TEATTERI Sata vuotta sitten Ruotsin Karunki oli maailman napa. Piskuisesta kylästä tuli kymmeneksi kuukaudeksi tärkeä linkki idän ja lännen välille.
Elettiin ensimmäisen maailmansodan aikaa 1914-1915. Karungissa oli maailman suurin postikonttori Karungi utrikes. Siellä oli hotelli, ravintoloita, pankki, ilotalo ja elokuvateatteri.
Tästä suuruudenajasta Karungin Teatteri on valmistanut näytelmän Storhetstiden, jonka on käsikirjoittanut Håkan Rudehill ja ohjannut Bror Astermo. Sen maailman ensi-ilta on Folkets Husillä Haaparannalla lauantaina 28 maaliskuuta klo 17.00 r.a. Esitys on kaksikielinen.
– Elämä muuttui hetkessä. Karunkiin oli sijoitettu konsulaatteja, pakolaisten vastaanottokeskus. Kaikki olivat pakotettuja käyttämään ainoaa lännen ja idän välillä olevaa rautatieyhteyttä.
– Osa karunkilaisista näki mahdollisuuden helpon rahan ansaitsemiseen ja osassa sodan läheisyys herätti auttamishalun, kertoo Karungi utrikes-näytelmän tuottaja Terttu Korpela.
Hän sanoo, että Karungin Teatteriyhdistys haluaa esityksen avulla elävöittää kylänsä historian dramaattista aikaa. Mukana esityksessä on parinkymmentä näyttelijää Karungista, Haaparannalta, Övertorneålta ja Seskarösta.
Muut esitykset: Su 28 maaliskuuta kl 17.00, r.a. samoin ti 31 maaliskuuta kl 19.00, r.a.
Lisätietoja ja lippuvaraukset: Terttu Korpela, terttu.korpela@telia.com, Suomesta puh. 9904670-627 22 66
SIELTÄ TÄÄLTÄ Uriah Heep Suomi Finland ry on vuonna 2005 perustettu Uriah Heep -yhtyeen kannatusyhdistys ja virallinen suomalainen fan club. Sitä ennen vapaamuotoista toimintaa oli ollut jo kymmenkunta vuotta.
Tapio Minkkisen johtamalla fan clubilla on siis monta syytä juhlaan ja niinpä 8. toukokuutaHelsingin Tavastialla järjestettävässä Easy Livin’ In Helsinki-konsertissa pääesiintyjänä onkin Uriah Heepin 1970-luvun kulta-aikojen johtohahmo Ken Hensley. Hänen lisäksi entisistä Uriah Heepin jäsenistä ainakin alkuperäinen basisti Paul Newton sekä pitkäaikainen rumpali Lee Kerslake ovat paikalla.
Ken Hensley oli Uriah Heepin kosketinsoittaja, pääasiallinen säveltäjä ja musiikillinen johtaja kunnes 1980 lähti yhtyeestä. Hänen käsialaansa ovat kaikki yhtyeen tunnetuimmat 1970-luvun kappaleet kuten Easy Livin’, The Wizard, Stealin’, Look At Yourself ja Lady In Black joista kaksi viimeistä hän itse myös lauloi. 1980-luvun puolenvälin tienoilla Hensley lopetti musiikin tekemisen yli kymmeneksi vuodeksi kunnes taas aktivoitui 1990-luvun lopulla ja on sen jälkeen julkaissut aktiivisesti musiikkia ja keikkaillut. Suomessa hänet on nähty useaan otteeseen soolokeikoilla ja yhtyeensä Live Fire kanssa sekä Legends-kokoonpanossa yhdessä muiden entisten Heep-jäsenten John Lawtonin, Lee Kerslaken ja Paul Newtonin kanssa.
Hensley esiintyy yhdessä The Sensational Mika Järvinen Bandin kanssa jonka riveissä soittavat muun muassa pitkän linjan muusikot rumpali Sami Kuoppamäki ja kosketinsoittaja Esa Kotilainen. Lisäksi konsertissa kuullaan kotimaisia tribuuttiyhtyeitä The Innocent Victims ja Knights Of The Black Ox. Illan aikana tullaan kuulemaan kattava otos musiikkia Uriah Heepin jo 45 vuotta jatkuneen uran ajalta unohtamatta myöskään Hensleyn soolouran tuotoksia.
