Kun Seinäjoen Tangomarkkinat kruunaa kuninkaansa tai kuningattarensa, tuomaristo kiinnittää huomiota tulevan kruunupään ulkonäköön.
Kun Voice Of Finlandin tähtituomarit erottelevat jyviä akanoista, he korostavat paljon äänen puhtautta ja ylärekisteriä.
Onko ulkonäöllä ja oikeinlaululla sitten niin suurta merkitystä? Tietenkin se auttaa, mutta eikö tärkeintä ole artistin ääni, joka joko menee ihmisten sydämiin tai jättää kylmäksi?
Jesse Kaikuranta ei ole mikään kiiltokuvapoika, eikä Suvi Teräsniska ole ottanut yhtään laulutuntia, mutta silti he ovat tämän hetken suurimmat kansansuosikit.
Voice of Finlandissa suurimmaksi voittajasuosikiksi on noussut Iso-Antti Railio. Viime jaksossa hän esitti ikivihreän Romanssi tummassa puvussaan, melkein putosi polvilleen ja kosi ja kansa vastasi tietenkin myöntävästi. Ääniä ropisi laariin. Harkittu liike, mutta kaikki keinot ovat sallittuja, varsinkin viihteessä.
Tuomarointi on tunnetusti vaikea asia niin kansalle kuin ammattilaisillekin. Yksi pieni huomio vielä viime viikkojen kilpailuista. Kun Michael Monroe moittii yhtä pitkään laulanutta artistia Voice of Finlandissa vireongelmista ja Antti Tuisku kehuu KIDsingissä kymmenvuotiasta puhtaasta laulusta ylä-ääniä myöten, miettii, etteihän se noin voi olla.
Tuomarointiin vaikuttavat eri asiat. Aikanaan Esko Rahkonen kertoi 1960-luvulla käytetyn Rovaniemellä kilpailuissa lobbausta eli tuomarit voideltiin tanssilavan takana Koskenkorvalla, niinpä hän jäi Erkki Ertaman ja Veikko Ahvenaisen kisoissa aina toiseksi, mutta sai onneksi kannustusta ja loppuhan on suomalaista iskelmämusiikin historiaa.
1980-luvulla Aavasaksan juhannusjuhlilla järjestettiin laulukilpailu, jossa Arja Sipola jäi kolmanneksi ja hiukan myöhemmin hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi tangokuningattareksi. Puolustuksena valintaraadille pidettäköön kuitenkin sitä, että kaksi ensimmäistä palkittua olivat ylitorniolaisia eli heillä oli kotikenttäetu.