Posts Tagged “Tornedalen”

Kesän kunniaksi LAPIN LISTALLA nyt triplasti enemmän kuunneltavaa ja äänestettävää!

by Arto.

Kesäkuun Lapin Lista-ehdokkaat: Guorga (ylh. vas.), Jukka Poika, Eini, Joonas Hauveli, Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Joni Niittyvuopio, The Magnettes, Hannu Hautaniemi, Andy McCoy, Ilkka Koivula, Afterglow, Uoma, Teemu Ylinikka, Rojal ja Battaglia

 

Nyt on valinnanvaraa! Yleisön pyynnöstä mukana on poikkeuksellisesti 15 kappaletta, joista viisi eniten ääniä saanutta julkistetaan äänestyksen puolivälissä eli 8.6., jonka jälkeen äänestys jatkuu 22. kesäkuuta asti.

 

Lapin Listan Top 5:een on kansallisen tason suuruuksista pyrkimässä uusilla sinkuillaan Eini, Jukka Poika ja  Juha Lehden johtama  Sir Elwoodin Hiljaiset Värit.

Rockveteraani Andy McCoyn musiikillisesti onnistuneesta paluusta, levyn ja keikkojen myötä, todisteena on livestreamtallenne. Paremmin suomalaisen elokuvan kivikasvona tunnettu, näyttelijä Ilkka Koivula väläyttää laulajana. Tosin hänet muistetaan myös rooleistaan, joissa hän on esittänyt muun muassa Topi Sorsakoskea ja Dannyä. Toki myös levyttänyt rokkibändi Practicenkin kanssa.

Mielenkiintoisia uusia lappilaistuttavuuksia ovat suomireggaen suureksi lupaukseksi nostettu Joonas Hauveli ja  inspiroivaa musiikkia tekevä Guorga, jonka takaa löytyy  saamelaiskulttuurin monitaituri Niillas Holmberg.

Kunnianhimoisen progressiivisen rockin lipunkantajaksi Lapissa voidaan kutsua Afterglowta, joka on toiminut  vuodesta 1987  lähtien ja uusimmalla videolla yhtye uppoutuu Pekka Pohjolan musiikkiin.

Hyvin radiosoittoon sopivaa musiikkia tekevät The Magnettes, Joni Niittyvuopio ja Teemu Ylinikka, mutta kuka muistaa tyttöbändi Takiaisen vuosien takaa? Laulaja-lauluntekijä Katri Onnela oli yksi heistä ja hänen nykyinen yhtye on Uoma, jossa hänen kavereina ovat Janne Hast (Jaakko Laitinen & Väärä Raha, Tulenkantajat, Absoluuttinen nollapiste) ja Ville Leppilahti (Oranssi Pazuzu, Komedia Vulgaria ja Sydän, Sydän). Painakaapa nimi muistiin!

Iskelmän uusi tulokas pohjoisen tanssilavoille on Rojal. Se on pärjännyt ensisinkullaan hyvin jo Radio Pookin listallakin, jonka kärjessä pitkän linjan Hannu Hautaniemi on ehtinyt vierailla jo useammankin kerran.

Lisäksi kesäkuun Lapin Listalle on tarjolla vielä klassikkopoiminta Lapin ensimmäiseltä popalbumilta Battaglian Rokkisavotalta vuodelta 1974.

 

KLIKKAA KUVAA, KUUNTELE JA ÄÄNESTÄ  PAINAMALLA NIMIPALKKIA! KIITOS!

[totalpoll id=”22345″]

Englannin ensimmäinen listaykkönen vuonna 1960, EMILE FORD, oli tuttu Tornionlaaksossa

by Arto.

Emile Ford & The Checkmates

Tasan 60 vuotta sitten Englannin singlelistan kärjessä oli Emile Fordin laulama What do you want to make those eyes at me for. Se pysyi ykkösenä kuusi viikkoa ja saavutti miljoonamyynnin. Emile yhtyeineen oli voittanut Lontoon Sohossa talent-kisan 1959 ja päässyt levyn tekoon Pye recordsille, jonka kuumin nimi oli silloin Lonnie Donegan. 

