Archive for toukokuu, 2014

VAIN ELÄMÄÄ-kitaristi tuottaa pellolaista VOLGOGRADia

by Arto.

engberg

PETER ENGBERG

Suomen suosituimpiin sessiokitaristeihin kuuluva Peter Engberg tuottaa pellolaisen Volgograd-yhtyeen tulevat levyt. Aiemmin Hämärästä Aamunkoittoon- nimeä kantanut yhtye menee kemiläiseen Tico-Tico-studioon viikon päästä. Tarkoitus on äänittää albumillinen uusia kappaleita.

Kitaristina Engberg on yli 4000 keikan mies. Tv-jutuista Vain elämää-sarjan lisäksi, hän soitti Idols-bändissä vuonna 2012.Tuottajana ja sovittajana hän on saanut eniten kiitosta Vesa-Matti Loirin mainioista Junnu Vainio-levytyksistä Ystävän Laulut.

Peterin soittoa kuullaan lukuisilla levyillä, mainittakoon vain hittialbumit: Anna Eriksson ja Kaikista Kasvoista, Paula Koivuniemi ja Katselen Tomppaa ja Samuli Edelman ja Kaikki Tahtoo.

Peter Engbergin kytkennät pohjoiseen ovat, paitsi soitot Suvi Teräsniskan ja Janne Raappanan levyillä, vierailut Sonata Arctican pitkäsoitoilla. Hän on kemiläisten erikoismies, joka on hoitanut muun muassa busukit Unialle ja banjot Stones grow her name-levylle.

Vuosi sitten  Volgograd julkaisi esikoislevynsä Maailma Palaa, jonka tuotti niin ikään alan huippuammattilainen Manse-rockin legenda, Juicen, Popedan ja Eppu Normaalin luottomies Mika Sundqvist.

Sitä ennen yhtye herätti huomiota jo Hämärästä Aamunkoittoon-nimellä sinkuilla Ohh my love , jolla se voitti Radio Suomen Levylautakunta-ohjelman ja Vailla rakkautta vanhenen, jonka tuotti Suomen Musiikille Janne Haavisto.

Eli  Volgograd on ollut aina hyvissä käsissä. Peter Engbergin popiskelmä-tietämys yhdistyneenä Tico Ticon Ahti Kortelaisen rockosaamiseen ei tuota varmasti nytkään pettymystä, vaan antaa odottaa taas jotain uutta Volgograd-soundiin.

J.Karjalaisen Väinö keikalle Simerockiin

by Arto.

Tiisu

Simerock318 vuotta sitten J. Karjalainen huhuili pikkupoikansa perään Missä se Väinö on? Nyt tuo Väinö löytyy basistin tontilta yhtyeestä Tiisu, joka saapuu Rovaniemen Simerockiin. Taskussa on tuore levydiili Sony Musicin kanssa ja musiikkiaan he kutsuvat suomenkieliseksi räväkäksi suomirockhumppapopiksi.

Sukurasitteita on myöskin helsinkiläisellä Philadelphia Dynamitella. Yhtyeen rumpalin Mikko Merimaan isoisä on Suomen tunnetuin promoottori Juhani Merimaa. Vuonna 1997 syntyneiden nuorten miesten yhtye on toiminut muun muassa Michael Monroen lämppärinä.

Lisäksi Simerockissa nähdään kemiläinen zombierockbändi Flesh Roxon, AC/DC:n junakiskoilla jyräävä Brian Johnson Big Band, ja lappilaisen rytmimusiikin legenda Hannibal yhdessä uuden Musta Mooottori -kokoonpanonsa kanssaa. Sodankylästä taas ovat kotoisin puhetyöläiset Rauhatäti ja Stepa.

Lisää esiintyjiä julkaistaan lähempänä festivaalia!

Tähän mennessä varmistuneet esiintyjät mm:

Haloo Helsinki!

JVG

Duudsonit

Kaija Koo

Stig

Ismo Leikola

Mikael Gabriel

Jukka Poika

SATAMA OPEN AIR: Eput elokuun ensimmäisessä illassa klo 00.00!

by Arto.

eppu_normaali14Satama2014Satama Open Airin esiintymisajat pääaktien osalta on vahvistettu ja esimerkiksi Lapin ainoan kesäkeikkansa Kemissä tekevä Eppu Normaali esiintyy keskiyön aikaan 1.elokuuta. Parin tunnin setin aikana Eput vetävät suurimmat hittinsä eli luvassa on kesän suurin lauluilta, sillä jokainenhan osaa yhtyeen rupiset riimit.

