Posts Tagged “Tornio”

Tornion kulttuuripalkinnot JUKKA PIIROISELLE ja JOUKO ALAPARTASELLE

by Arto.

Jukka Piiroinen ja Jouko Alapartanen

Elämänlaatulautakunta on päättänyt jakaa perinteiset Tornion kulttuuripalkinnot kahdelle torniolaiselle kulttuurintekijälle Jukka Piiroiselle ja Jouko Alapartaselle. Palkinnot jaettiin Tornio-päivien streamatussa päätapahtumassa ja tilaisuus oli nähtävissä Tornion kaupungin facebook-sivuilla. Molemmat kulttuuripalkinnon saajat saivat  450 euroa sekä kulttuurin avaimet.

Yksi Jukka Piiroisen Jazzkuvia-näyttelyn helmistä Tornion kaupungintalolta 2018. Musiikin nautinnollinen hetki tavoitettu.

Jukka Piiroinen on kulttuurin moniottelija. Hänet tunnetaan niin taidokkaista valokuvistaan kuin paikallisena jazzmusiikin vaikuttajana. Varsinaiselta ammatiltaan hän on luokanopettaja, mutta kouluttautunut myös valokuvaajaksi. Kuvaajana Piiroinen tunnetaan parhaiten mustavalkoisista, ilmeikkäistä  jazzkuvistaan.

Piiroinen on ollut myös mukana rakentamassa jo 37. vuoden perinteen omaavaa rajakaupunkien yhteistä Kalottjazz & Blues –festivaalia. Lisäksi hän on luotsannut paikallista Riverside Jazz ry:tä sen puheenjohtajana 18 vuoden ajan vuosina 1989-2007 ja on edelleen sen toiminnassa  aktiivisesti mukana. Piiroinen tunnetaan myös jazzkriitiikeistään, joita on voinut lukea vuosien varrella lehdissä ja nykyään hänen Valon kuvia-blogissaan.

Jouko Alapartanen esittelemässä taulujaan Aineen Taidebasaarissa 2019. Kuvassa puhutteleva Suomineito-maalaus.

Jouko Alapartanen on torniolainen vuonna 1992 Lapin taidekoulusta valmistunut kuvataiteilija. Lisäksi hän on opiskellut klassista kuvataidetta Kotkan Repin-instituutissa. Päätoimisena kuvataiteilijana hän on toiminut jo lähes 30 vuotta.  Alapartanen on luonut myös kansainvälistä uraa.

Maalauksissaan hän tuo esille nykytaiteen ja perinteisen ilmaisun rajapinnat. Alapartasen teoksissa on usein kantaaottava näkökulma ajankohtaisiin aiheisiin. Taiteilijan työskentelyä leimaa tekninen taituruus ja syvä eläytymiskyky. Työskentelyn lähtökohtana on ihminen kaikessa pienuudessaan luonnon edessä kurkottamassa kohti henkistä. Ihmiskuvissa Alapartasen taidokas anatomian hallinta hakee Pohjois-Suomessa vertaistaan.

Viime vuosina hän on työskennellyt galleriassaan Rovaniemellä, sitä ennen myös Ivalossa,  mutta viime vuonna Alapartanen palasi takaisin kotikonnuilleen Tornioon.

Tornion kaupungin kulttuuripalkintoa on jaettu vuodesta 1977 alkaen ja tähän mennessä niitä on myönnetty 89 kappaletta, niin yksityisille kuin yhteisöillekin.

TWIN CITY FESTIVAL uskoo paluuseen elokuussa!

by Arto.

Twin City Festival  eli meänmurteella Twinkkarit rakentuu Tornion keskustaan, Aineen taidemuseon pihapiiriin  21.-22. elokuuta.

Eventworksin yrittäjä Markku Köngäs on tiiminsä kanssa tuomassa legendaarista tapahtumaa kuuden vuoden tauon jälkeen takaisin juurilleen. Twinkkareita ehdittiin järjestää seitsemän kertaa vuosina 2008-2014.

-Torniosta on vuosia puuttunut kaupunkifestari ja nyt se palaa. Twinkkareilla soi musiikki nonstopina kahdelta lavalta, eikä turhia taukoja tule, järjestäjä lupaa.