Myös Ken Hensleyn veli Trevor esiintyy konsertissa. Hän oli vuonna 2013 hoidettavana Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa ja sen tiimoilta kiitoksena hyvästä hoidosta järjestettiin veljesten ideoimana Tavastialla hyväntekeväisyyskonsertti sairaalan hyväksi.
EASY LIVIN’ IN HELSINKI-liput toimituskuluineen alkaen 16,50 euroa Tiketistä www.tiketti.fi/puh. 0600-1-1616 (1,78€/min + pvm)
KYLMÄN JÄLJET 15.7. 2015 klo 18.00. Ihmisen Rinki, Äkäslompolo, Ylläs
Torniolainen Mira Sunnari kirjoitti Lapin sodan evakkoajasta musiikkinäytelmän Kylmän jäljet, joka saa ensi-iltansa Ylläksellä Ihmisen Ringissä 15. heinäkuuta klo 18.00. Esitys avaa perinteisen Ylläs Soikoon-tapahtuman.
Koko kansa muistaa Miran tangokuningattarena vuodelta 2001. Teatteri on hänelle uusi aluevaltaus. Voi sanoa, että vasta vuosi sitten Mira kaapattiin teatterin maailmaan.
– Siinä kävi niin, että minua kysästiin mukaan vähän laulamaan Sieppijärven kesäteatteriin, ehkä pikku rooliinkin. Ajattelin, että mikäpäs`siinä, sillä näytteleminenkin on aina kiinnostanut. Kohta sain kuulla että debytoin yhtenä pääroolilaisena.
Viimeiset Tanssit-esityksestä Mira sai teatterinpureman ja nyt hän debytoi jo Ylläksellä ”omalla näytelmällään”, jossa hän myös näyttelee.
Kylmän jäljet perustuu lappilaisten tosikertomuksiin. Näytelmää varten on haastateltu evakkoja, heidän läheisiään ja myös historiantuntijoita.
– Evakossa olleet ovat nyt 70-100 vuotiaita. Olemme päästäneet heidät osallistumaan näytelmän luomiseen, antaneet mahdollisuuden muistella ja nyt he voivat puhua näytelmän kautta kipeistäkin asioista.
– Erityisesti esityksessä nousevat esille naisten kohtalot, jatkaa Mira, joka myös kertoo, että materiaalin työstämisessä suuri apu oli Kylmän jälkien näyttelijöillä: Jyrki Vaattovaaralla,Jaana Lipolla ja Ahti Hiltusella.
Kylmän jäljet on kertomus vuosien 1944-45 kohtaloista. Mira kehottaa nuorempiakin katsomaan näytelmää, sillä se on oiva mahdollisuus tutustua omaan lähihistoriaan, vanhempien ja isovanhempien kokemuksiin.
Kylmän jäljet–tiimi Ihmisen Ringissä: Jyrki Vaattovaara, Mira Sunnari ja Johanna Virsunen
– Keskiöön näytelmässä nousevat myös erilaiset sodan haavat ja niiden piilotetut arvet. Hiljaiset taistelut kotona eivät olleet yhtään sen helpompia kuin pommien ja haulien säestämät hulluuden hetket sodassakaan, Mira sanoo, mutta huomauttaa, että kaiken surun ja ahdistuksen keskelläkin rakkaus oli se vahvin voima.
-Myös huumori ja musiikki toivat iloa, voimaannuttivat, Mira huomauttaa.
Mukana Kylmän jäljissä on Miran kirjoittamia uusia lauluja, mutta myös tuttuja sota-ajan ikivihreitä, jotka tukevat evakkotarinaa. Näytelmän lauluosuuksista päävastuun kantaa Miran lisäksi Jyrki Vaattovaara, joka on pitkän linjan muusikko Kolarista.
Kylmän jäljet ohjaa Johanna Virsunen, joka on paitsi Rovaniemen Teatterin näyttelijä ja ohjaaja, myös tuotantokuraattori. Hän innostui käsikirjoituksesta, joten näytelmä on tosiammattilaisen käsissä.
Ylläs Soikoon-tapahtuman yhteydessä Kylmän jäljet-ryhmä vetää myös sotalauluaiheisen lauluillan.
Jukka Pojan uusin sinkku Isot Laivat kertoo menestyksestä ja mollaamisesta. Hänen sympatiat on niiden puolella, jotka jaksavat soutaa tuulisilla ulapoilla. Laulu on toinen lohkaisu hänen 24.4. ilmestyvältä Elämäntyyli-albumilta.
