Mika Jefremoff on julkaissut sopivasti vapuksi menevää lattaria. Rosa on kertomus kuumasta ja tulisesta etelän kaunottaresta, joka panee lomailevan Suomi-pojan pään pyörälle. Sen sävel on Suomi-ikivihreiden mestarin Veikko Samulin ja sanat Timo Jokisen.
Kappale on toinen makupala Mikan kuukauden päästä ilmestyvältä kolmannelta albumilta, jonka julkkareita juhlitaan 4.6. Oulussa tanssiravintola Annassa & Albertissa.
Tulevan pitkäsoiton eka sinkkulohkaisu, maaliskuussa julkaistu, Lemmen tuulet on soinut tiuhaan radioaalloilla. Tällä hetkellä laulu komeilee Suomen radiotoimittajien laatimalla Tätä Suomi Tanssii-listalla sijalla neljä.
Niin kuin Mikan aiemmillakin levytyksillä, Rosa-kappaleella on näyttävä muusikkokaarti. Rovaniemeläisstudioa vetävä Pauli Ruuskanen, joka soittaa bassoa, on saanut levylle mukaan Kultaisen harmonikan voittajan Heidi Imbergin (os.Haapasaari), kitaristi Jari Niemisen, kosketinsoittaja Vesa Norvannon, rumpali Miri Miettisen ja taustalaulaja Anne Sandbergin.
Pauli Ruuskasen StudioAlan lisäksi Mikan albumia on äänitetty Kemissä Kime Klemettisen ja Espoossa Jari Holman studioilla.
Inarissa kolmattatoista kertaa järjestettävän Ijahis idjan (19.-21.8) pääesiintyjä on ruotsinsaamelainen Sofia Jannok yhtyeineen. Hän on yksi tämän hetken kirkkaimpia tähtiä saamelaismusiikissa.
Äskettäin uuden albuminsa ORDA – This is my land julkaissut Jannok on tullut musiikkinsa ohella tunnetuksi saamelaisten oikeuksien puolustajana ja aktivistina. Tämä kuuluu myös hänen musiikissaan kuten kappaleissa We are still here ja This is my land (Sápmi). Jannok on itse sanonut, että musiikki on hänen tapansa yrittää aikaansaada muutos.
Sofia Jannok on tehnyt pitkän uran saamelaismusiikin parissa ja kiertänyt ympäri maailmaa esittämässä musiikkiaan. Vuosien mittaan hänen tyylinsä on taipunut tradijazzista nykyisen vahvaan moderniin ilmaisuun, joten hänellä on mistä ammentaa. Saamelaismusiikissa hänen vahvuus on monipuolisuudessa. Hänen musiikkinsa tänään on yhdistelmä poppia ja powerjoikua, jossa on vaikutteita muun muassa Buffy Sainte-Marielta.
Elokuussa Ijahis idja soi ensimmäistä kertaa kahtena iltana kulttuurikeskus Sajoksen pihalle rakennettavalla festivaalilavalla, jolle nousevat tämän hetken kiinnostavimmat saamelaisartistit.
Lisäksi Ijahis idjanohjelmaan kuuluu teatteriesitys, urheilukilpailut ja Yle Sápmin tuottama Yle Sápmi –arena, jossa keskustellaan ajankohtaisista saamelaisia kiinnostavista ilmiöistä ja asioista.
Tapahtuman koko ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan kesäkuun aikana.
Tornion Venetsialaisissa 2015 Raj-Raj Band veti myös ison hallin täyteen. Se teki historiaa, sillä vastaavaan yleisömäärään en tiedä rajalla muiden ruotsintorniolaaksolaisten esiintyjien pystyneen.
Pajalalainen Raj-Raj Band palaa esiintymislavoille, ainakin hetkeksi.
Yhtye soittaa 27.5 Pajalan ja 28.5 Övertorneån Folkets Husillä, mutta sitten onkin hiljaisempaa.
– Pidämme ensimmäisen vapaan kesän seitsemääntoista vuoteen. Ainoa keikka on heinäkuussa Pajalan markkinoilla, sillä perinteet velvoittavat.
Meidän rumpali Simon Wilhelmsson on nimittäin koko kesän kiinni jenkkisuosikki Doug Seegersin kiertueella, Raj-Raj Bandin basisti Ulf Nygård kertoo.
Viimeksi Raj-Raj Band nähtiin yhdessä joulukuun lopussa Luulajan kulttuuritalon isossa salissa, jonka he myivät loppuun jo yhdeksättä kertaa.
Lauteilla nähtiin muun muassa Mikael Niemen Vittula-kirjasta tuttu Greger eli legendaarinen musiikinopettaja, Pajalan musiikkielämän elvyttäjä Bengt Granberg ja yhtyeen ohjemistossa oli muun muassa Hasse Alatalon meänkielentämä Mando Diaon Strövtåg i hembygden, joka tulee yhtyeen neljännelle, ensi talvena ilmestyvälle albumille.