– Hyvältä näyttää. Festivaaleille on myyty lippuja ennakkoon jo yli 1000 enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan, promoottori Markku Köngäs kertoo tyytyväisenä.

Enää on haussa pari bändiä pikkulavalle Steve ’N’ Seagullsin seuraksi.

– Etsitään yhtä artistia/ cover-bändiä molemmille illoille, 30 minuutin ohjelmistolla, joka täyttäisi päälavan vaihtotauot.

Markku Könkään mukaan Ruutipuisto on nyt kokonaisuudessaan käytössä ja pikku viilausta tehdään koko ajan ja yleisön toiveet pyritään täyttämään.

-Vip-puolta on suurennettu viimevuotisesta. Myytiin hetkessä loppuun, mutta kiitos Kemin kaupungin puistopuolen saimme laajennettua tilan 300 asiakkaalle. Lisäksi puiston päätyalueelle on päätetty sijoittaa Karaoke Open-kisa.

Allaolevassa videossa aluekartta+ päälavan esiintymisajat

TAPANI RANTALA on maalannut muotokuvia myös muusikoista

by Arto.

Rantalasipola

Arja Sipola (1987)

Rantalatapani

Pänselimies Pessalompolosta

”Maailmantaidetta ei olisi ilman ihmishahmoa ja erityisesti muotokuvaa. Taiteen uudistuminen liittyy kautta historian ihmishahmoon. Renesanssi tarkoittaa sitä eikä tyylisuuntausta, niin kuin nykytaideoppineet luulevat. Se on uudestaansyntymistä, niin kuin lapsi syntyy uudelleen ja uudelleen.”

Näin sanoo taidemaalari Tapani Rantala kuvateoksessa Muotokuvan ja maiseman mestari. Kirjan Ylitornion Pessalompolossa syntyneestä, Torniossa ja Rovaniemellä pitkään asuneesta ja työskennelleestä Pohjolan realistista on kirjoittanut eläkkeellä oleva kittiläläinen opettaja Leena Siirtola, jolta on aiemmin ilmestynyt elämänkertateos, joka kertoo hänen jo edesmenneestä elämänkumppanistaan, mestaripelimanni Leo Siirtolasta.

Rantalavesku

Vesa-Matti Loiri (2009)

Tapani Rantala on maalannut neljän vuosikymmenen aikana yli 250 muotokuvaa elämän eri aloilta, tavallisista Lapin poromiehistä päättäjiin asti. Niistä parhaat torniolainen ammattivalokuvaaja Sakari Vierola on ikuistanut Muotokuvan ja maiseman mestari-teokseen, josta löytyvät muun muassa maalaukset tutuista artisteista, Arja Sipolasta, Vesa-Matti Loirista, Paavo Berglundista, Seppo Laamasesta,Eero Maggasta, Reijo Kalliosta, Eero Piirrosta, Tatu Kantomaasta, Seppo Leinosta, Jouni Ruokamosta, Jukka Lampelasta ja Esko, Virpi & Katja Kätkästä.

Rantalaberglundlaamanen

Kapellimestari Paavo Berglund & sellisti Seppo Laamanen (1984)

”Taiteilija ja Malli. Se on samalla allegoria, vertauskuva, joka pitää sisällään kaikkien taiteenalojen yhteydet, kuten musiikissa melodiat (sävelhahmot) ja taustat. Sinfoniamusiikki on syntynyt hyvin paljon kansansävelmien pohjalta, esimerkkeinä Mozart, Brahms, Hatsaturjan, Sibelius. Myös rock-musiikki parhaimmillaan jatkaa samalla linjalla. Kirjallisuuden synty on tarinoissa ja niiden hahmoissa, tanssitaiteessa toimii liikkeillä tulkitseva elävä hahmo.”

Muotokuvien lisäksi Tapani Rantalan sydäntä lähellä on Lapin luonto.

Hän julistaa kirjassa: ”Lappi on taiteilijalle maakuntana Suomen suurin ja kaunein. Sitä laajuutta ja avaruutta, tilan ja valon tunnetta ei kohtaa muualla, eikä Lappi maakuntana ole mitään ilman siellä elänyttä ihmistä.

Rantalakansi

Tapani Rantala, Muotokuvan ja maiseman mestari-teoksen julkaisukiertue jatkuu Ylitorniolta Rovaniemelle, jossa kaupungintalolla järjestettävää tilaisuutta 16.5. klo 14 isännöi kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

www.vaylakirjat.fi

Tornedalen #1 : HENRIK NIVA yhteistyössä Wolfmother-basistin kanssa

by Arto.