1960  brittien suosikkilaulajia olivat muun muassa Cliff Richard, Adam Faith ja Marty Wilde, mutta Emile oli ensimmäinen tummaihoinen, joka nousi listaykköseksi. Yhden hitin ihmeeksi hän ei kuitenkaan jäänyt, vaan vielä samana vuonna hän nousi Top20:een lauluilla On a slow boat to China, You’ll never know what you’re missing, Them there eyes ja Counting teardrops ja niinpä New Musical Express-lehden lukijat äänestivät Fordin Parhaaksi Uudeksi Artistiksi vuodelle 1960.

Fordin suuri menestys kesti vuodet 1960-1963, jolloin riitti keikkoja kuin tv-esiintymisiäkin. Hän lauloi paljon pakettikiertueilla artistien kuten Bobby Darinin, Everly Brothersin, Shadowsin ja Duane Eddyn kanssa.

The Beatles lämppäröi Emile Fordia 1962

Ruotsissa Emile esiintyi ensi kertaa  Tukholman Gröna Lundissa 1962 ja jo seuraavina vuosina hän lauloi ympäri maata, tullen tutuksi Tornionlaaksoa myöten, esiintymispaikkoina muun muassa Haaparanta, Kukkola ja Övertorneå.

Kun Suomen puolella ottaa puheeksi 1960-luvulla länsirajalla vierailleet ulkolaiset artistit, monet muistavat Emile Fordin ensimmäisenä. Syynä tietenkin se, että hän vieraili täällä usein,  koska hän oli asettunut asumaan neljänsadan kilometrin päähän Lyckseleen. Tarina kertoo, että eräällä kiertueella, hän oli etsinyt puhelinta ja eräässä talossa Lyckselessä, oven oli avannut kaunis Carina, johon rakastui ja he menivät naimisiin.

Emile Ford oli syntyjään Saint Luciasta Karibian saarilta, mutta hän kouluttautui Englannissa ääni-insinööriksi. Laulamista ja soittamista suurempi intohimo Fordille olikin ”täydellisen soundin etsiminen”. Löysikö hän sen ehkä Pink Floydin Division Bell-albumilla, jolla hän toimi neuvonantajana. Jokatapauksessa hänen teknistä tutkimustyötä arvostettiin ja käytettiin myös mm. Stingin ja Michael Jacksonin levyillä. Yksi hänen varhaisimmmista keksinnöistä oli Music Minus One-systeemi, joka loi perustan karaokelle.

Ruotsissa Emile eli vuodet 1963-1972 ja oli varsin suosittu ja hänen levytyksensä Little June, joka oli käännös ”Laulavan saamelaisen”  Sven-Gösta Jonssonin hitistä Lillemor, nousi niin  Kvällstoppeniin kuin Tio i Toppiinkin. Myös Still ja Twilight time olivat ruotsalaisten mieleen.

Puolet vuodesta Ford keikkaili, usein skellefteålaisen Yngve Forsellin yhtyeen kanssa ja puolet hän vietti kotona Lyckselessä perheensä seurassa ja omassa studiossaan äänikokeiluja tehden. Jo läpimurtonsa vuosien tienesteillä  hän oli perustanut studion Barbadokselle ja Ruotsi-vuosien jälkeen, hän perusti kolmannen studion myös Los Angelesiin, jossa teki studiotöitä maailmannimille.

Levyttikin hän aina silloin tällöin. Parhaiten laulajan uran jälkeistä kautta edustaa, tuttuja klassikkoja sisältävä  albumi  My Kind Of Country Music vuodelta 1979, jonka hän teki legendaarisen steelkitaristi B.J. Colen kanssa, joka on soittanut kaikkien kanssa, Rockpilesta Tom Jonesin viimeisiin roots-levyihin asti.

Emile Ford, koko nimeltään Michael Emile Telford Miller,  kuoli 78-vuotiaana Lontoossa 11. toukokuuta 2016. Suomen puolella hän ei aikakirjojen ja asiantuntijakyselyjeni mukaan koskaan esiintynyt.

Uutta musiikkia TORNEDALENISTA! Kuunnelkaa!

by Arto.

Paljon hienoa musiikkia julkaistaan jatkuvasti Tornion Väylän molemmin puolin. Tällä kertaa tällainen Näin Naapurissa-kimara, ilman pidempiä välipuheita.

 

Kuka muistaa The Hardshipsin mainion version Vesa-Matti Loirin hitistä Hyvää puuta?  Good wood sai ainakin suomalaismedian villiksi yhdeksi viikonlopuksi, mutta sitten bändi hävisi vain jonnekkin. Onneksi nyt persoonallisen äänen omaava kiirunalainen Anton Björkenvall  ja  haaparantalaiset Kreivin veljekset Daniel ja Emil tekevät vahvan paluun EP-levyllä, jonka nimikappale on Billie Holiday.