Perjantai on pyhitetty 90-luvulle ja mukaan on tulossa muun muassa DJ Oku Luukkaisen vetämä Radio Novan ysäri-ilta  ja  lauantaina fiilistellään Suomi-popin ja iskelmän kirkaimmilla tähdillä: Irina, Ellinoora, Arttu Wiskari, Teflon Brothers ja Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani

Lippuja  kaupunkifestivaalin lauantaille on jo saatavissa ennakkoon Ticketmasterista . Perjantain artistijulkistukset  tulevat piakkoin Twinkkareiden FaceBookkiin, joten olkaapa tarkkana!

Lauantain ohjelma 22.8.

Klo 18.00 Irina

klo 19.30 Ellinoora

klo 21.00 Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani

klo 22.30 Teflon Brothers

klo 24.00 Arttu Wiskari

Aine Art Park – Torikatu 4, 95400 Tornio

ANTTI HAASE tekee dokumentin Panimomestarista

by Arto.

Panimomestari Leo Andelin

Maailmalla palkittu dokumenttiohjaaja  Antti  Haase on tallentanut ansiokkaasti lappilaista elämää ja historiaa, sen näkijöitä ja tekijöitä. Puolituntinen Panimomestari (The Master Brewer) kertoo yli 80-vuotiaasta  torniolaisesta  Leo Andelinista,  joka on kahdesti voittanut tavoitellun kansainvälisen  ”oluen panemisen Michelin-tähden” eli  Monde Selection-kilpailun vuosina 1964 ja 2018.

Elokuva saa lopullisen muotonsa tulevan kesän lopulla, jolloin tiedotetaan myös ensimmäisistä näytöksistä.

Ohjaaja Antti Haase

Panimomestari-elokuva on tarina siitä, miten syrjäisen Tornion työläisperheen Leo-pojasta kasvaa oluen herrasmies, joka intohimoisesti varjelee pohjoisen maaperästä syntynyttä ”olutkukkaa”.

– Kun kuulin ensimmäisen kerran kotikaupungissani asuvan Leo Andelinin tarinan, hämmästyin, ettei siitä ole kerrottu missään laajemmin. Hän on jo sen verran iäkäs herrasmies, että hänen tarina oli pakko saada talteen. Paljon hyvää juttua tallentui ääninauhalle, sillä elokuvaa varten jututin häntä yli neljä tuntia. Suurin osa ei tietenkään päätynyt itse elokuvaan,  mutta nyt se on  tallessa jälkipolville, kaikille oluen historiasta kiinnostuneille ja muillekkin, iloitsee ohjaaja Haase.

Leo ja panimotyöntekijä Elisa neuvonpidossa

Panimomestari Leo Andelin on tärkeä osa lappilaisen oluen historiaa. Hän aloitti panimoalan opiskelut vuonna 1957 Saksassa ja työt  panimomestarina  vuonna 1962 Tornion Olut Oy:ssä, jolloin voittoreseptiä käytettiin ensimmäisen kerran. Silloin sai alkunsa Suomen kansainvälisesti tunnetuin elintarvike – Lapin Kulta-olut. Toisen kerran  pienellä päivityksellä oluelle  tuli tunnustus neljä vuotta sitten perustetun pienpanimon Tornion Panimo Oy:n mentorina. Siinä välissä hän ehti toimia myös Lapin Kullan tehtaanjohtajana.

-Leon vuosikymmenien elämäntyö tuhoutui vuonna 2010, kun olutjätti Heineken lakkautti Lapin Kullan perinteikkään panimon. Apuun riensi nuori torniolainen paluumuuttaja Kaj Kostiander, jolle vanha olutvelho siirsi ammattisalaisuutensa. Seurasi ennätyksiä rikkova joukkorahoituskampanja ja alkuperäisen oluthiivan metsästys. Ja kuten oikeassa sadussa, lopussa seisoo kultainen kiitos, tarinoi Haase, joka haluaa näyttää  Panimomestari-elokuvallaan myös, kuinka pienet ihmiset kaukana valtakeskuksista voivat pärjätä globaalien markkinavoimien myllerryksessä kekseliäisyydellä, sinnikkyydellä ja aitoudella.