Me Naiset-lehdessä Jukka Poika kertoo, että hän kiinnostui aiheesta, kun Cheekillä lähti menemään kovaa.
– Seurasin silloin aiheen kommentointia ja keskustelua. Ihmiset hakevat yhteistä fiilistä siitä, että jotain toista dissataan. Pissausrinkejä muodostuu helposti, ja dissattava on niiden ulkopuolella.
– Se on inhimillinen piirre, johon syyllistyn itsekin välillä. Lähden mukaan lietsomaan, mutta tajuan lopulta, ettei siinä ole mitään järkeä.
Jukka Poika riimittelee muun muassa: ” Ne haluais` olla ylhäällä tuolla sun kaa / muttei tuo mitään muuta mukanaan / kuin terävät hampaat ja paljon kaunaa.”
Jukka kertoo kokeneensa vähän samaa, kun hän julkaisi ensimmäisen sinkun Crazybailaaja tulevalta albumilta. Kappale sai ristiriitaisen vastaanoton, ja osa faneista teilasi sen välittömästi.
Jukka Poikaa kuullaan DJ Stormyn kanssa Lapin hangilla 31.3 Levin Hullussa Porossa, 3.4. Ylitornion Helenan Kievarissa, 4.4 Ylläksen Taigassa ja 6.4 Levin Hullussa Porossa.
Uhrijuhla-yhtyeen uudesta Jokainen on vapaa lintu-albumista hohkaa vahvasti Kauko Röyhkän ja hänen aviopuolisonsa Olgan kokema Lappi. Arto Nybergin tv-ohjelmassa Kauko määritteli Uhrijuhlan levyn tunnelmamusiikiksi. Suurimman inspiraation lauluihin antoi 1970-luvun Pink Floyd, jota hän kuunteli paljon retkillään Tornionlaaksossa.
Jokainen on vapaa lintu-albumin yksi keskeisistä biiseistä on Pohjoinen, josta Kauko kertoi näin:
” Laulu viittaa Tornionlaaksoon, Pelloon, jossa vietin parhaat aikani nuorena. Ne paikat on tosi rakkaita mulle. Mä oon päässyt käymään siellä aika harvoin, mutta viime kesänä pääsin käymään ja se oli kivaa. Se oli voimakasta nähdä ne kaikki jutut, missä oli viettänyt herkän nuoruutensa. Tavallaan se mikrokosmos, mikä siellä vallitsee ja miten siitä vähästä pystyy saamaan niin paljon irti. Voi sanoa, että sydämen hauta on siellä…Jos ollaan näin romanttisia.
Pellohan oli kukoistava kylä silloin 1970-luvulla. Nythän sieltä on muuttanut paljon porukkaa pois. Vaikea työllisyystilanne varsinkin nuorilla. Siitäkin halusin laulaa tuossa biisissä, että tällä tavalla nää paikat muuttuu ja maailma muuttuu.”
22-Pistepirkon Asko Keränen on lyönyt hynttyyt yhteen haaparantalaislähtöisen muusikon Kati Salon kanssa ja heidän viikon Saksan kiertue alkaa tänään. Askolta on tulossa oman levyn lisäksi duokiekko Katin kanssa. Myös hänen YLVA-projektista saamelaismuusikko Niilas Holmbergin ja trumpetisti Antero Prihan kanssa odotetaan ääninäytteitä. Niilas ja Asko tutustuivat aikanaan pohjoisessa Staalon Kaato-proggiksen yhteydessä.
Terveet Kädet ovat päättämässä Amerikan valloitustaan sunnuntaina San Joseeen ja tänään tulee kauppoihin yhtyeen hartaasti odotettu albumi Lapin Helvetti (Svart records), jonka hoppuisimmat ovat jo kuulleet. ”Levy on turboahdettu parikymmenminuuttinen, joka ei jätä epäilyksille sijaa. Sillä ei ole tyhjäkäyntiä tai muniinpuhaltelua ”, tokaisee Keskisuomalaisessa Mikko Siltanen.
