Palojärven lomakeskuksessa Songassa tanssitaan taas viikonloppuna, lähes parinkymmenen vuoden tauon jälkeen, kertoo Uusi Rovaniemi-lehti.
Tänään lauantaina ovat karaoketanssit ja huomenna on Hannu Frimanin standup-esitys ja sen päälle lavatanssit klo 18-22, joissa esiintyvät tangofinalisti Jarkko Honkanen ja Palojärven lomakeskuksen isäntä Janne Raappana.
Taikakuusta tauolla olevan laulavan basistin lisäksi, paikan uudet omistajat ovat Jannen elämänkumppani Jaana Haavisto ja Hanna Niska.
Palojärven lomakeskus keskittyy toimimaan erityisryhmien leiripaikkana ja monipuolisena juhlapaikkana isommille ryhmille. Jatkossa tansseja tullaan järjestämään satunnaisesti. www.palojarvenlomakeskus.fi
Ukonvaaja on kulttuurihistoriaamme kunnioittava dokumenttielokuva suomenuskosta – muinaissuomalaisesta luonnonuskosta, mytologiasta ja kansanperinteestä. Elokuvassa muusikko ja kirjailija A.W. Yrjänä tekee matkan iänikuisille kulttuurijuurilleen. Hän etsii suomenuskoisen sielukäsityksen mukaisesti henkeä, luontoa ja itseä.
Suomalainen luonnonuskonto saattaa kuulostaa kaukaiselta muistolta tai historian jäänteeltä. Sen maailma on kuitenkin jäänyt unholaan vasta muutamia sukupolvia sitten.
Kansamme henkinen perinne on paljon laajempi, kuin mitä Kalevalasta voi lukea. Maailmankuvaan kuuluvat muun muassa itämerensuomalainen kansanrunous, haltijausko, luonnon pyhien paikkojen eli hiisien kunnioittaminen sekä ajatus tuonpuoleisessa elävistä vainajista.Nämä tarinat eivät kiehtovuudessaan kalpene suurimpienkaan myyttien rinnalla. Nämä tarinat pitää kertoa maailmalle!
Torniolaislähtöinen jazzlaulajatar Nina Mya vietti viime talven New Yorkissa. Hän opiskeli Manhattan School Of Musicissa ja suurkaupungin jättäessä purkitti levyn, joka on saanut nyt nimekseen Our Time.
Piakkoin ilmestyvältä levyltä on koottu teaser, joka osoittaa Ninan palanneen, sähköisen debyyttialbuminsa Flying Solon jälkeen, jazzin perusasioiden äärelle. Kuulostaa, että tulossa on levy, joka vie vanhan ajan savuisten jazzklubien tunnelmiin, jossa laulajatar oli kuningatar.
– Ideana oli, että musiikki hengittää ja mitään ei tehdä liikaa tai yli, kertoo Nina, joka äänitti levyn Bunker-studiolla Brooklynissä yhdessä kolmen lahjakkaan muusikon Billy Testin, Marty Kenneyn ja Curtis Nowosadin kanssa.
Parhaillaan äitiyslomalla oleva Nina sanoo, että Our Time-levyn tiimoilta hän yrittää järjestää Helsinkiin pari levynjulkistuskeikkaa ennen joulua, mutta kiertueeseen hän ei pysty.
– Muutaman muunkin keikan teen pääkaupunkiseudulla, mutta aika hiljaisena pidän keikkakalenterin ainakin syksyn. Keväälle on sitten suunnitelmissa Etta James – tribuuttia ison orkesterin kanssa ja paljon esiintymisiä oman bändin kanssa, Nina Mya (Höynälä) lupaa.
SIELTÄ TÄÄLTÄ Helsingin Savoy-teatterissa 15.päivä lokakuuta havisee suomalainen rockhistoria, kun lavalla kuullaan historian ensimmäistä kertaa progelegenda Pekka Pohjolan sävellyksiä laulettuna.
Basisti ja säveltäjä Pekka Pohjola on tunnettu instrumentaalisävellyksistään. Vaikka hän sävelsi useita laulettuja kappaleita, suurin osa Pohjolan kappaleista on kuitenkin sanoittamattomia.