Niva

HENRIK NIVA

Laulaja-lauluntekijä Henrik Niva Jänkisjärven kylästä läheltä Övertorneåta puhuu mukavasti suomea. Hän sanoo kuitenkin kielen taipuvan helpommin ruotsiksi ja englanniksi. Hänen arkinimi on Henrik Rytiniemi. Niva on hänen Kaulirannalta lähtöisin olevan äidin tyttönimi.

Kotona suomalainen musiikki tuli hänelle tutuksi jo lapsuudessa. Hän tietää, keitä esimerkiksi Irwin Goodman ja Tapio Rautavaara ovat, mutta suomalaista musiikkia hän ei sano paljoa kuuntelevansa.

– Viime jouluna isä soitti Hiski Salomaata. Lännen lokari on hieno biisi, Niva kuitenkin vinkkaa.

Suomen puolella Niva toki haluaisi keikkailla. Viimeksi hän esitti laulujaan pari vuotta sitten Helenan Kievarissa Ylitorniolla.

Kun kuuntelee Nivan kuuden biisin City Limits-levyä, on kuin heittäisi talviturkin ja pulahtaisi Tornion Väylän veteen. Popin monet ainekset lyövät kasvoille. Nivan tarinankerronta, lauluharmoniat ja akustinen kitara yhdessä multi-instrumentalisti Johan Lundströmin (x-Liquid Scarlet) kanssa luotujen taustamattojen kanssa tekevät musiikista virkistävän raikasta.

Englanninkielisten joukossa on myös yksi suomenkielinen kappale Mieleni on kotona, jossa Niva tunnelmoi ilta-auringosta, pohjoistuulesta ja Väylän elämästä.

– Asuin silloin Australiassa. Se syntyi koti-ikävästä. Odotellessani äitiäni vierailulle, ajatukset palasivat kotiseudulle. Kun on kaukana kotoa, tajuaa vasta kodin merkityksen. Laulu kertoo niistä fiiliksistä.

Australiassa Niva opiskeli vuosina 2005-2007 itselleen Bachelor of Popular Music-arvon. Hakijoita koulutukseen oli noin 200, josta vain 25 hyväksyttiin.

Opiskelijat olivat eri puolilta maailmaa ja siellä oloaikana Niva perusti bändin Figure 8 yhdessä australiaisintialaisen basisti Ian Peresin kanssa, joka nykyään soittaa maailmankuulussa Wolfmother-bändissä. Muut jäsenet olivat Thomas Hedman Norjasta ja Renton Breen Australiasta.

– Ehdittiin tehdä melkein albumi valmiiksi, ennen kuin minun oli pakko palata kotiin. Juuri oltiin saatu homma toimimaan ja fanipohjaakin. Viimeinen esiintyminen oli Hard Rock Caféssa. Fantastinen keikka, paljon porukkaa ja ihmiset lauloivat mukana.

Pidämme yhteyttä edelleen Ianin kanssa ja molempien haaveena on julkaista Figure 8-albumi jokupäivä. Olemme heittäneet jopa Figure 8-keikan Matarengin markkinoilla, kun Peres oli kesävieraana, Henrik paljastaa.

Australian kultarannikolta Niva muutti aluksi Tukholman seudulle ja teki kaikkea muuta kuin hänelle ominta.

– Sitten keskityin taas oleelliseen eli  musiikkiin. Muutin napapiirille Jänkisjärvelle  ja asuin kaksi vuotta metsässä. Kirjoitin albumillisen lauluja, jotka piti julkaista yhdessä luulajalaisen BDpop-yhtiön kanssa. Levy kulki työnimellä Jänkis Airport. Toistaiseksi levyn lauluista on ilmestynyt vain Our love club.

Ennen City Limits-EP:tä Henrik Nivalta on ilmestynyt kaksi singleä.

– Song to You-laulun miksasi ja masteroi Ollie Olsson. Laulu löytyy myös uudelta levyltäni, uudelleenmuokattuna. Viime vuonna taas tuli ulos tuplasinkku Our Love Club/Humility Parade, jolla ystäväni Ian Peres on mukana ja soittaa koskettimia.

Suurimmiksi esikuvikseen Henrik listaa Elliott Smithin, Neil Youngin ja Bon Iverin.

– Nuorena kuuntelin paljon myös Perl Jamiä. Lisäksi jotain on tarttunut varmasti myös puseroon  Radioheadiltä, Foo Fightersiltä ja Arcade Firelta, Niva tunnustaa.

Hänelle  musiikki on ollut aina tärkeä osa elämää. Vuosien kuluessa pienestä rumpalipojasta on kasvanut itsellinen artisti. Bodenin musiikkilukiossa hänen pääinstrumenttina oli basso ja Luulajassa hänellä oli bändi Mist, jossa hän oli laulaja-kitaristi. Hän myös teki yhtyeen kappaleet, joten ennen Australian reissua, hän ajautui opiskelemaan biisintekoa Örnsköldsvikin Musikmakarna-koulutukseen, jossa opetettiin ”kirjoittamaan hittejä”.