TERVEET KÄDET
JAAKKO LAITINEN & VÄÄRÄ RAHA
Jaakko Laitinen & Väärä Raha vie seuramatkalle Venäjälle. Murtomaasukset ja keikkapaku vaihtuvat turistibussiin ja soittimien lisäksi mukaan pakataan joukko hilpeää matkaseuraa. Pari vuotta sitten lappilaismuusikot tekivät Wannabe Toursin Baltiaan ja nyt ”väärällä rahalla” pääsee 14.-17.5. Venäjälle. Varaukset ja lisäinfot:http://wannabetours.fi/matkat/vaaraa-rahaa-venajalle/
Kari Mikkolan ja Veikko Rousun isännöimä Ylläksen kuorotapahtuma Acappellasin tähtivieraaksi ensi syyskuussa saapuu jälkimmäisen veljenpoika Jukka Poika. Aiemmin hän on esiintynyt Haukiputaan mieskuoron kanssa esittämällä Veikko Lavia. Nyt on luvassa enempi omia juttuja. Muutenkin häppeninki monipuolistaa ilmettään. Myös tunturissa viihtyvä Mikko Alatalo on mukana. Asiasta kertoo ensimmäisenä Ylläksen ystävien lehti Kuukkeli.
Tänään Jukka Pojalta ilmestyi uusi sinkku Isot Laivat, joka on kuultavissa spotifyissa. Kevätkeikoilla häntä voi kuulla DJ Stormyn kanssa 31.3 Levin Hullussa Porossa, 3.4. Ylitornion Helenan Kievarissa, 4.4 Ylläksen Taigassa ja 6.4 Levin Hullussa Porossa.
ASA
Meri-Lapissa syntynyt ASA kuuluu valovoimaisimpiin räppäreihimme. Lappilainen virkaveli Talonpoika Lalli ystävystyi hänen kanssaan vuosia sitten. ASA kyseli keikkaa Lapista ja Lalli järjesti Rovaniemelle Kumautus klubin, joka on voimissaan vieläkin.
Kaverukset aloittavat bändeineen yhteisen Lappi-turneen Rovaniemen Grandesta 20.3, jonka jälkeen he esiintyvät yhteiskeikoilla 21.3 Äkäslompolon Pirtukellarissa 25.3 Inarin Papanassa ja 29.3 Pyhätunturin Kalletalossa.
Turneella saa Lapin kasteensa Lallin uusi bändi Kirveenkantajat, jossa soittavat Jani Kenttä (rummut), Janne Raatikainen (kitara), Tuomas Väre(basso) ja Mikko Kanniala (koskettimet).
Asa taas julkaisee huhtikun lopussa uuden albumin, joka kantaa nimeä Love X . Tosi mielenkiintoisen levystä tekee se, että levyn sävellykset on ommeltu kasaan Love Recordsin vanhoista nauhoista 1960-luvun lopusta ja 1970-luvun alusta. Levylle päätyi legendaaristen artistien kuten Pekka Pohjolan, Jukka Tolosen, Dave Lindholmin, Blues Sectionin ja Wigwamin musiikkia. Levyn ovat tuottaneet Jukka Immonen ja Didier Selin.
– Silloin oli tärkeää päästä levyttämään. Saatuani sopimuksen, sain Toivo Kärjen toimistosta mukaani tangot Rakkaani korvaamaton ja Yön hiljaisuudessa. Onneksi minulla oli kritiikkiä jo silloin, ja kun tapasin Monosen Rovaniemellä, sanoin hänelle, etten tykkää tuosta Rakkaani korvaamaton-kappaleesta, enkä halua levyttää mitään rupulaulua. Pyysin Untoa tekemään minulle ihan oman tangon, ja hänhän suostui, jolloin syntyi Syvä kuin meri.
Laulua nikkaroitiin huolella, ja B-puolelle tuli laulu Yön hiljaisuudessa, joka muistetaan parhaiten Rauli Badding Somerjoen tulkintana. Alkuperäisen A-puolen Rakkaani korvaamaton levytti sittemmin Henry Theel, ja se jäikin tuntemattomaksi.
– Tavallaan Syvä kuin meri oli harjoitustyön tulos. Sitä hiottiin keskeneräisenäkin ja tehtiin Unton kanssa yhdessä.
Esko Rahkonen 1965
Levy purkitettiin 5. päivä maaliskuuta 1965. Sen ajan studiohuipuista levyllä soittivat Matti Viljanen, Heikki Laurila, Aaro Kurkela, Raimo Roiha ja Erkki Seppä. Levy-yhtiön puolesta äänitystä valvoivat muusikot Nacke Johansson ja Ossi Runne, joka muistelee Eskon ensimmäistä studiokäyntiä näin:
”Syvä kuin meri levytettiin Helsingin kulttuuritalolla ja hän oli hyvin innostunut. Studioon rupesi valumaan levytyksessä käytettäviä soittajia. Heille levytykset olivat arkirutiinia, mutta uutta ja epätavallista oli, että laulaja oli heitä vastassa ja tervehti jokaista hyvin kohteliaasti. Ele hämmästytti, mutta kellään ei ollut siitä mitään pahaa sanottavaa, päinvastoin.