Ohjaaja ja nykyisen Tornion Panimon johtaja Kaj Kostiander

-Elokuva-aiheen ”oluthaasteen” vuoksi en voinut hakea elokuvalle perinteistä elokuva-alan rahoitusta. Olen hyvin kiitollinen lukuisille tukisäätiöille, Tornion kaupungille ja torniolaisille yrittäjille, jotka ovat mahdollistaneet elokuvan tekemisen kengännauhabudjetilla.

Minulla on ollut täysin vapaat kädet tehdä juuri sellainen itsenäinen elokuvateos Leon elämäntarinasta kuin haluan. Elokuvan työryhmä koostuu lappilaisista elokuva-alan ammattilaisista, jotka lähtivät aivan erityisellä palolla mukaan elokuvatyöhön,  tyytyväinen dokumentaristi kiittelee.

Panimomestari-dokumenttia ennen ohjaaja Antti Haase  muistetaan viime vuosilta elokuvista Valontuojat, joka kertoo Lapin sähköistämisestä  ja Monsterimies, joka on tarina Euroviisuvoittaja Lordista ja sen luojasta Tomi Putaansuusta.

Rovaniemen  Syväsenvaarassa varttunut, nykyisin Tornion Vojakkalassa asuva Haase on asettanut tavoitteekseen elokuvissaan ”kartoittaa kanssaihmisten tarinoita, ihmisen mittakaavassa 1:1.” Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Australian Film TV & Radio Schoolista. Hänen dokumenttielokuviaan ovat myös  Porouni, Isien merkit ja Jos mulla ois valta. 

Panimomestarin Facebook-sivu: www.facebook.com/PanimomestariTheMasterBrewer

Kolumni: RAJANSA KAIKELLA vai biletetäänkö yhdessä?

by Arto.

Kun Venäjän keisari Aleksanteri I vuonna 1809 veti rajan kulkemaan Tornionjokeen, on jouduttu kulkemaan sananmukaisesti tullin kautta. Väylä on kuitenkin aina yhdistänyt enempi kuin erottanut, mutta raja ei ole vain veteen piirretty viiva. Se on olemassa.

”Ihmiset ajattelevat mieluummin rajoja pitkin – eivät rajojen yli” sanoi tornionlaaksolainen suurmies Ragnar Lassinantti radiopakinassaan jo vuonna 1962 ja jatkoi: ”Rajakauppa on kaikkina aikoina ollut kansoja veljestyttävä tekijä. Kauppa tinkii, sovittelee ja välttää vastarintaa, kun taas kulttuuri on tinkimättömämpi, rajoillakin.”

Kaukaa viisas Ragnar on oikeassa. Musiikin puolelta hämmästyttää ja kummastuttaa esimerkiksi ilmiö, joka toistuu vuosikymmenestä toiseen, vaikka meillä on Tornionlaaksossa yhteinen kulttuuripohja, jolta ponnistetaan.

Suomen ja Ruotsin puoli ovat aina juhlineet isosti erikseen, ei yhdessä.

1960-luvulla suosiossa olivat Haaparannan lastenpäivät ja juhannuksenvietot Aavasaksalla, Luppiolla ja Mataringissä, muttei silloin menty rajan yli tuhatmäärin. Vaikka Ruotsin puolella esiintyivät maailman huippujen lisäksi kaikki kovimmat suomalaisartistit kuten Carola, Laila Kinnunen ja Tapio Rautavaara, mitään yleisöryntäystä Suomesta ei koettu.

Sama nykyään, 2000-luvulla. Kun Tornion Twin City-festivaali kokeili  kepillä jäätä eli kovilla ruotsalaisnimillä, parin kerran jälkeen Ruotsi-osastosta luovuttiin. Jos esimerkiksi matarinkiläinen Idols-voittaja Markus Fagervall olisi esiintynyt Haaparannan puistossa, se olisi ollut suurmenestys, nyt yleisöä Torniossa oli niukalti. Saman virheen teki myös Toranda, joka julisti joka vuosi tuovan huipputähden Hellälään sekä Ruotsista  että Suomesta, mutta ei vetänyt, eikä perinnettä syntynyt.

Suurin floppi kuitenkin oli 2007 Tornio Festival Pohjan Stadionilla. Etelän mediapersoona Vallu Valpio joukkoineen saapui rajalle henkselit paukkuen. Toki juhlapaikan valinta oli väärä, mutta pitivät myös itsestäänselvänä, kun palkkaat ruotsalaisen huippuartistin, tyyliin Weeping Willows ja Backyard Babies, rajan yli paahdetaan tukka putkella.