Jussi Liski, Pekka Pohjola Groupin kosketinsoittaja vuosilta 1981–1986, mietti usein keikoilla, miten Pekan sävellyksiä voisi sanoittaa. Nyt liki kahdenkymmentä vuotta myöhemmin visio käy toteen. Liskin lisäksi Laulava Pohjola-illan sisällön suunnittelusta ovat vastanneet Pekan poika, huipputrumpetisti Verneri Pohjola, basisti Lauri Porra ja toimittaja Petri Nevalainen, joka kirjoitti Pohjolan Bassokenraali-elämäkerran.
Pekka Pohjolan kuuluihin instrumentaaleihin ovat lyriikoita tehneet maamme eturivin sanoittajat, jotka edustavat eri sanoittajasukupolvia ja musiikkigenrejä: Mariska, Vexi Salmi, Paula Vesala, Tapio Liinoja, Jarkko Martikainen, Mikko Alatalo, Aki Tykki (Happoradio) ja Jukka Kuoppamäki.
Savoyn ainutkertaisessa konsertissa solisteina kuullaan muun muassa Jonna Geageaa, Sami Saarta, Mariskaa, Tapio Liinojaa, Pasi Rantasta (Thunderstone), Jukka Gustavsonia (Wigwam) sekä Pekka Pohjolan poikaa, Ilmari Pohjolaa. Lisäksi lavalle nousee Sibelius-lukion kamarikuoro.
Vaativan roolin bändin basistina – Pekan saappaissa – ottaa, one and only Lauri Porra Stratovariuksesta. Hänen ohellaan bändissä soittavat Pekka Pohjola Groupissa vuosien varrella mukana olleista muusikoista Seppo Tyni ja Markku Kanerva (kitarat), Jussi Liski ja Timo Vesajoki (koskettimet), Anssi Nykänen (rummut) sekä Veli Kujala (harmonikka). Lisäksi pasuunaa soittaa Ilmari Pohjola ja pianosolistina lavalla vierailee Liisa Pohjola, Pekka Pohjolan täti.
Pekka Pohjola (1952–2008) on suomalaisen progressiivisen rockin kiistattomia tähtiä, joka tunnetaan oman tiensä tinkimättömänä kulkijana. Pekka Pohjola Group oli ensimmäisiä suomalaisia Eurooppaa kiertäneitä bändejä Wigwamin ja Tasavallan Presidentin ohella jo 1970-luvulta alkaen.
Pekka Pohjolan basismi kiinnosti myös lukuisia ulkomaisia tähtiä kuten Abbaa, Mike Oldfieldiä ja Frank Zappaa. Abba pyysi huippuvuosinaan häntä kiertuebändiinsä, mutta Pekka piti Abban musiikkia liian kaupallisena. Mike Oldfieldin bändistäkin Pekka kieltäytyi. Frank Zappan puhelua Pekka piti aluksi vitsinä; miehillä oli tarkoituksena tehdä yhteislevy, joka ei kuitenkaan koskaan ehtinyt toteutua. Pekka Pohjolalta ilmestyi kaikkiaan 16 levyä ja hän sai Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnon vuonna 2004.
Ruskaswing järjestetään Kemijärvellä, Pyhätunturilla ja Luostolla 4.-6. syyskuuta.
Kesäkuussa miehen iän, 50 vuotta, saavuttanut Ruskaswingien taiteellinen johtaja Antti Sarpila saa myöhästyneen syntymäpäivälahjan ja pääsee esiintymään tapahtuman alkujuurille Kemijärven VPK:n talon kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Antti Sarpila Swing Bandin lisäksi VPK:lla kuullaan AAHOa.
– VPK:n talo ja Ruskaswingit oli alkuvuosina tunnelmaltaan jotain ainutlaatuista. Jatkuvasti on kyselty, miksei VPK:lle päästä. Toivon, että erityisesti kemijärveläiset ottavat tämän meille tulleen mahdollisuuden palata VPK:lle sankoin joukoin vastaan. Näin taataan tapahtuman jatkuminen tulevaisuudessakin, Sarpila sanoo.