Kun oltiin studiossa, Rahkonen oli hyvin nöyrä ja kuuliainen. Hän otti huomioon kaikki huomautukset ja teki parhaansa. Hänellä ei ollut levytyskokemusta ja laulajaksi hän tuli aika tavalla pystymetsästä, mutta lopputulokseen saa olla tyytyväinen. Syvä kuin meri -tangosta tuli laadukas levy. Siitä pidettiin kovasti ja sehän oli aika mukavasti myyntitilastoissa.”
Levytystä edeltävänä yönä Esko oli nukkunut pari tuntia, ja hänen omasta mielestään äänikään ei ollut parhaassa kunnossa. Runteen saattaessa Eskoa Rovaniemen koneelle levyn valmistuttua, Esko epäröi levytyksen onnistumista. Itse hän ei ollut täysin tyytyväinen lopputulokseen.
Yhtyeelleen Esko ei ollut puhunut reissusta mitään ja riemu olikin rajaton, kun porukka istuessaan korttia pelaamassa kuuli radiosta Rahkosen tutun äänen.
Syvä kuin meri ilmestyi maaliskuun 10.päivä, mutta meni puoli vuotta ennen kuin se nousi kärkikymmenikköön. Se pysyikin sitten listoilla toista vuotta ja oli parhaimmillaan viidentenä.
Syvä kuin meri teki Rahkosesta kerralla tähden. ”Tuntuu ihmeelliseltä päästä pinnalle näin vanhana”, totesi tuolloin jo 29-vuotias laulajalöytö Iskelmä-lehdessä.
1960-luvun alussa muutettuaan Alatorniolta Rovaniemelle, hän sai itsevarmuutta osallistumalla laulukilpailuihin. Yhden järjesti Veikko Ahvenainen ja voiton hän hävisi vain pisteellä.
– Veikko ja Eki Liikanen äänestivät minua, mutta kolme muuta tuomaria Taipaleen Ollia, joka oli voidellut heitä viinaryypyillä. Voittajasta en sen jälkeen ole kuullut mitään, en edes nimeä.
Onnenpotku Rahkoselle oli kuitenkin suuren tangosäveltäjä Unto Monosen tapaaminen öisellä nakkikioskilla. Se johti ystävyyteen ja hän hioi Eskosta tangolaulajan.
– Viisi vuotta meillä oli yhteistä aikaa. Rovaniemellä pidettiin yhteyttä ihan päivittäin. Kun lähdin Rovaniemeltä, harvemmin. Viimeksi tapasin hänet toukokuun lopussa 1968, kuukautta ennen hänen kuolemaansa, Esko muistelee.
Tangosäveltäjä Unto Monoselle Syvä kuin meri oli hänen viimeinen suurmenestyksensä elinaikanaan ja Esko Rahkoselle se oli alku hienolle laulajan uralle.
(Katkelma ensimmäisestä Poppia Väylän pyörtheistä-kirjastani)
– Elämä muuttui hetkessä. Karunkiin oli sijoitettu konsulaatteja, pakolaisten vastaanottokeskus. Kaikki olivat pakotettuja käyttämään ainoaa lännen ja idän välillä olevaa rautatieyhteyttä.
Jukka Poikaa kuullaan DJ Stormyn kanssa Lapin hangilla 31.3 Levin Hullussa Porossa, 3.4. Ylitornion Helenan Kievarissa, 4.4 Ylläksen Taigassa ja 6.4 Levin Hullussa Porossa.
Uhrijuhla-yhtyeen uudesta Jokainen on vapaa lintu-albumista hohkaa vahvasti Kauko Röyhkän ja hänen aviopuolisonsa Olgan kokema Lappi. Arto Nybergin tv-ohjelmassa Kauko määritteli Uhrijuhlan levyn tunnelmamusiikiksi. Suurimman inspiraation lauluihin antoi 1970-luvun Pink Floyd, jota hän kuunteli paljon retkillään Tornionlaaksossa.
