Yleinen

Ánnámáretin kuvitteellinen tunturimatka

by Arto.

Ánnámáret

Saamelaismuusikko Utsjoelta  Ánnámáret alias Anna Näkkäläjärvi-Länsman julkaisee kolmannen levynsä  Nieguid duovdagat (Dreamscapes), jonka musiikki vie yleisönsä kuvitteellisille tuntureille.

Kokonaisuus ammentaa sekä rikkaasta joikuperinteestä että elävästä Saamenmaan kulttuurista, luonnosta ja arjesta, kuljettaen kokijansa voimakkaan kokemuksellisiin maailmoihin. Nämä ainekset saavat tässä ajassa soivan ja resonoivan muodon, joka ilmentää juurien etsimistä ja perinteen elvyttämistä sen hyviä ja vaikeampia puolia käsitellen.

-Levyn teema on minulle tärkeä ja se on rakentunut henkilökohtaisen prosessin aikana, jossa olen tutkinut suvuilleni kuuluvia joikuja arkistoäänitteiltä. Nieguid duovdagat -levy ilmaisee ajatuksia elämästä perinteisen ja modernin kulttuurin murroksessa. Erityisesti minua kiinnostaa se, miksi meillä on tarve hakeutua tutkimaan historiaa ja juuria. Mitä se meille merkitsee? Onko se henkilökohtaisen tarpeen ilmaus, identiteetin rakentamisen kysymys vai poliittinen teko? Onko kulttuurin elvyttäminen ylipäätään mahdollista?”, Ánnámáret pohtii.

Nieguid duovdagat -levy julkaistaan saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2021. Samana päivänä on myös striimattu levynjulkaisukonsertti klo 20.00 Ánnámáretin YouTube-kanavalla. Konsertinjälkeen klo 20.45 verkossa on keskustelutilaisuus, jossa Ánnámáretia haastattelee ja yleisön kysymyksiä välittää Songlines-lehden päätoimittaja Simon Broughton. Linkki keskustelutilaisuuteen postataan Ánnámáretin Facebook-sivulle.

Viimevuotisen Suomen itsenäisyyspäivän juhlintaan tv:ssä liittyi Ánnámáretin musiikkivideon Jearrat máttaráhkus (Ask the foremothers) esitys, jonka on ohjannut ja kuvannut Marja Viitahuhta.

 

Ánnámáretin toisen musiikkivideon, Nieguid duovdagat (Dreamscapes), maailmanensi-ilta oli viime viikonloppuna Skábmagovat elokuvafestivaaleilla.

Ánnámáret: Nieguid duovdagat
Ánnámáret
, joiku
Ilkka Heinonen, jouhikko
Turkka Inkilä, live-elektroniikka ja shakuhachi

GÁJANAKSEN debyyttialbumi Čihkkojuvvon julkaistaan Saamelaisten kansallispäivänä!

by Arto.

G

Gájanaksen debyyttialbumi Čihkkojuvvon (Hidden) julkaistaan Saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta.

Yhtyeen musiikissa kaikuu saamelainen perinne, joka kohtaa nykyhetken värikkäänä yhteensulautumisena. Gájanaksen musiikissa voi kuulla vuoropuhelua perinteisen ja modernin saamelaismusiikin välillä. Lisäksi siinä korostuu alkuperäiskansan vahva yhteys luontoon. Eri tyylit yhdistyvät luoden jotain uutta ja uniikkia.

Gájanas, suomeksi kaiku, on raikas yhdistelmä runsasta musiikillista kudosta, äänimaisemaaa,  josta voi kuulla vaikutteita aina proggressiivisesta rockista jazziin ja grungeen.

– Me haluamme rohkaista albumillamme etsimään kätkettyjä aarteita, jotka tuovat iloa elämään.  Näillä tietoisuuden helmillä on voima yhdistää meitä kaikkia ja meidän erilaisia kulttuureita ja laajentaa kaiken olevan ymmärtämistä, sanoo yhtye tiedotteessaan.

Suomen huipulta, Utsjoki-Inari akselilta tuleva nelikko on valittu muun muassa Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vuoden yhtyeeksi vuonna 2017 ja se on tullut toiseksi Sámi Grand Prix laulukilpailussa 2016 Norjassa.

