Arto Junttila

Dokumenttielokuva: TORNION KAUTTA ROKKI JA POPPI JAMMATTIIN SUOMEEN (Historian hippuja ajalta ennen punkkia)

 Hannele Kenttä/ Lapin Kansa

Musiikkitoimittaja Arto Junttila kaivautuu tavoilleen uskollisena arkistoihin ja tarjoilee meille tutkittua tietoa musiikkihistoriasta, tällä kertaa kirjojen sijaan tunnin pituisen dokumenttielokuvan Tornion kautta rokki ja poppi jammattiin Suomeen muodossa.

Junttila on sukeltanut aikaan ennen punkkia, ja vaskannut esiin hippuja Tornionlaakson pääkaupungin historiasta todistaen siten, kuinka voimallista musiikillinen rajankäynti Haaparannan kanssa oli ennen 1970-luvun loppua.

-Alkuperäisen idean sain ajat sitten, kun moneen kertaan loppuunmyytyä, Tornioon keskittyvää ensimmäistä Poppia Väylän pyörtheistä-kirjaani  taas kyseltiin. Ajattelin, että kaikkea täytyy elämässä kokeilla ainakin kerran.

Sopiva kumppani löytyi

Videon teko käynnistyi jo ennen Tornion 400-vuotisjuhlavuotta, mutta jäi silloin kesken. Hanke tuntui liian isolta toteutettavaksi.

– Kun sain stipendin Tornionlaakson Neuvostolta ja oli varaa palkata kunnon editoija, käynnistin homman uudelleen. Nyt kuitenkin rajasin ja keskityin enempi omaan nuoruusaikaani, jolloin projekti oli tosi mieleistä tehdä. Samalla pääsin vierestä seuraamaan myös osaavan videontekijän työskentelyä, Arto iloitsee.

Pohjanmedian Jaakko Ketola otti Junttilan haasteen vastaan ja rakensi pala palalta makasiini-tyyppisen kokonaisuuden.  Yleensä Ketola, joka on pääasiassa tehnyt musiikkivideoita lappilaisartisteille sekä yrityksille, kuvaa ja editoi videot itse.

 Raja yhdisti nuoria

Vuoden 1925 levytyksen Poika oli Pohjan Torniosta myötä, Junttila palaa ajassa kauemmas taaksepäin rajakaupungin kevyen musiikin juurille nostaen esiin muutaman junantuoman ja –viemän kansainvälisestikin merkittävän tähden, joille vieraanvarainen Tornio Junttilan sanoin ”näytti parhaat puolensa”. Pääpaino elokuvassa on kuitenkin nuorisomusiikin nousussa ja yhteistyössä rajan yli.

-Hitaasti, mutta varmasti on edetty. Haaparantalaismuusikko Sture Holmberg muisteli, että 1960-luvulla musiikki alkoi yhdistää rajan nuoria. Kun soittajat tulivat hyvin toimeen keskenään, yleisö otti heistä mallia ja muun muassa Suomi-Ruotsi-nujakoinnit keikoilla alkoivat loppua.

Historiavideollaan Junttila muistuttaa myös tornionlaaksolaisista laulajakansana.

-Torniossa on annettu aina kaikkien kukkien kukkia, rokattu ja popattu, ennen ja jälkeenkin punkin tulon.

Koska Junttila on ennen kaikkea kirjoittava toimittaja, tuskallisinta oli tiivistäminen, jota videodokumentointi vaatii. Rajoitteita asetti myös se, ettei liikkuvaa kuvaa vanhoista ajoista ja artisteista ollut aina saatavilla.

-Käsikirjoitustahan minulla ei ollut. Kaikki valikoitui luonnostaan. Tärkeintä minulle oli, että filmi oli katsottava, eikä ilmeisesti Jaakon kanssa ihan metsään menty, koska alan ammattilainen Antti Haase piti filmiä kiinnostavana. Hän katsoi raakaversion ja antoi meille arvokkaita viime hetken vinkkejä,  Arto tuumaa tyytyväisenä.

