monrepos`n. Se on edelleen yksi kaikkien aikojen myydyimmistä sinkuista.
Tarja Närhin juontamassa YLE Radio Suomen Iskelmäradiossa 2.7. klo 9: n jälkeen muistellaan Annikki Tähteä. Kuunnelkaa!
– Onneksi Scandian pomo Harri Orvomaa taisteli sen mulle. Sehän pölyttyi vuosia Topi Kärjen pöytälaatikossa. Hän luuli, etteivät Karjala-aiheiset laulut enää pure. Topi myönsikin myöhemmin tehneensä arviointivirheen..
1950-luvulla Annikki olikin levy-yhtiölleen oikea kultakaivos. Hittihän myös Balladi Olavinlinnasta tuli, samoin kuin Kuningaskobrasta, sillä molemmat myivät kultaa.
– Ensimmäinen kultalevy annettiin minulle suorassa tv-lähetyksessä Tuplassa ja kuitissa. Tosin se ojennettiin vähän niin kuin tiskin alta, eikä sitä lehdissä hehkutettu. Kuningaskobrasta kultalevyn toi taas postilähetti ruskeassa paketissa, mutta kaksi viimeisintä vastaanotin Lauantain Toivotut-kokoelmista arvokkaasti Finlandia-talossa.
Annikki totuttiin tuntemaan tunteellisten iskelmien tulkkina, mutta hän muisteli, että hän halusi kokeilla myös kolikon toista puolta.
– Rupesin protestoimaan, kun Scandiassa kaikki kevyet laulut annettiin Brita Koivuselle. Levytin humoristisen tangon Augustin, mutta eihän se toiminut. Sen jälkeen sanoin kiitos riitti tätä sorttia ja palasin ruotuun.
Omista tulkinnoistaan Tähti nosti ehdottomiksi suosikeikseen Muistatko Monrepos`n ja Mustalaisen.
– Myös Stenka rasin, Valkoakaasiat ja Baikalin kulkuri ovat mieleen. Olen vähän romantikko, ja pitkälinjaiset melodiset kappaleet ovat lähellä sydäntä, hän sanoi.
Niin kuin Annikki Tähti itsekin, myös hänen laulajasuosikitkin, voidaan panna tittelin Suuret tulkitsijat-alle. Billie Holidayn ja Edith Piafin laulusta hän sanoi löytäneensä aina jotain uutta. Rautarouva Tina Turnerin energisyydestä hän piti ja Frank Sinatrasta.
– Frankie-boy osasi tekstata tekstin. Lauseisiin tuli aina merkitys, ja hän painotti laulussa aina oikeita asioita.
Haastattelussani vuonna 1998 Tähti oli myös huolissaan iskelmän tilasta.
– Kielellisesti nykyiskelmä on köyhää. Sanat ovat pelkkää toistoa. Poikkeus on Juice, jolla on sana hallussaan, ja miksei J.Karjalainen, joka käyttää suorasanaista tekstiä, mutta kuitenkin siinä on stoori sisällä.
Kun kysyin, milloin elämänkerta tulee, hän vastasi: ” Ei koskaan!” Toivottavasti perui myöhemmin sanansa, sillä henkilökohtaisesti olisin voinut kuunnella hänen tarinointiaan Äkäslompolon Riemuliiterissä vaikka kuinka pitkään.
Suomalaisen iskelmämusiikin historiassa Lapilla oli suuri merkitys, paljon huomattavampi, kuin mitä esimerkiksi nykypolven tekemä Iskelmä-Suomi sarja antaa ymmärtää ja sen tajusin häntä kuunnellessa.
Lepää rauhassa ja kiitokset lauluista, Annikki Tähti!