Yhtyeen keulahahmo on Hilda Länsman, joka on seurannut äitinsä, Angelin tytöistä soolouralle lähteneen Ulla Pirttijärven jalanjälkiä saamelaisen musiikkiperinteen säilyttäjänä ja kehittäjänä. Hänet tunnetaan myös yhtyeistä Solju ja Vildá. Maailmankansalaiset Nicholas ja Kevin Francett ovat varttuneet Inaria ennen Ahvenanmaalla ja Amerikassa. Erkki Feodoroff taas on Ivalon Keväjärven kolttasaamelainen.

Viime marraskuussa tulevalta albumilta julkaistiin  digitaalisesti single Diamántadulvvit  (Floods of diamonds), joka alla livenä viime vuoden Ijahis Idja-tapahtumasta Inarista.

Kommentti: Hyvästien jättö on vaikeaa

by Arto.

Kun vanha Johnny Cash otti esiin kitaransa ja lauloi, hän tiesi, että kuolema oli kulman takana, eikä hän sitä pelännyt. Syntyi maagista musiikin tulkintaa tummista varjoista kuten Hurt. Suomessa Vesa-Matti Loiri teki samalla pieteetillä Ivalo-levynsä. Tuli tunne, että saappaat olivat maan multaa puolillaan. Onneksi hän on saanut sen jälkeen lisää elinvoimaa ja taas uusi levy on tekeillä!

Pave & jousikvartetti Pyhän Aittakurussa 1999

Jos amerikkalaisilla on helppoa latoa superlatiivejä poisnukkuneesta toisensa perään, suomalaiselle se ei ole helppoa. Kun haastattelija teeveessä kysyy, miten tiivistäisit Pave Maijasen kolmeen sanaan, suomalainen menee hiljaiseksi. Hän syttyy ja tunne tulee mukaan vasta silloin, kun hän kertoo yhteisistä kokemuksista edesmenneen kanssa.

Sinä päivänä kun kaikki rakastaa mua, laulaa Danny uudella hittilevyllään. Elämä on raadollista, mutta kuolema armahtaa ja sen jälkeen puhutaan vain hyvää.

Pave Maijanenkin on saanut sen kokea. Hän eli 1980-luvun suuren menestyksen ja Mestarit-ajan, mutta teki suurimman osan elämästään töitä taustalla ja oli myös aikoja, jolloin leipä oli tiukassa. Kiitokset ovat paikallaan kuollessa, mutta ennen kaikkea eläessä!

Arto Junttila

Uutuuskirjassa TORSTEN BRANDERIN elämää Torniosta suurlaulajien jalanjäljille

by Arto.

Torsten Brander Firenzen Ponte Vecchiolla (2008)

Torniolaislähtöinen Torsten Brander on pannut elämänsä kirjoihin ja kansiin.

Aiemmin hän on kirjoittanut puolentusinaa teosta; suvustaan, äidistään ja ennenmuuta klassisen laulun mestarista Beniamino Giglistä, jonka parhaana asiantuntijana, giglianona, maailmassa hänet tunnetaan.

Legendaarinen urheilutoimittaja Matti Hannus kirjoitti kolme vuotta sitten Juoksija-lehdessä :” Elämä ei ole aina oikeudenmukainen. Kohtalo tekee siirtojaan. Torstenin tarinassa kävi niin, että Tornion Pohjan stadionilla 1967 keho voihki, mutta lopulta sielu lauloi. Brander teki vetoharjoituksiaan hiilimurskalla. Täydessä vauhdissa sekunnin murto-osa käänsi hänen tulevaisuutensa. Röntgenkuvat kertoivat reisiluun katkenneen vinosti nelisen senttiä polven yläpuolelta.”

Lahjakas urheilija ei jäänyt kuitenkaan maahan makaamaan, vaan Torsten heittäytyi toisen innoituksensa,  musiikin vietäväksi.  16-vuotiaan  elämän muutti Haaparannalta hankittu EP-levy, jolla lauloi Gigli.

Tulisielu Bel Canton maailmassa-kirja kertoo siitä, mitä sen jälkeen tapahtui. Vaikka lähes 400-sivuinen kirja on täynnä kohtaamisia klassisen musiikin tunnettujen nimien kanssa, genreen vihkiytymättömällekin Branderin kirjassa on paljon luettavaa. Kun paljon tekee, paljon tapahtuu ja aina matkan varrelle mahtuu niitä, jotka heittelevät kiviä rattaisiin. Se kuuluu elämään, vaikka ihmisten kateutta on vaikea käsittää. Torstenin kirjaa lukiessa taas kerran nousevat mieleen 92-vuotiaan äitini usein toistamat sanat: ” Ei oikeutta saa, jos sitä ei itse hanki.”

