Ylläs Jazz Blues: Pohjoisen ääni WIMME, vähän kirkonmenojen jälkeen

wimmeIjahisIdja

yllasJazz16Joikumestari Wimme Saari ja puhaltaja Tapani Rinne  ovat tehneet yhteistyötä kohta neljännesvuosisadan. He ovat jatkaneet siitä mistä kaikki alkoi, Nils-Aslak Valkeapään ja Seppo Paroni Paakkunaisen yhteistyöstä. He ovat pitäneet uuden saamelaismusiikin tason korkealla, tuoneet joiun tähän päivään ja vieneet musiikkia onnistuneesti maailmalle ja maaimanmusiikkilistoille.

Wimme  ja  Tapani  esiintyvät Ylläs Jazz Bluesin päätöskonsertissa Äkäshotellissa sunnuntaina 31.1.  klo 13.00.

–  Tulema Tapanin kanssa kahesthaan. Ohjelmistossa on matskua matkan varrelta sovitettuna duolle. Tapanilla on matkassa bassoklarinetti ja efektilaitheita,  kertoo Wimme., joka on seurannut urallaan tienraivaaja Valkeapään jalanjälkiä ja  sekoittanut  rohkeasti musiikkiinsa  kaikenlaisia värejä, milloin  poppia, dark ambientiä, teknoa, new agea ja jopa doom metallia.

Wimme on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista  maailmanmusiikin esittäjistä, mutta ilman syntymäpaikkaansa Enontekiön Kelottijärveä, Wimmen joikua tuskin olisi. Hänen aiheensa tulevat Käsivarresta.

– Värit, valot ja muistikuvat tuleva pohjoisesta.

Joikua Wimme kuuli poikasena poroerotuksissa. Hänen kotinsa oli lestadiolainen ja joikaaminen suuri synti. Sanottiinhan, että piru taivaasta pudotessaan joikasi mennessään.

Wimmen suvulla on kuitenkin vankka joikuhistoria. Hänen äitinsä Karin-Anna joikasi kaksikymmentävuotiaaksi, ennen kuin tuli uskoon. Myös hänen setänsä ja enonsa joikasivat.
Kodin tiukka uskonto antoi Wimmelle avaimet joiun harjoittelemiseen. Virren veisuu on Wimmen tapa harjoitella joikaamista ennen studioon menoa.-

– Kun veisaa paljon, tulee vahva ja selvä ääni. Tulee särmää, jolloin joikua on helppo kuljettaa.

Wimmen viimeisin albumi kahden vuoden takainen Soabbi perustuukin vanhoihin virsiin. Se ei ole kuitenkaan mikään tavallinen virsilevy, sillä siinä on paljon improvisaatiota, joikua ja sähköistä maisemaa, pohjoisen bluesia.

– Hienoimmat virret ovat syvällisiä ja voimakkaita, niissä on kaunis melodia, mutta ne ovat myös vereviä ja tosia. Niissä ovat mukana kaikki mikä repii ihmistä nautintojen ja elämän pyörteissä, kuvaa Wimme ja myöntää, että virsien herkkyys ja väkevyys saa hänet usein liikuttumaan.

Sopivasti vähän  kirkonmenojen jälkeen, tammikuun viimeisenä sunnuntaina, Ylläs Jazz Bluesissa  kuullaan  luonnollisesti Soabbi-albumin parhaita paloja, mutta paljon muitakin  Wimmen ja Tapanin laajan yhteistuotannon helmiä.