Haaparantalainen Anja Tervahauta on julkaissut kolmannen singlensä Olet unta ja totta. Kappaleen lattaripoljentoisesta sävelmästä vastaa Jari Rönkkö ja sanoista toinen pitkän linjan ammattilainen Katja Tanskanen.
Anjan innostus keikkailuun ja levyttämiseen heräsi vuonna 2006, kun hän voitti Tähtiartisti-kisassa Ruhtinatar-tittelin ja pääsi levyttämään.
– Kyllähän se innosti kun kuuli oman laulunsa levyltä ja radiosta, sanoo Anja, joka kuvaa itseään harrastelijalaulajaksi, sillä leipä tulee hoitoalalta.
Kolmen sinkun lisäksi häneltä on ilmestynyt omakustanteena myös pitkäsoitto Kuinka Sitä Tietää.
-Tykkään laulamisesta, olen aina tykännyt jo ihan pienestä lapsesta lähtien, kuulemma, laulanut mennen, tullen ja palatessa, hän myöntää.
Tähtiartisti-kisan lisäksi Anja on voittanut myös Sääskisafari-kiertueen Kesäyön sävel-kilpailun ja ruotsinsuomalaisen Sisuradion Musalistallakin menestystä on tullut, eikä arvostetussa Laila & Olavi-laulukilpailussakaan pärjääminen hassumpaa ole ollut. Kahdesti hän on ollut finaalissa!
-Vuonna 2011 osallistuin ensimmäistä kertaa ja pääsin finaaliin eli kuuden sakkiin. Sama homma viime vuonna, mutta olin silloin kovassa yskässä ja ääni oli siinä kunnossa, että laulu meni pieleen. Sen verran jäi hampaankoloon, että ainakin kerran vielä aion yrittää ja koettaa onneani, jos pääsisi kärkisakkiin, Anja kertoo.
Anja Tervahauta keikkailee harvakseen, mutta mieluusti esiintyisi enemmänkin, joten pyyntö, jos orkesterisi kaipaa solistia keikoillesi, otahan rohkeasti yhteyttä häneen!
Svart Records julkaisee uuden kokoelman, Veritahroja – Suomi-punkin salatut sävelet 1979–1983, kotimaisen punkin alkutaipaleen unohdetuista helmistä ja mukana on myös ylitorniolainen Lapsuuden Loppu biisillään Tämän yön tää kylä on meidän.
Yhtyeessä soitti tuolloin kitaraa nykyisen lappilaisen viihdebisneksen kova luu Reijo Angeria. Muut jäsenet olivat Seppo Kuivakari (laulu), Markku Halminen (kitara), Jaska Palviainen (basso) ja Esa Liukkonen (rummut & piano).
Reijo Angeria
Tämän yön tää kylä on meidän-sinkun toiselta puolelta löytyi kappale Ruumis tiellä, joka on aiemmin julkaistu kokoelmalla Bloodstains Across Finland.
Sinkku purkitettiin Pekka Nurmikallion Microvox-studiossa, Lahdessa vuonna 1980 ja sitä painettiin 200 kappaletta.
Veritahroja – Suomi-punkin salatut sävelet 1979–1983-kokoelman julkaisupäivä on 23.maaliskuuta. Pitkäsoittokokoaa yhteen hajanaisissa lähteissä julkaistuja lauluja, jotka ovat jääneet vaille ansaitsemaansa huomiota. LP-levyn 15:sta laulua täydentää 56-sivuinen informatiivinen liitevihko, joka esittelee biisien taustalla olevien bändien tarinat. Kokoelmalevy on täydentävä jatko-osa viime vuonna julkaistulle Kuoleman tappaneet: Punkrockia pienkustanteilta 1977–1983 –albumille.
1970-luvun punkin tee se itse -ajattelun innoittamana suomalaisnuoret perustivat satoja bändejä. Punk-toiminnan piikki tapahtui vuosikymmenen taitteessa. Varhaiset punkmuusikot keräsivät aloittelevien festivaalien ja työväentalojen lavojen eteen tuhansia teinejä. Rokkaamiseen rakastuneet nuoret kustansivat itse yli puolisataa pikkulevyä, amatööribändien kokoelma-albumeja ja jopa perustivat itse levy-yhtiöitä.
Kokoelma-albumille on valittu syntyneistä äänitteistä edustavimmat. Mukaan mahtuu myös aikaisemmin julkaisemattomia c-kasettiäänityksiä ja yksi Yleisradion taltioinnin ansiosta jälkipolville säilynyt laulu. Kokonaisuus on laaja dokumentti, jossa kaikuu musiikillisesti niin 82-hardcoren juuret kuin suloisimmat punk-pop sävellykset. Levyn liitteen kirjoitukset uppoutuvat laulut synnyttäneisiin bändeihin, paikkakuntiin ja sceneihin.
Kokoelma-albumin on toimittanut sosiaalihistorian opiskelija Juho Hänninen, joka vastasi myös sitä edeltäneen Kuoleman tappaneet -levyn toteutuksesta. Hänninen on toiminut myös Vuoden arkistotekona palkitun Oranssin pienlehtiarkisto 1977–1982:n toisena kokoajana.