Niva tekee edelleen lauluja myös muille. Hän on kirjoittanut biisejä muun muassa  Markus Fagervallin kanssa. Niistä pari löytyy albumilta Steal My Melody.

– Tällä hetkellä teen yhteistyötä tosi erilaisten ihmisten kanssa. Cajsa Siikin kanssa teen lauluja ja 19.toukokuuta ilmestyy   Torbjörn “Saajo” Ömalmin  levy Tih  ja sillä on laulu Köyhä, johon olen tehnyt tekstin ja musiikin. Hän tekee synteesiä jazzin ja tornionlaaksolaisen kansanmusiikin kesken.

Sitten olen kirjoittanut vähän suomalaisen laulunkirjoittajakaksikon Joel Isakssonin ja Oskar Nymanin kanssa, jotka opiskelivat kanssani Örnsöldsvikissä.

Olen myös soittanut sisään biisin, jonka Andreas Dahlbäck (Eskobar, Anna Ternheim, Tomas Andersson Wij jne.) on tuottanut ja äänittänyt, Niva luettelee ja kertoo, että omiakin biisejä on kasassa jo albumillisen verran.

– Tulossa  on mahtipontisempaa Nivaa. Minun musiikki on menossa myös rockimpaan ja poliittisempaan suuntaan, nykyisin taas Tukholmassa asuva Henrik Niva aprikoi.

Henrik Nivan Kuunteluvinkki: You Won’t

City Limits-EP Spotifyssa: https://play.spotify.com/album/3yz88mhzIx3naiY15z5dQM

ARCTICUKSEN 40-vuotisjuhlat Rovaniemen Rootseissa

by Arto.

Arcticus14

ARCTICUS 2014

1970-luvun merkittävimpiin lappilaisbändeihin kuulunut  Arcticus juhlii 40-vuottaan Roots`n River Blues-festivaalin yhteydessä 4. lokakuuta Pohjanhovissa.

Viime vuonna edesmenneen muusikko Jukka Hakokönkään perustamassa yhtyeessä vaikutti parikymmentä rovaniemeläistä, joille monelle soittamisesta tuli ammatti.

Yksi heistä on Erkki Kaikkonen, joka on tehnyt monipuolisen uran  freelancer-muusikkona etelässä. Hänen lisäksi Arcticuksen juhlakokoonpanoon Pohjanhovissa kuuluvat  Pentti Paakkola, Jartsa Karvonen, Juhani Vitikka ja Harri Raudaskoski.

– Niin kuin vanhassa Arcticuksessakin New Orleansista Los Angelesiin  mennään. Perussetti koostuu tällä hetkellä pakosta covereista.  Omien biisien aihioita on vaikka kuinka. Kunhan saadaan niitä työstettyä, voidaan puhua taas oikeasta bändistä, tuumii Kaikkonen ja luettelee Pohjanhovissa kuultavia laatunimiä tyyliin Meters, Little Feat, Ry Cooder, Bobby Bland, Steely Dan ja Doobie Brothers.

Arcticus74

ARCTICUS 1974

Arcticus syntyi hellekesänä 1974, jolloin  Hakokönkään seuraksi liittyivät Väinö Nopanen, Pentti Paakkola ja Erkki Kaikkonen. Sitä ennen yhtye oli ehtinyt toimia jo hetken aikaa nimellä JazzArcticus.

Yhtye teki ensimmäisen keikkansa 1974  Kemissä ja viimeisen  1977 Kalajoella. Kolmeen hektiseen vuoteen mahtui paljon. Yksi tärkeimmistä hajoamiseen vaikuttaneista tekijöistä Kaikkosen mukaan oli punk.

Arcticuksen taipaleella merkittävä tapaus oli osallistuminen Popyhtyeiden SM-kisaan vuonna 1974, jossa se hävisi pisteellä pietarsaarelaiselle Fantasialle.

Ensimmäinen TV-keikka oli erikoinen. Se tapahtui elokuussa 1974 Hannu Karpon Liikennekoulu– ohjelmassa, jossa Arcticus  esitti Pentti Paakkolan kappaleen  Märät vanttuut, joka kertoo liikenneonnettomuudessa menehtyneestä lapsesta.

Seuraavana vuonna Arcticus esiintyi Mikko Alatalon juontamassa Iltatähdessä. Yhtye sai myös levytystarjouksia. Yksi ehdotettu levytyskappale oli Procol Harumin Pandora`s box, mutta levy jäi  yhtyeeltä tekemättä.