Lue NSD-lehden Anders Lundkvistin konserttiraportti TÄÄLTÄ .
Kansainvälistä jazzin päivää vietetään Rovaniemen Korundissa vappuaattona 30.4.klo 21.00 alkaen. Unescon vuonna 2011 perustamaa tapahtumaa vietetään ympäri maailman ja päätapahtuma järjestetään tänä vuonna Washington D.C:ssä.
Lapin pääkaupungissa jazzin päivää juhlitaan Rovaniemi Jazz Ensemblen johdolla toista kertaa. Tällä kertaa yhtyeen solisteina vierailevat Pekka Lehtosaari, Hanna Toivoniemi ja Jari Pulsa.
Pitkän linjan muusikko, Pekka Lehtosaari on 10 000 keikan muusikko, joka aloitti 1960-luvulla. Hän soitti Harri Lainkarin yhtyeessä ja Jukka Leskisen triossa, joka oli aikansa kovimpia ravintolabändejä Suomessa ja joka säesti kaikkia iskelmätähtiämme. 1980-luvulla Pekka oli mukana muun muassa yhtyeissä Jettiset ja Channel Four. Nykyään hän esiintyy enää harvemmin.
– Pekka tunnetaan paitsi rumpalina myös taitavana laulajana, erityisesti Frank Sinatra-Dean Martin-tyylisten evergreenien taitajana. Korundissa hän laulaa englannin lisäksi, ranskaksi ja italiaksikin. Amerikan suuresta laulukirjasta kuullaan ainakin Nature Boy ja I left my heart in San Francisco, lupaa jazzin päivän puuhamies, basisti Hannu Raudaskoski.
Laulajana nuorempaa sukupolvea illan ohjelmassa edustaa Hanna Toivoniemi, joka säväytti taannoin Etta James-illassa hienoilla tulkinnoillaan. Tällä kertaa soivat ikivihreät duettoina ja sooloina Rovaniemi Jazz Ensemblen taiten säestämänä. Kolmas vieras on saksofonisti Jari Pulsa, jonka omia sävellyksiä kuullaan standardien lomassa.
Rovaniemen Jazz Ensemblessä soittavat basisti Raudaskosken lisäksi kitaristi Terho Keskitapio, rumpaliUki Ollila ja pianistiVesa Norvanto.
Korundin jazzin päivän kruunaa taidenäyttely, jossa on esillä jazzaiheisia töitä Henri Hagmanilta, Leena Nykäseltä, Tuomas Korkalolta ja Tiina Mäkitiuralta.
Paljasjalkaisesta stadilaisesta Milla Bruunista tuli junantuoma kemijärveläinen vuonna 2004.
Itseään itsepäiseksi ja itseoppineeksi tahtonaiseksi kuvaavalla kolmen lapsen äidillä Millalla on ollut aina haave laulamisesta. Se on pysynyt kuitenkin taka-alalla lasten ollessa pieniä, mutta nyt aikaa on myös musiikille.
-Lapset pitävät vieläkin kiireisenä, mutta kolme vuotta sitten päätin katsoa, mihin rahkeet riittävät.
Jonkilainen testi 31-vuotialle Millalle oli osallistuminen Tähtiartisti-kisaan. Hän putsasikin pöydän. Hän voitti vuoden 2013 Tähtiartisti Kuningatar-tittelin ja hän oli myös yleisön suosikki.
– Suuri unelma kävi toteen ja minusta tuli laulaja. Laulu on ollut lapsesta saakka vahvasti mukana minun elämässä, ja laulunsanojakin on syntynyt pöytälaatikkoon.
Menestyksestä innostuneena Milla aloitti yhteistyön kemijärveläismuusikko Markus Strandin kanssa.
-Demojen työstö lähti vauhdikkaasti käyntiin. Markus sävelsi ja minä sanoitin.
Pikkuhiljaa heidän ympärille alkoi syntyä tunnetuista kemijärveläismuusikoista yhtye, johon kuuluvat tätä nykyä myös kitaristi Janne Särkelä, basisti Markus Jakola ja rumpali Arto Kerkelä.
-Bändin lopullinen nimi hioutui debyyttialbumin teon ohella. Muutaman pähkäilyn kautta nimeksi tuli entisen Pumpulitaivaan sijaan lyhyt ja ytimekäs Milla.
Yhtyeen tulevan vappuaattona 30.4. Kemijärven Mestarin Kievarissa julkaistavan Ensiaskelia-levyn musiikin Milla sanoo olevan lähinnä poprockia ja kuvastavan hyvin bändiä myös livenä.
-Biisejähän meillä oli valmiina vaikka kuinka, mutta ajatus levyn teosta kyti pinnan alla muutaman vuoden ennen kuin uskaltauduimme tositoimiin viime kesänä.