Tornion Panimon markkinointijohtaja Jami Teirikari on kutsuttu yhdysvaltalaisen Telly Awards -filmifestivaalin tuomaristoon. Mainosohjaajataustainen Teirikari tuomaroi Branded Content & Entertainment -sarjan kaupallisia ohjelmia.
Telly Awards on New Yorkissa järjestettävä festivaali, jossa kilpailee vuosittain yli 12 000 tv-tuotantoa eri puolilta maailmaa.
Kilpailun tuomaristo on koottu media-alan vaikuttajista, joista kaikki on aikaisemmin palkittu festivaalin korkeimmalla Silver Telly -palkinnolla.
– Tuomarin pesti on mielenkiintoinen näköalapaikka päästä arvioimaan mainostajien ja tuotantoyhtiöiden yhteistyötä kansainvälisellä tasolla. Branded content on perinteistä tuotesijoittelua pidemmälle viety sisältöyhteistyön muoto, jossa sponsoroivan yrityksen rooli rakennetaan elokuvan tai tv-ohjelman tarinaan mukaan. Molempia on nähty halki elokuvan ja television historian, mutta vasta 2000-luvulle tultaessa mainostajien rooli alkoi näkyä tarinoissa enemmän, kertoo Teirikari.
Mainonnan historiaa tutkinut Teirikari on ohjannut useita aihetta käsitteleviä ohjelmia, joista viimeisin on MTV:lle tuotettu neliosainen dokumenttisarja suomalaisen mainonnan historiasta. Nyt uutta Suomessa! -dokumenttisarja sai Mainostajien Liiton kansainvälisen kattojärjestön (WFA) President’s Award -palkinnon vuonna 2015 ansioistaan mainonnan historiateoksena.
Telly Awards -festivaali järjestetään nyt 39. kerran. Viime vuoden sarjavoittajia olivat mm. Bloomberg, Discovery Communications, The Guardian, Indigo Films, Time Warner ja Viacom.
Vuonna 1873 perustettu Tornion panimo on käynnistetty uudelleen kuuden kylmän vuoden jälkeen. Lapin Kullan tehtaana muistettu panimo näytti tulleen tiensä päähän, kun Hartwall siirsi oluen tuotannon Lahteen vuonna 2010. Pohjois-Suomen oluenpanon vuosisataiset perinteet saivat kuitenkin jatkoa vuonna 2016, kun samoille sijoille perustettiin Tornion Panimo Oy.
Jos me menetämme uskomme, näkemyksellämme ei ole voimaa
Jos lakkaamme muistamasta, lakkaamme olemasta
Ođđa áigodat (Uusi aika) on vahva näyttö uudesta saamelaismusiikista, jota tekevät äiti Ulla Pirttijärvi ja tytär Hilda Länsman nimellä SOLJU.
Suomen Euroviisu-karsinnoissa pari vuotta sitten neljänneksi sijoittuneessa utsjokilaisduossa on uskomaton määrä lahjakkuutta. Ulla on ollut vuosikymmeniä meidän kansainvälisesti tunnetuin saamelaisartisti heti Wimme Saaren jälkeen ja nuori Hilda luo uraa Helsingissä viimeisenä meriittinä musiikillisesta ennakkoluulottomuudesta saatu Suomen ensimmäisen Etnogaalan Risteys-palkinto.
Uutta ja vanhaa yhdistelevä laulu Ođđa áigodat kantaa huolta perinteisten elinkeinojen ja kulttuurin säilymisestä ja valaa uskoa saamelaisiin. Se on kappale Soljun 25. päivä huhtikuuta julkaistavalta samannimiseltä albumilta ja ennakkoon se ehti voittaa jo uutuuslevyjä arvostelevan Radio Suomen suositun Levylautakunta-ohjelman.
Tänään Saamelaisten kansallispäivänä 6.2. Bafe’s Factory julkaisee Soljulta digitaalsien EP:n, joka sisältää myös toisen biisin Heargevuoddji (Poronajaja). Se löytyy myös Music Finlandin tekemältä suomalaisen musiikin kokoelmalta, joka julkaistiin viime vuoden lopulla maailmanmusiikkitapahtuma WOMEXissa Krakovassa, Puolassa.
Solju on omistanut joikunsa paikalliselle poropaimenelle Utsjoelta. Se kuvaa hänen matkaansa halki tuntureiden ja laaksojen, kotoa markkinapaikalle. Saapumisestaan poromies ilmoittaa iloisesti joikaten.
Soljun taustalla soittaa ja vaikuttaa kovan tason nuoria suomalaismuusikoita kuten Teho Majamäki ja Samuli Laiho ja laadun takuumiehenä vielä legendaarinen tuottaja Riku Mattila. Albumilla vierailevat myös Paavo Lötjönen (x-Apocalyptica), Burton Puurtinen (x-HIM), kurkkulaulaja Mikko Neuvonen ja Tsekin kansallinen sinfoniaorkesteri, joten poikkeuksellisen kiintoisa maailmanmusiikkilevy on tulossa.