*************************************************************************************

Keksin Laulu on ensi kertaa kokonaan sävelletty, laulettu, soitettu ja levytetty!

CD:KEKSIN LAULU, Tornionlaakson kansalliseepos tähän päivään

KUUNTELE maistiainen: Keksin Laulu (Keksi`s song), part II: Hasse Alatalo 

Kun Euroopan pisin vapaana virtaava Tornionjoki purkaa jääpeitteensä, se on aina uutinen. Vuonna 1677 Väylä rymisteli kunnolla ja siitä oli syytä tiedottaa isommalla äänellä.

ARTO TIESMAA

Silloin  asiasta ensimmäisenä uutisoi Antti Mikkelinpoika Keksi (1622-1705), joka  arvioi vahinkoja ja keräsi tietoa Väylän varresta,  jonka jälkeen hän kiersi talosta taloon laulamassa tuhoista ihmisille Kalevala-poljentoa käyttäen. Terävänä sanankäyttäjänä hän lisäsi sekaan myös hyppysellisen huumoria ja pistävää ironiaa.

Keksin Laulu viihtyi ihmisten huulilla vuosisatoja. Viimeiset merkit ovat 1970-luvulta. Keksin Laulu on aina kiehtonut myös taiteilijoita ja sitä on esitetty herkästi kanteleella tai akustisella kitaralla helistäen ja siitä ovat pätkiä laulaneet myös kuorot ja kansanmusiikkiyhtyeet, mutta pikkuhiljaa se on menettänyt alkuvoimansa. Aina se on ollut silti ihmisten mielissä, tunnetumpi kuin mikään Kalkkipapin runo.

Nyt ARTO TIESMAA (s. 1962) tuo Keksin Laulun  tähän päivään yhdessä parhaitten juuriltaan tornionlaaksolaisten laulajien ja soittajien kanssa.

Kaikki lähtee yhä Keksin runosta. Perintöä kunnioitetaan, mutta Tiesmaan musiikissa soi nykypäivä, niin rock, proge, heavy kuin folkkikin.

212-säkeinen Keksin Laulu Jäänlähdöstä Tornionväylässä Vuonna 1677 on nyt ensi kertaa kokonaan sävelletty, laulettu ja levytetty! Väylän veteen liukenemassa ollut eepos on saanut Arton ansiosta uuden elämän.

Suururakan tehnyt Tiesmaa on Antti Keksin tavoin elänyt elämänsä Tornionjoen molemmilla rannoilla, kasvanut Suomen Pellossa ja asustaa nykyään perheineen Övertorneålla. Omia lauluja hän on tehnyt aina ja useimmiten inspiraatio on tullut Väylältä. Häneltä on ilmestynyt puolenkymmentä  soolojulkaisua ja Vaeltajan voitto-levytys, johon hän kokosi pellolaiset muusikot levyttämään isänsä Erkin koko tuotannon, josta parhaiten tunnetaan laulut Eldankajärven jää ja Röhön ranta.

Keksin Laulun säveltämistä ja levyttämistä Arto Tiesmaalle ehdotti ensi kerran 2000-luvun alussa musiikkitoimittaja Arto Junttila. Silloin Tornionlaaksossa tapahtui. Meänkieli sai Ruotsissa vähemmistökielen aseman, mutta bensaa liekkeihin heitti Mikael Niemi, joka kirjoitti seudun maailmankartalle bestsellerillään  Populäärimusiikkia Vittulajänkältä.

Junttila vaikuttui erityisesti Niemen jäänlähtökuvauksesta ja hänen mieleen nousi Keksin Laulu, josta hän oli tehnyt juttuja. Lamppu syttyi ja hän havahtui. Eihän iso jäänlähtö voi kuulostaa muulta kuin  juurevalta rock`n`rollilta, ei miltään kanteleen helistelyltä tai vienolta kuorolaululta. Kun Junttila pääsi vielä haastattelemaan kirjailijaa, Niemi paljasti yrittäneensä haastaa tekstillään Keksin. Kun toimittaja kuuli hänen kutsuvan vielä Keksin Laulua ensi kertaa Tornionlaakson kansalliseepokseksi, innostus kasvoi ja alkoi säveltäjän metsästys.