Ensiaskelia-levy on yhtyeen käyntikortti ja Milla on laulajatar Bruunille ensimmäinen bändiviritys, mutta tulevaisuudenusko on vahva.
-Tavoitteena on saada meidän nimeä kuuluviin ja ihmisten tietoisuuteen. Into ja palo on kova keikkailun ja menestymisenkin suhteen, uusi lappilainen laulajatulokas vakuuttaa.
Perjantaina ja lauantaina 22.-23. heinäkuuta Rovaniemen Ounaspaviljongilla järjestettävä IskelmäKesä -tapahtuma on kiinnittänyt kotimaisen musiikkikentän puhutuimpiin ja seuratuimpiin tulokkaisiin nimetyn Tilhet, pajut ja muut -yhtyeen ohjelmistoonsa perjantaille. Samana päivänä Jorma Kääriäisen esityksen puolestaan korvaa viihdetaivaamme kärkinimiin noussut Jonne Aaron, tuttu myös Vain elämää-tv-sarjasta ja Negative-yhtyeen keulakuvana.
Jonne Aaron
Tulevaisuuden suurnimeksi hehkutettu Tilhet, pajut ja muut on suuritunteista, folkilla höystettyä popmusiikkia soittava kuusimiehinen yhtye, jonka radiosoittolistoilla esittäytyneen Puuhevonen -singlen on kuvailtu olevan ”kuin luotu yhteislaulettavaksi festareilla”. Tammikuussa julkaistu debyyttilevy on sekin saanut osakseen varauksetonta kiitosta.
Heleä-äänisen laulajatar Anna-Sofia Tuomisen luotsaama Tilhet, pajut ja muut ei ole niin kuin muut. Vuonna 2010 perustettu turkulaislähtöinen yhtye yhdistelee folkin raikkautta popin tarttuvuuteen ja rockin tunteikkuuteen ainutlaatuisen kiehtovalla tavalla, mausteinaan tuttuja kaikuja, makuja ja tuoksuja.
Luonnon elementtien nimeen vannova yhtye on lyhyessä ajassa raivannut tietään kotimaisen popin uuteen kärkikaartiin, tyylillisesti ”jonnekin vanhan hyvän ajan iskelmätähtien, Ultra Bran, Egotripin, Anna Puun ja Matti Johannes Koivun välimaastoon”, kuten yhtyeen laulunkirjoittaja Juho Hoikka toteaa.
Yhtyen muodostavat Anna-Sofia Tuominen (laulu), Juho Hoikka (kitara, sävellys ja sanoitus), Pauli Halme (sähkökitara), Henri Lyysaari (piano), Timo Sihvonen (basso) ja Juhana Kiiski (rummut). Tilhet, pajut ja muut -nimisen esikoisalbumin on tuottanut Sampo Haapaniemi, joka tunnetaan yhteistyöstään useiden huippunimien – muun muassa Vesa-Matti Loiri, Samuli Edelmann, Olli Lindholm, Suvi Teräsniska, Yölintu – kanssa.
Ensimmäistä kertaa järjestettävä IskelmäKesä Rovaniemi on aikuiselle yleisölle suunnattu tasokas kaksipäiväinen tapahtuma, jonka järjestää alan kokenut ja arvostettu toimija, Himos Juhannus -tapahtumasta vastaava N.C.D. Production Oy.
Perjantai 22.7.2016 klo 18.00-02.00:
Jari Sillanpää
Laura Voutilainen
Matti & Teppo
Jonne Aaron
Tilhet, pajut ja muut
Kaksi kuukautta sitten The Magnettes julkaisi sinkun Killers in a Ghost Town.
Laulu kertoo Pajalasta, mutta se syntyi rapakon takana Teksasissa. Biisin miksasi Christian Cummings, joka on työskennellyt muun muassa Icona Popin ja Florence and the Machinen kanssa.
Magnettesin amerikkalaisella levy-yhtiöllä Digsinillä ovat kovat piipussa, mutta myös Rebecka ”Rolfin tyttö” Digervall ja Sanna Kalla tavoittelevat suurta unelmaa, tähteyttä. He paiskovat palavalla nuoruuden innolla pirtsakkaa poppia, pitävät lystiä ja menevät, eivätkä meinaa ympäri maailman.
Nyt Killers in a Ghost Town-biisistä on ilmestynyt video, jossa vilahtelevat muun muassa Vasikkavuoma ja Jupukka, jotka olivat hotteja ja tulivat tutuiksi ”junantuomillekin” Pajalan Vittula-buumin ollessa kuumimmillaan 2000-luvun alussa.
Suomea ymmärtävissä eniten Magnettes-biisissä on herättänyt huomiota laini: ”All I wanna say is, All I wanna say is, Turpa kiinni minun haters!”