Pellon Mämmilässä, äitinsä kotitanhuvilla usein vieraileva Ruotsin indiepopstara Markus Krunegård on julkaissut pitkästä aikaa kesäisen tanssisinkun Stad i ljus. Samalla nimellä kulkee myös hänen kesäkiertueensa, joka ei tällä kertaa pohjoisessa vieraile.

Pajalalaisduo The Magnettesin paras sinkku tähän asti, Shakes. Hulvattomat pissikset laulavat kauniisti ja tekevät pirtsakkaa bilemusaa, jota voi kuulla kesän aikana ainakin Luulajan Hamnfestivaaleilla, Aurinkofestivaaleilla Tärännössä ja Pajalan markkinoilla. Ahkerimpia keikkailijoita Tornionlaaksossa The Meänlandin ohella.

Dennis Kalla solmi syyskuussa levytyssopimuksen Ruotsin Playground Musicin kanssa ja julkaisi heti kättelyssä koosteen Songs 2014-2018, mutta nyt on tullut ulos uutta materiaalia sisältävä EP-levy 4AM. Dennis on vaikuttanut Pajalassa ja Kiirunassa ja musiikin alkutaipaleella tärkeäksi ”tsemppaajaksi” hän on nimennyt Rolf Digervallin, Raj-Raj Bandistä tutun muusikon.

Jonatan Lahti Övertorneålta on vasta 17-vuotias ja hän tekee kaiken itse alusta loppuun. Häntä on nähty jo Ruotsin teeveessä ja hänen laulua on kuultu Norrbottenin radion Veckans färsking-biisinä. Nousevaa popparia voi kuulla tänä kesänä ainakin Luulajan Hamnfestivaaleilla.

 

ARJA SIPOLA 50-luvun iltamat-kiertueelle

by Arto.

Arja Sipola (kuva: NF-tuotanto)

Hyvää viihdettä, tanssia, hipeää huumoria ja villiä menoa 50-luvun malliin lupaa iltamakiertue, joka  pyyhkäisee halki Suomen 8. maaliskuuta alkaen.

Elokuun loppuun mennessä 50-luvun iltamat järjestetään neljälläkymmenellä paikkakunnalla muun muassa nuorisoseurojen, kyläyhdistysten ja maamiesseurojen taloilla. Näin satavuotiaan Suomen kunniaksi vanhat tanssipaikat saavat ainakin hetkeksi eloa kotimaisten huippusolistien myötä.

Pohjoisen laulajista ainakin tusinassa tapahtumista kuullaan ensimmäistä tangokuningatarta Arja Sipolaa, joka voitti tittelinsä 30 vuotta sitten ja sen myötä tänä vuonna on tulossa  monenlaista juhlaa. Iltamakiertueen lisäksi varma konsertti on ainakin  9.7., jolloin hän laulaa Seinäjoen tangomarkkinoiden Paviljonki-lavalla, mutta Arjan NF-ohjelmatoimisto lupaa nettisivullaan myös muistelmakirjaa, konserttikiertuetta ja juhlalevyäkin.

50-luvun iltamien alkuillan ohjelma muodostuu tunnin viihteellisestä osiosta, jolloin  juhlijoita hauskuttavat maankuulut imitaattorit Eikka Happonen ja Seppo Hämäläinen. Sen jälkeen jatketaan vanhaan malliin kahden tunnin tansseilla tanssiorkesteri Nelostien tahtiin.

Vaihtuvina solisteina Arja Sipolan ohella  ovat tangokuningattaret Tiina Räsänen, Hanna Talikainen ja Elina Vettenranta.  Tangokuninkaista taas vuorollaan esiintyvät  Jaska Mäkynen ja Petri Hervanto.

50-luvun iltamat huipentuu 7. lokakuuta Imatran kylpylässä järjestettäviin Valtakunnallisiin Senioreiden Liikuntapäiviin, jonka hyväksi koko kiertueen tuotto menee ja jossa kaikki solistit ovat myös esiintymässä.