Ruskaswingien esiintymiset keskittyvät Kemijärvellä VPK:n lisäksi Pyhätunturille erilaisiin paikkoihin tunturin juurelta huipulle saakka. Lapland Hotel Luostotunturissa swingiä myös kuullaan, eikä Pyhän Aittakuruakaan ole unohdettu.
-Swingvaellus Aittakuruun lauantaina 6.9. järjestetään nyt toisen kerran ja olen mukana koko vaelluksen ajan sekä soitan Aittakurun näyttämöllä yleisön keskellä, Sarpila lupaa.
Ruskaswingien perinteen mukaan mukana on svengaavan jazzin lisäksi myös muuta korkeatasoista musiikkia. Jani Jalkanen ja hänen orkesterinsa esittävät Ile Vainion ja Kulkuriveli Jamin vahvistamina Kari Tapion, Junnu Vainion ja Jani Jalkasen musiikkia. Luvassa on heiltä ensimmäistä kertaa myös jazzsovituksia Ruskaswingeille räätälöitynä. Yksi tapahtuman konserttihelmistä on heidän esittämä lauantain 6.9. konsertti Musiikkia Taivaista Pyhätunturin huipulla Ravintola Tsokassa klo 11.00.
Elokuussa 2007 yrittäjä Reijo Angeria otti ohjat Tornion kaupunginhotellissa. Hän nykyaikaisti sen ravintolamaailman ja seitsemän vuoden jälkeen hän jättää pestinsä.
Tornion kaupunginhotelli ja VPK
– Lopetan operoinnin hotellin tiloissa joulukuun 13. päivä. Laitoin hotelliin pikkujoulukaudeksi vielä tanssiorkesterit ja sitten se on siinä. Minun vuokrasopimukseni loppuu, enkä jatka sitä, koska vuokra on täysin järjetön, Angeria sanoo.
Päättyykö, kaksoiskaupungin merkittävimmän majoitus- ja virkistäytymispaikan Tornion kaupunginhotellin yli satavuotinen historia, jää nähtäväksi. Paikkaanhan liittyy myös paljon Suomi-viihteen historiaa.
-En tiedä, mitä minun lähdön jälkeen tapahtuu. Vuokraisäntä ei ole vaivautunut sitä kertomaan, Reijo jatkaa.
Angeria ei aio kuitenkaan lopettaa Torniossa toimimista ravintola-alalla, päinvastoin. Umpitunneli jatkaa niin kuin ennenkin, mutta voisi ehkä sanoa, että hän hajauttaa muuta toimintaansa.
-Lopetan hotellin ravintolat, mutta perustan kolme uutta. Siirrän ruokapuolen Mustaparran Päämajaan, karaokebaarit Pikku Berliinin viereiseen huoneistoon ja lisäksi avaan Viihderavintola VPK:n.
Reijo Angeria
Suurimmaksi haasteekseen Angeria nimeää 1700-luvun henkeen tuunatun Mustaparran Päämajan. Seurustelu- ja ruokaravintola avataan lokakuussa ja tarjolla on muun muassa Mustaparran vodkaa, tervalikööriä, olutta ja viiniä, mutta Reijo lupaa myös hyvää musiikkia.
– Syyskaudella Päne Pänttäjä ja Tapsa Ollonen esiintyvät kuutena iltana. He ovat tehneet uutta Iisakki Mustaparta-musiikkia. Tietenkin myös Elina ja Esa yhtyeineen esittävät vanhaa ja uutta ohjelmistoaan. Lisäksi Kokkolasta kotoisin oleva Simodeus laulaa lauluja Bonsdorffista, joka oli Iisakin kaveri. Myös pikkujoulukaudella on joka viikonloppu elävää musiikkia tulossa.
Tornion ravintoloiden ohella Reijo Angeria pyörittää Ylläksellä ravintolamaailma Taigaa pari kotimaista nimibändiä viikossa plus stand uppia-pohjalta. Lisäksi hän on osakkaana Yöväenliikkeen Tower-ravintolassa ja tietenkin ideoi kaikenlaisia tapahtumia turisteille.