Joku vuosi sitten kun Haaparannan Pondessa vieraili maailmankuulu Uriah Heep-rumpali Lee Kerslake, en nähnyt paikalla kuin muutaman torniolaishevarin, vaikka olemme jytäkansa. Äskettäin kun taas Tornion Teatriassa esiintyi moninkertainen Euroviisu-menestyjä Johnny Logan yleisöä  oli parikymmentä, kun vieressä asuu maailman innokkain viisukansa Ruotsi.

Kaikesta huolimatta raja on ollut aina tärkeä torniolaisille, myös  musiikillisesti. Haaparannan kautta ovat tulleet kansainväliset musiikkivirtaukset ja kiitos naapurin, meidän musiikista on tullut omannäköistä, ei mitään mainstreamiä. Naapurista löytyi myös  jo 1950-luvulla lyömätön vinyyli-ja soitinkauppa, mihin musiikinnälkäiset rynnistivät.

Nyt Tornionlaakson keskus TornioHaaparanta on kasvamassa  yhteen, mutta miten saada ihmiset liikkumaan joukolla rajan yli musiikkitilaisuuksiin. Ainahan  onnekkaita poikkeamia vuosikymmeniin mahtuu, muttei niitä montaa ole, joten otettaisiinko tavaksi ja poistetaan yksi rajaeste. Ensilääkkeenä auttaisi varmasti tehokas mainonta.

Arto Junttila

 

Huippu-uutinen: TWIN CITY FESTIVALS tekee paluun!

by Arto.

Twin City Festivals 2008-2014

Kuuden vuoden tauon jälkeen Twin City Festivals palaa Tornionjoen rannalle 21.-22. elokuuta, kun  tapahtumanjärjestäjä Eventworks Markku Köngäksen johdolla tuo Greenlinen rantaan  Suomen ykkösartistit. Toistaiseksi esiintyjistä on julkistettu kansansuosikit Katri-Helena ja Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani.
   Ympäri Suomea operoiva torniolainen Eventworks järjesti loppukesästä Torandan Venetsialaisiin Lauri Tähkän ja  Eppu Normaalin ja onnistunut tapahtuma  yleisömäärän suhteen valoi uskoa Twinkkareiden paluulle.
   Hotelli- ja ravintolayrittäjä Reijo Angeria järjesti Twin City Festivalsin  Umpitunnelin rantaan seitsemän kertaa vuosina 2008-2014. Hän on mielihyvin testamentannut festivaalin nimen Eventworksille, mutta  miten kaikki alkoi ja mikä on festivaalin alkuhistoria,  sen hän kertoo kirjassaan 20 Vuotta Umpitunnelissa.
   ” Lordin ohella kesän 2006 toinen kohokohta oli Juice Leskinen, jonka Tornion keikka oli yksi hänen viimeisimmistä. Juicea oli aina hauska kuunnella, sen juttuja ja lauluja. Torniossa se lauleli välillä Tummat silmät ja ruskeaa tukkaa ja Aikuista naista ja kuulutti, että kadun toisella puolella laulaa Paula Koivuniemi. Silloinhan Tango & Humppa järjestethiin ensimmäistä kertaa Ainopuistossa. Juicen keikan jälkheen aloin aattelheen kuitenkin, onko tässä mithään järkeä. Jokhainen nyhrää nurkassa omaa tapahtumaansa ja laadin ehotuksen yhteisistä Perämeripäivistä, jonka lähetin eri toimijoille. Pääideana oli järjestää samalla festarialuheella ja samoilla rakennelmilla jazzit, humpat, rajasoitot ja muut maholliset konsertit, jolloin kustannussäästö olisi merkittävä, kymmeniätuhansia euroja. Ehotin myös tiettyjen kesätapahtumien yhistämistä, jolloin olis` saatu isompia tapahtumia, pienemmin kuluin.”
   Reijon ehdotus ei saanut tulta. Kuitenkin hänen aktiivisuus johti siihen, että hänelle tarjottiin kaupunginhotellia ja hän otti vetovastuun elokuussa 2007, ja seuraavana vuonna Angeria polkaisi Twin City-festivaalin käyntiin.
   ” Nimen mukasesti alussa satsathiin artisteihin molemmin puolin rajjaa. Vuen 2008 päävieras oli Bonnie Tyler, joka on ollut toistaiseksi Twinkkareiden suurin yleisömangneetti. Se veti Tornionjoen ranthaan 6000 katsojaa. Seuraavana vuonna panostethiin nuorhiin. Meillä oli 10 keikkaa alle 18-vuotiaille ja pääesiintyjänä Rasmus, mutta kokeilu ei ollut onnistunut. Kahen kerran jälkheen panin pakan uusiksi. Tiivistin viikon festivaalin pitkhään viikonlophuun ja tiputin limukonsertit ja ruottalaiset pois.”
   Pian Twin City-festivaali  nousi yleisömäärältään Lapin kolmen suurimman musiikkitapahtuman joukkoon. Paras vuosi oli 2011, jolloin oli hieno sää ja Jenni Vartiainen, Kaija Koo ja Popeda etunenässä vetivät festivaaleille 11-12 000 juhlijaa. Seuraavana vuonna juhlia tähdittivät Slade ja Michael Monroe, jolloin taas oli kehno sää. Vuonna 2014 Reijo  siirsi vetovastuun  Twinkkareiden ohjelmasta tapahtumatoimisto Magnum Live Oy:lle, mutta se jäi yhteen kertaan ja kaupunkifestivaali jäi tauolle.