Tiesmaa oli heti ykkösvaihtoehto, mutta hän ei urakkaan suostunut, joten Junttila kyseli muitakin. Meni toistakymmentä vuotta, kunnes Arto oli valmis ja hän alkoi hyvässä tahdissa säveltää Keksin Laulua.

Tiesmaa kokosi ympärilleen luottomuusikkonsa ja Junttila poimi ehdolle tornionlaaksolaisia  tunnettuja artisteja ja muusikoita, joihin hän oli tutustunut lehtijuttuja tehdessä. Hänen kauaskantoinen haave oli myös, että Keksin Laulun jälkeenkin musiikillinen rajakäynti jatkuu muusikoiden kesken. Se jää nähtäväksi.

Kun sopivat äänet Keksin Lauluun löytyivät, äänitykset voitiin aloittaa. Vanhan Lapin kielen taitaja  Uuttu-Kalle saa kunnian Keksin Laulu-levyllä lausua  runon alku- ja loppusanat. Lauluosuuksiin  on saatu mukaan näyttävä katras artisteja, jotka muuntautuvat runonlaulajiksi. Suomen puolelta Tornionjokea levyllä laulavat Balkan-rytmeillään ja vanhalla iskelmällä Suomen hurmannut Jaakko Laitinen, tangokuningatar Mira Sunnari ja rokkibändi Zacharius Carls Groupin solisti Ossian Marttala. Ruotsin puolelta Arto Tiesmaan lisäksi hänen tyttärensä Wilma ja serkkunsa länsinaapurin kirkkaimpiin popartisteihin kuuluva Markus Krunegård  ja  Tornionlaakson kaikkien aikojen merkittävin kansanmuusikko, Norrlåtar-legenda Hasse Alatalo.

Uuden ajan runonlaulajat 

”Poikkilauletulle” levylle on saatu  ikä- ja genrerajat ylittävä huippukaarti, jota täydentävät vierailevat muusikot yhtyeistä Raj-Raj Band (Hans Notsten), Free Ride (Tapani Ollonen) ja Kotka Rankki Ohutta Yläpilveä (Pentti Laitinen).

Lopullisen silauksensa Keksin Laulu sai tukholmalaisessa Studio Dubiousissa ja saatesanat levyn bookletille kirjoitti kirjailija Mikael Niemi, eikä häntä tarvinnut kahdesti pyytää. Kun hän sai kuulla ääninäytteen, häneltä tuli pikaisesti kommentti: ”Vilken fantastisk musik, hård och tung, den fastnar i huvudet.”

Bonuksena levyllä on vielä katkelma Ruotsin radiosta, Ragnar Lassinantin suomenkielisestä ohjelmasta vuodelta 1960 , jossa tutkija Erik Wahlberg kertoo Antti Keksistä ja taustoittaa hänen lauluaan.

Keksin Laulu (Keksi`s song) -runonlaulajat: 1. KALERVO UUTTU…3.50 2. HASSE ALATALO…4.37  3. MARKUS KRUNEGÅRD…3.44.  4. KEKSI-KUORO…3.37   5.  MIRA SUNNARI…3.59   6. WILMA TIESMAA…2.42   7. OSSIAN MARTTALA…4.11…    8. ARTO TIESMAA … 4.06   9. JAAKKO LAITINEN… 3.43   10. MIRA SUNNARI…  5.37    11. Tutkija ERIK WAHLBERG kertoo  Keksistä ja hänen tulvarunosta Ruotsin radiossa Ragnar   Lassinantin toimittamassa radio-ohjelmassa  15.6.1960…16.28

Hinta 10 €/ 100kr (+postimaksu)  Tilaa: arto.junttila@pp.inet.fi / 040 8394552 – Myynnissä myös: Tornion Musiikki & Meän Tornionlaakso-toimisto (YLITORNIO)

IKIKLASSIKON ENSIMMÄINEN SUOMENKIELINEN LEVYTYS JA AKI SIRKESALON TEKSTILLÄ! SOOLOKITARASSA VIERAILEE JONAS ISACSSON, MEGABÄNDI ROXETTEN RIFFIKUNKKU!