Tornion kaupunginhotellin Tanssipikkujoulut: Janne Tulkki & Tulinen sydän (7.11.), Öiset kulkijat (8.11.), Susanna Heikki & Karavaani (14.11.), Sami Hakala & EQ (15.11.), Jukka Lampela & Lapponia (21.11.), Susanna Sakko & Onnenpotku (22.11.), Ässät (28.11.), Merja Juutinen & Hurmurit (29.11.), Kari Vepsä & Onnenmaa (5.12.), T.T. Purontaka & Tähtitaivas (6.12.), Marita Taavitsainen & Koivu (12.12.), Jettiset (13.12.)
Edu Kettunen julkaisee Kadonnut maailma– albuminsa 19. syyskuuta, mutta sitä ennen hänet nähdään muutamalla keikalla Lapissa. Hän esittää laulujaan 6.9. Korundin kahvilassa Rovaniemellä ja 7.9. Selvässä Pyyssä Äkäslompolossa. Lisäksi Edu on tavattavissa 8.9. klo 18.00 Kolarin kirjastossa, jossa hän kertoo lauluntekemisestä ja kirjoistaan.
Tulevalta Kadonnut maailma-levyltä on julkaistu ensimmäisenä singlenä laulu Taas yksi aurinkoinen päivä, joka kipusi heti julkaisemisensa jälkeen Radio Suomen soitetuimmaksi kappaleeksi.
Kadonnut maailma on otsikko kuville vapaudenkaipuusta, menetyksistä, rakkaudesta, ikävästä, kumppanuudesta ja ystävyydestä. Se on myös otsikko välähdyksille maailmasta joka tulee ja menee, muuttuu ja muotoutuu. Elämänjanosta ja elämän järjettömyydestä. Vakaumuksista ja tinkimättömistä näkemyksistä. Halusta, tai haluttomuudesta ymmärtää. Erilaisuudestakin. Asioista joista rakentuu elämä eli maailma.
Kadonnut maailma voi olla vaikkapa ystävä, sielunveli, josta ei ole vuosikymmeniin kuulunut mitään. Tai se voi olla maailma, jonka joskus haaveili kokoon, mutta jota ei koskaan tullutkaan. Tai olemassa ollut maailma ja sille sopiva tulevaisuus, joka romahti tai kuivui pois. Se voi olla päämäärä, jota kohti ponnistelee ikuisesti. Kadonnut -eli jotain joka on ollut tai on, mutta nyt tavoittamattomissa. Ja silti olemassa. Liikkeelle paneva voima näkyvän maailman takana. Se on myös otsikko kuville lajinsa viimeisistä, ellei peräti ainoista. Eli otsikko kuville kaikista meistä.
Kolmekymmentä vuotta sitten ensimmäisen sooloalbuminsa julkaissut Edu julkaisi edellisen oman levynsä Pomminpurkajan maanantai lokakuussa 2012. Hän aloitti muusikonuransa 1980-luvun alussa yhtyeessä Broadcast ja muistetaan parhaiten järkälemäisestä hitistään Lentäjän poika. Kolmentoista soololevyn lisäksi lauluja on syntynyt myös toisten artistien esitettäviksi. Muun muassa Kim Lönnholmin tuplaplatinaa myyneen Minä olen muistanut -albumin nimibiisi on Edun käsialaa. Vuonna 2006 Edu pokkasi Juha Vainio -rahaston tunnustuspalkinnon, joka myönnetään vuosittain ansioituneelle suomalaiselle sanoittajalle. Edu Kettunen on myös julkaissut kirjat Meri-Paavo ja Mehikäärme (2006) sekä Pienen kipparin käsikirja (2012).