Yllätyspaljastus: Mitä Vuosisadan Lappilainen LÄJÄ ÄIJÄLÄ sai tittelistä muistoksi?

by Arto.

Torniolaislähtöisellä Veli-Matti ”Läjä” Äijälällä ja hänen hardcore-orkesterilla Terveillä Käsillä on ollut hyvä vuosi.

LÄJÄ

Kun vuosi sitten turkulainen Svart Records julkaisi Terveitten Käsien tuotannosta viiden vinyylin boxin TK POP 1980 – 1989, 700 kappaleen painos myytiin loppuun muutamassa kuukaudessa. Myynnissä on kokoelmaa enää CD-muodossa. TK-levyt myyvät siis itse itsensä ilman mitään mediahypetystä ja keräilijämarkkinoillakin vanhat vinyylit kasvavat koko ajan korkoa. Esimerkiksi yhtyeen ensilevytyksestä 40 vuoden takaa Rock laahausta vastaan, jota painettiin 200 kappaletta,  keräilijät maksavat tällä hetkellä jo 2000 euroa.

Valonkantaja 2019

TK-boxin julkaisua vauhditettiin myös  herättämällä Terveet Kädet uudelleen henkiin muutaman vuoden telakoinnin jälkeen ja kun pieni keikkakimara oli menestys, yhtyettä nähdään ensi kesän festivaaleilla ja Brasilian kiertuekin on tulossa.

Loppuvuodesta  Läjä Äijälä  sai vastaanottaa myös Valonkantaja-elämäntyöpalkinnon. Sen lahjoitti helsinkiläinen Perttu Häkkisen säätiö, mistä mies on erityisen otettu, koska toimittaja Perttu Häkkinen (1979-2018) oli aidosti kiinnostunut marginaaleista. Alakulttuurivaikuttaja, joka arvosti sekä akateemista sivistystä, että itseoppineita taiteilijoita ja ajattelijoita.

-Hesassa oli kunnon menot, mutta se oli Etelä-Suomessa se, huomauttaa Äijälä, joka  sai myös 500 euron stipendin marginaalitaiteen tekemiseen ja keikan The Kolmas-yhtyeelleen.

Kuten monesti on tullut kirjoitettua, ei ole Läjäkään profeetta omalla maallaan. Keikat  Tornioon ja muuallekin Lappiin ovat Läjän bändeillä yhä tiukassa, vaikka maakunnan valtalehden Lapin Kansan  järjestämässä Vuosisadan Lappilainen-äänestyksessä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi,  Läjä Äijälä nappasi voiton. Äänestäjiä oli yli 4000 ja heidän kesken arvottiin yksi 250 euron hotellipaketti ja muita pienempiä palkintoja, mutta mitäpä jäi itse tittelin voittajalle käteen?

– Ei mitään…Tai sainhan mie tietty ilmaisen Lapin Kansan, sen jossa valinta uutisoitiin. Varmaan mielummin ois`oma poika Antti Tuisku pitäny voittaa, sillä eihän jänkhällä kukaan minua tunne tai näitä mun juttuja tiedä. Suurin osa minun äänistä tuli ihan  muualta kuin Lapista, Äijälä hörähtää.