50-luvun iltamien puuhamiehenä ja juontajana toimii Hannu Nyyssönen, joka on monelle tuttu teeveestä Suomen surkein nikkari-tittelistä, mutta usea tuntee hänet myös intohimoisena paritanssin puolestapuhujana. Hänellä on muun muassa Helen-vaimonsa kanssa kolme Lavatangon SM-voittoa ja kaksi hopeasijaa Carlos Gardel-kisoista Ranskasta, joihin osallistui 700 paria eri puolilta maailmaa.

PS. Jokaisella 50-luvun iltamat-paikkakunnalla voi osallistua myös Kylätalentti-kisaan. Ilmoittautua voi Hannulle: viihdenysa@gmail.com

Arja Sipolan 50-luvun iltamat-keikat

20.3 Valon talo, Oulu

23.4 Peuransarvi, Ranua

10.5 Kokkolan työväentalo

24.6 Keminsuun NS

29.6 Laihian Ylipään NS

07.7 Vaalan urheilutalo

16.7 Vaalan Karhun talo

05.8 Perhon seurojentalo

09.8 VPK:n talo, Kemijärvi

12.8 Sattasen seurantalo

13.8 Saarenkylän NS, Rovaniemi

(Väylän Pyörre ei vastaa muutoksista)

Naisvoimaa Tornionlaaksosta: BASKERY ja THE MAGNETTES

by Arto.

Baskery

Työnimellä Cruel Companion kulkee Baskeryn tuleva albumi ja samanniminen on yhtyeen viimeisin videosinkku. 

Los Angelesissa asustavat  Bondessonin sisarukset  Greta, Stella ja Sunniva ovat kulkeneet kivisen tien  ja tehneet vuosikymmeniä töitä uransa eteen. Kivenkova folkpunkasenne yhdistyneenä viiltävän kauniisiin laulustemmoihin on saanut myös Amerikan heräämään.  Yhtye on solminut hyvän diilin Warner Brothers recordsin kanssa, joten heitä ympäröivät alan kovimmat ammattilaiset.

Haaparantalaiskalixlähtöisistä vanhemmista syntyneet Bondessonin sisarukset, nappasivat yhtyeensä nimen Baskery Kalixin ulkopuolella sijaitsevasta Båtskärsnäsistä, josta heidän isänsä on kotoisin. Kylää kutsutaan lempinimellä Baskeri. Harva se päivä,  Bondessonit saavat selittää nimen alkuperää ja mikäpä olisi parempi sauma mainostaa omia juuriaan.

He ovat saaneet myös muusikkokollegoilta kunnioituksen, jonka ansaitsevat. Lottovoitto Baskerylle oli pääsy Robbie Williamsin kiertueelle, jonka jälkeen he ovat turneeranneet muun muassa bluessuosikki Gary Clark Jr.:n ja Brandi Carlilen kanssa.

Rootsy-nettijulkaisun haastattelussa Bondessonit kertoivat elosta maailmantähti Williamsin matkassa tähän tapaan.

-Aluksi epäröimme lähteä mukaan, koska musiikillisesti olemme niin erilaisia, mutta tajusimme, että tämä on kerran elämässä-juttu. Robbie esitteli meidät joka ilta superlatiivien kera. Hän on äärimmäisen maanläheinen ja nöyrä ihminen ja intohimoinen artisti, joka teki kokemuksesta vielä suuremman. Kiertueella meitä kohdeltiin kuin kaikkia muita, lennettiin yksityiskoneella ja asuttiin samoissa hotelleissa kuin Robbie ja hänen henkilöstö piti huolen, että meillä oli kotoinen olo.

Pajalalainen The Magnettes julkaisee ensimmäisen albuminsa Ugly Youth maaliskuun lopussa ja julkkareita saadaan juhlia niin Pajalassa kuin Luulajassakin.

Yhtye on julkaissut toistaiseksi neljä sinkkua ja niistä viimeisin Sad Girls Club on ehdottomasti toistaiseksi parasta powerpoppia, mitä Rebecka Digervallilta ja Sanna Kallalta on saatu kuulla. Laulu on saanut inspiraationsa Sad Girls Club-liikkeestä, joka antaa vapauden olla erilainen, kun maailma potkii päähän ja luvan olla surullinen ja vihainen.

Magnettes-kaksikosta, hienohelmaisista cheerliidereistä on kuoriutumassa teräväkyntisiä kissanaisia. Musasta alkaa löytyä pikkuhiljaa särmää, crazy-meninkiä ja sanoissa asiaa, joten goodbye pinkkibisnes!