Napapiirin sankarit Janne ( Jussi Vatanen) ja Räihänen (Timo Lavikainen) perehtyvät kakkososassa Lumi-vauvan hoitoon
Napapiirin sankarit ovat valmiina uuteen seikkailuun! Neljä vuotta sitten ensi-iltansa saanut menestyselokuva saa vihdoin jatkoa. Uusi elokuva sijoittuu edeltäjänsä tavoin Lappiin, mutta tällä kertaa seikkailu tapahtuu talven sijasta hehkuvan ruskan väreissä.
– On hienoa lähteä tekemään jatkoa yhteen viime vuosien suosituimmista kotimaisista elokuvista. Napapiirin sankareiden jatko-osaa on toivottu kovasti fanien keskuudessa jo pitkään ja nyt pystymme vastaamaan tähän huutoon, iloitsee ohjaaja Teppo Airaksinen.
Airaksisen edellinen pitkä elokuva oli Kulman pojat -komedia. Elokuvien lisäksi hän on ohjannut muun muassa animaatiosarja Pasilaa, sekä palkittua komediasarjaa Kimmoa, jonka toinen kausi alkaa marraskuussa.
Elokuvan kuvaukset alkavat tänään ja sitä filmataan syksyn aikana Helsingissä, Kolarissa, Kittilässä ja Ylläksellä. Tuttujen tähtinäyttelijöiden lisäksi mukana ovat monet ensimmäisen elokuvan roolihenkilöt kuten muun muassa Kittilän runkkarit, unohtamatta legendaarista autoa rekisterinumerolla TIS-51.
Napapiirin sankareiden jatko-osassa pääpari Janne (Jussi Vatanen) ja Inari (Pamela Tola) ovat saaneet perheenlisäystä. Kun etelään muuttaneet Räihänen (Timo Lavikainen) ja Marjukka (Miia Nuutila) saapuvat kylään, naiset haluavat lähteä keskenään viettämään riehakasta vapaa-iltaa. Miehet jäävät kotiin hoitamaan vauvaikäistä Lumi-tyttöä.
Mutta sitten miehet saavat kutsun häihin Ylläkselle. Jannen mielestä Lumi on niin sikeä nukkuja, että hänet voi hyvin ottaa mukaan. Ja kohta Lapin yöttömässä yössä etsitään jotain digiboksia isompaa ja nopealiikkeisempää. Samaan aikaan naiset ovat päätyneet viettämään iltaa Inarin entisen poikaystävän pikku-Mikon (Kari Ketonen) omistamaan loistohotelliin. Mikko ei taaskaan malta olla yrittämättä voittaa Inaria omakseen.
Ensimmäinen Napapiirin sankarit -elokuva sai ensi-iltansa 15.10.2010 ja oli vuoden 2010 katsotuin elokuva Suomessa. Elokuva keräsi lähes 385.000 katsojaa elokuvateattereissa. Lapland Odyssey-nimellä elokuva myytiin kymmeniin maihin ja DVD-tallennetta myytiin yli 80.000 kappaletta.
Napapiirin sankarit 2-elokuvan ensi-ilta on lokakuussa 2015, mutta todennäköisesti nähdään ennakkoesityksenä jo ensi vuoden KINO YLLÄS-tapahtumassa elokuun viimeisenä viikonloppuna.
Palojärven lomakeskuksessa Songassa tanssitaan taas viikonloppuna, lähes parinkymmenen vuoden tauon jälkeen, kertoo Uusi Rovaniemi-lehti.
Ukonvaaja on kulttuurihistoriaamme kunnioittava dokumenttielokuva suomenuskosta – muinaissuomalaisesta luonnonuskosta, mytologiasta ja kansanperinteestä. Elokuvassa muusikko ja kirjailija A.W. Yrjänä tekee matkan iänikuisille kulttuurijuurilleen. Hän etsii suomenuskoisen sielukäsityksen mukaisesti henkeä, luontoa ja itseä.
Piakkoin ilmestyvältä levyltä on koottu teaser, joka osoittaa Ninan palanneen, sähköisen debyyttialbuminsa Flying Solon jälkeen, jazzin perusasioiden äärelle. Kuulostaa, että tulossa on levy, joka vie vanhan ajan savuisten jazzklubien tunnelmiin, jossa laulajatar oli kuningatar.