SINGLE:MIRA SUNNARI: Sade (Ain´t no sunshine)  2021 (Väylän Pyörre Records)

Suomalaiset sanat: Aki Sirkesalo

Alkuperäiset sanat & sävel: Bill Withers

Soittajat: Jonas Isacsson (soolokitara), Jani-Petteri Hägg (sopraanosaksofoni), Kari Hautalampi (koskettimet), Tuomo Jakku (rummut) & Kimmo Klemettinen (akustinen kitara & basso)

Sovitus, äänitys, miksaus & masterointi: Kimmo Klemettinen

Tuottaja: Arto Junttila/VPR

Julkaisu Yle Radio Suomessa Tarja Närhin Iskelmäradiossa 21.3. 2021

Hinta 3€ (+ postimaksu)

***************************************************************************************************************

KIRJA: MUSA~LAPPI  Muinaiskaivauksia ja vinyylin rahinaa nuoren rytmin juurilta (2018)

 Sisältö

 Rock, pop & swing… tulivat Haaparannan kautta

Lapin ensimmäinen popsinkku 50 vuotta

Sinikka Tunturi, Lapin ensimmäinen iskelmälevyttäjä

Maailmanmestari ja ennätysyleisö

Vilho Koljonen, Kauko Käyhkön kalakaveri ja hovisanoittaja

Andy McCoyn x-naapuri Roy Hamilton toi mustat rytmit pohjoiseen

Unto Monosen Satumaa oli Kanada

Mosaic pakeni Kemistä

Svante Elfgren, Ruotsin paras basisti vuonna 1966

Viulu palasiksi Aavasaksalla Dannyn ”suuressa joulushowssa”

Etti Sihtola, Finnlevyn koelaulu ja poppihurmos

Chuck Berry kävi  Ylitorniolla 1970

Kitaristi Pentti Paakkola: Trampas, Badding ja Arcticus

Lemmy kävi näyttämässä Pellossa keskisormea eli mitä oikeasti tapahtui?

Rockin` Vicker Nick Gribbon: ”Oltiin Lemmyn kanssa Suomessa putkassa, mutta eri vuosikymmenellä.”

Stumpin Vepsän Soul-veli asuu Äkäslompolossa

Aulis Jauhola, ruotsinsuomalaisen popin pioneerin The Finnersin kitaristi

Hanne ei halunnut olla humppatyttö pohjoisesta

Paul Oxleyn poppoosta etsintäkuulutus  Pellon keikan jälkeen

Posion Juhannuksen suurin vetonaula ei ollut Dingo, ei Samantha Fox, vaan sokea reggaelaulaja

Lintu-Pekan Koilliskonttori oli lappilaisen musiikin äänitorvi

Markku Impiö, mies Kaija Koon läpimurron takaa

Slim Butler, tänään laatubluesia maailmalle, eilen mustan musiikin tähdet Roihin

Ivalon Retro vei vuosikymmenten taakse

Pauli Ruuskanen, yksi kultalevy enemmän kuin Souvareilla

Elviksen nahkatakki Sallassa

KG Aasan saunassa kävi Bob Dylan

Jokke Knuutinen, jazzhanurin viimeinen mohikaani

Listat: Lapin myydyimmät albumit, Posion Juhannus-esiintyjät & Haaparannan Barnens Dag-esiintyjät

Hinta 10 € (+postimaksu 8,40€) Tilaa: arto.junttila@pp.inet.fi  (2.painos 16.10.2019)

***********************************************************************************************************

KIRJA: Reijo Angeria: 20 vuotta Umpitunnelissa LOPPUUNMYYTY!

Elämänmakuinen ja hauska kuvakirja ravintola Umpitunnelin historiasta.

Materiaalin, tekstin ja kuvat, koonnut ja toimittanut Arto Junttila, taitto Juha Kolehmainen