Keikkamarkkinoillakin Arcticus pärjäsi. Yhtye rikkoi Rovaniemen Valistustalon yleisöennätyksen lisäksi myös Hurriganesin hallussa pitämän Oulun Kuusisaaren ennätyksen.

Yhtyeen hajoamisen jälkeen Arcticus sai toden teolla uutta kipinää vasta 2000-luvulla, kun kokoonnuttiin jammailemaan 50-vuotispäivien tiimoilta. Pohjanhovissa soittavan yhtyeen comeback tapahtui Järvenpäässä 2007.

Keikkaa on tehty sen jälkeen silloin tällöin ja menestyksellä. Kotikonnuillaan Arcticus esiintyi kesällä 2010  Luigi Puhakan isännöimässä Summertime Bluesissa ravintola Valdemarissa ja tietenkin taas tehtiin yleisöennätys.

Vuosi 2014 on Arcticuksen juhlavuosi. Yhtye täyttää 40 vuotta. Rovaniemen Roots-keikkaa Erkki Kaikkonen odottaa mielenkiinnolla  ja toivoo, että jengi saapuu sankoin joukoin juhlimaan Pohjanhoviin Arcticuksen kanssa ja näin varmasti tapahtuukin.

KIRJA: Poppia Väylän pyörtheistä II on ilmestynyt

by Arto.

Po

Poppia Väylän pyörtheistä osa II on jatko-osa kymmenisen vuotta sitten julkaistulle kirjalle, joka kulki alaotsikolla Välähdyksiä Tornion kevyen musiikin historiasta.

Silloin musiikkityylien ja paikkakuntienkin rajat ylitettiin molemmin puolin, mutta nyt tietoa Tornionlaakson musiikista on kerätty laajemmin.

Kirjan pääpaino on ajassa ja tekijöissä , joista useimmat ovat jo edesmenneitä kuten Erkki Tiesmaa, Olavi Tissari, Paavo Kulju ja Lauri Pyyny, mutta ansaitsevat nimensä historiaan.

Oma lukunsa teoksessa on Aavasaksan ja Tornionjoen vastarannan Luppion ja Mataringin1960- & 1970-lukujen juhannusjuhlilla.

Teoksesta voi lukea Kemissä korttelivahtina toimineen Dallape-muusikon Bruno Laakon ennenjulkaisemattomat Allakka-muistiinpanot Talvisodasta ja poiminnat hänen ensimmäisestä käynnistä Suomessa.

Kirja paljastaa myös, kävikö Aurinkovaaran juhannuksessa todella 20 000 ihmistä, kertoo muutaman Juha Vainion laulun syntyhistorian, kuvaa Paroni Paakkunaisen kertomana Nils-Aslak Valkeapään viimeistä matkaa. Se kertoo lisäksi, kuka kirjoitti klassisimman Tornionjoki-laulun, kuka toi Juri Gagarinin Suomeen, kuka oli Mikael Niemen Vittula-kirjan kitaravirtuoosi Greger ja kuka  oli Laila Kinnusen  ”viimeisten” levyjen  takana.

Nykynimiä, joilla on ura vielä käynnissä, käsitellään vain pintapuolisesti. Heitä edustavat artistit, joilla on side Tornioon – Lordi, Jukka Poika, Läjä, Esa Rautiainen & Zacharius Carls Group.

Rajan ylityksiä tehdään tietysti Kemiin (Tuomo Salmi, Vuokko Hepo-oja) ja Haaparannalle (Karl Erik Thörn, Vilho Suonvieri)kuin Pajalaankin (Jord, Raj-Raj Band, Hasse Alatalo (meänkielellä).

Aiheiden puolesta siinä selvitetään tutkijan otteella haastatteluin ja paikalla olleena myös Tervolan Pohjankaaren vuoden 1972 Sweet-mysteeri , jonka alkutahdit lyötiin Ylivieskassa ja poikkeuksena säännöstä on piipahdus Spede-huumorin alkulähteillä Muoniossa, jossa useat Uuno Turhapuro-jutut syntyivät.

Lapin Radion haastattelu: http://areena.yle.fi/radio/2296196

Kirja on myynnissä TORNION SUOMALAISESSA KIRJAKAUPASSA (+ Tornion Musiikissa) ja 70 muussa kirjakaupassa kautta maan, mutta sitä voi ostaa myös netin kautta kustantajalta tuomo.korteniemi@gmail.com ja minulta arto.junttila@pp.inet.fi hintaan 25€, joka sisältää postikulut.