Tornion Joentalolla: KAUKO SIMONEN tulkitsee Esko Rahkosen ja MARKKU KETOLA Jamppa Tuomisen ikivihreitä

by Arto.

KAUKO SIMONEN

Sodankyläläislähtöisen Onerva Aikion vetämä Viihdeohjelmat järjestää Tornion Joentalolle kaksi tasokasta iskelmäkonserttia.

Eskoa muistellen-CD (Tatsia)

Perjantaina  20.10 klo 19.00 Esko Rahkosen muistokonsertissa  muistetaan kotikylän omaa poikaa, jonka kuolemasta on kulunut kymmenen vuotta. Solisteina ovat vahvat tulkitsijat Kauko Simonen, Kalle Jussila  ja J. Eskelinen.

Esko Rahkosen (1936 – 2007) urahan alkoi hänen tavattua Unto Monosen vuonna 1963 Rovaniemellä. Paria vuotta myöhemmin  hänen läpimurtohittinsä  Syvä kuin meri takasi monen muun tunnetun kappaleen nousun soittolistoille ja ahkera keikkailu suosion monen vuosikymmenen ajaksi.

Tatsia-levy-yhtiö, jolle Esko Rahkonen levytti viime vuodet, vuodesta 1991 lähtien elämänsä loppuun asti, on muistokonsertti-kiertueen  tueksi julkaissut  kokoelma-CD:n Eskoa muistellen, jolla rovaniemeläinen, ensimmäinen tangokuninkaamme Kauko Simonen vakuuttaa laulamalla  Syvä kuin meri-kappaleen lisäksi klassikot Erottamattomat ja Pikku syntinen. Tangoprinssi Kalle Jussila, parin vuoden takaa esittää muun muassa Onnen sävelen ja pitkänlinjan muusikko J.Eskelinen Laaksojen laulun ja Soita hiljaa kitaraani.

Näitä lauluja varmasti myös Esko Rahkosen muistokonsertissa kuullaan ja paljon muutakin. Illan kruunuksi on luvattu yllätysvierastakin ja on vihjattu sen olevan jonkun paikallisen.

MARKKU KETOLA

Sunnuntaina  3.12 klo 16.00 Sinivalkoiset Legendat-konsertissa taas Markku Ketola, Tommi Soidinmäki, Pasi Goodman ja J.Eskelinen esittävät Jamppa Tuomisen, Baddingin, Irwinin ja Kari Tapion tunnetuimpia menestyslauluja: Aamu toi, ilta vei, Paratiisi, Rentun ruusu, Olen suomalainen – ja monia, monia muita tuttuja kappaleita.

Merilappilaislähtöinen Markku Ketola on Suomen paras Jamppa Tuomisen laulujen tulkitsija ja hän oli myös Jampan läheinen ystävä. Upeaäänisellä ja karismaattisella Ketolalla on monta meriittiä jo taskussaan. Hän on tangoprinssi ja tunnettu valtakunnallisesti niin teeveestä, ravintoloista kuin laivoiltakin. Lapissa hänet kaikki tietävät. Markun takaa parrasvaloihin nousi aikanaan myös kemiläisyhtye Taikakuu.

Tommi Soidinmäki kruunattiin vuonna 2004 Seinäjoen tangomarkkinoilla kuninkaaksi ja hän on noussut iskelmätaivaan todelliseksi kestotähdeksi. Hän on esiintynyt Somerolla muun muassa Badding-musikaalissa, joten häneltä kuullaan Rauli Somerjoen hittejä.

Pasi Goodman esittää Irwiniä, johon tämä  Irwinin lapset -yhtyeen jäsen tutustui jo 1980-luvulla.

J. Eskelinen laulaa puolestaan Kari Tapiota. Hänen äänestä löytyy samoja sävyjä kuin mestarilta ja Eskelisen yhtye on myös säestänyt Kari Tapiota keikoilla, joten välispiikkeihin tarinaa riittää.

Sinivalkoiset Legendat-tapahtuman kesto on noin kaksi tuntia sisältäen väliajan.

Lisätietoja: Viihdeohjelmat 040-740 6354