Brander esittelee teoksessaan Giglin lisäksi muitakin suurlaulajia. Erillisen kirjan hän on kirjoittanut Peter Lindroosista. Hänellä on paljon taatusti klassisen musiikin tuntijoita kiinnostavaa sisäpiirintietoa.  Nykyään kun puhutaan verkostoitumisesta, Giglille perustamansa yhdistyksen kautta Torstenille on syntynyt tosi laaja ystävä- ja yhteistyöpiiri. Ajalta ennen tietokoneaikaa hänellä on myös tuhansia kirjeitä tallessa kirjeenvaihdosta ympäri maailman.

Kirjojen lisäksi hän on järjestänyt Suomessa kymmeniä huippukonsertteja, luentoja ja näyttelyitä ja hänet on palkittu niin Suomessa kuin Italiassakin. Suosikkinsa Beniamino Giglin kotikaupungissa Recanatissa Torsten on vieraillut lähemmäs sata kertaa.

Torsten Branderin kirjan  Tulisielu Bel Canton maailmassa: Giglin ja vähän muidenkin suurlaulajien jalanjäljillä voi tilata  TÄÄLTÄ

Tornio400v: Muistetaanko juhlavuosi juuri sinun tekemästä biisistä? Lauluntekijät osallistukaa!

by Arto.

Tornion 400-vuotisjuhlavuosi on käynnissä. Nyt etsitään kaupungille omaa laulua 28. helmikuuta asti! Kilpailukappaleiden tulee olla laulettua musiikkia ja laulutekstin kielenä suomi, mutta genre on vapaa. Lauluissa  toivotaan huomioitavan kaupungin juhlavuosi ja sen erityispiirteitä.

Raati valitsee osallistuneista kappaleista  jatkoon kolme, joista yleisö äänestää voittajan Tornion kaupungin Facebook-sivulla.

Voittajalaulun  tekijä palkitaan 800 eurolla. Kaikki kolme finalistia saavat myös Tornio-tuotepaketin. Voittajakappale esitetään Tornion juhlaviikolla toukokuussa 2021.

Lue täältä tarkemmat ohjeet.

Voit ladata ja tulostaa ohjeet täältä.

Ennakkotietoa juhlavuoden muista tapahtumista

12.1.- 25.4. Kolme Kustaan kaupunkia –näyttely Tornionlaakson museolla
26.1. Kysy 1600-luvun Torniosta -tilaisuus Tornionlaakson museolla
29.1.21-6.1.22 Keräilijän Tornio Aineen taidemuseossa
16.2. Kysy 1700-luvun Torniosta -tilaisuus Tornionlaakson museolla
19.2.-14.3. Terveet kädet –kuvanäyttely Aineen taidemuseolla
26.2.21-6.1.22 Tornio Noir Aineen taidemuseossa
3.-6.3. Talvihehku
4.-6.3. Tornion perinteiset kevätmarkkinat
23.3. Kysy 1800-luvun Torniosta -tilaisuus Tornionlaakson museolla
15.-16.4. Historiallisten kaupunkien seminaari
27.4. Kysy 1900-luvun Torniosta -tilaisuus Tornionlaakson museolla
10.-16.5. Tornio-päivät – Juhlaviikko
17.6. Katutaidetapahtuma
2.-3.7. Kalottjazz & Blues –festivaali
2.-3.7. Peräpohjolan markkinat
31.7. Geokätköilyn suurtapahtuma
10.8. Arboretumin puistopiknik
20.-22.8. Neulefestarit
7.-9.10. Tornion perinteiset syysmarkkinat
6.11. ”Kustaa II Aadolf juhlinnat”
18.11. Lasten joulu alkaa Tornionlaakson museossa
1.12.21-6.1.2022 Tornion jouluikkunat
11.12. Joulupolku

 

TORNIO400V: Musiikkiäänestyksessä mukana yhtyeitä, soittajia, laulajia, kuoroja ja erilaisia musiikki-ihmisiä

by Arto.

Tornio täyttää  komeat 400 vuotta  ja Väylän Pyörre  onnittelee, osallistuu,  ja on Tornion kaupungin kanssa käynnistänyt  Neljän Vuosisadan Torniolainen Musiikkiviihdyttäjä-äänestyksen Tornion kaupungin kanssa.

Ehdolla on yhtyeitä,  soittajia, laulajia, kuoroja ja erilaisia musiikki-ihmisiä, joiden ääni on kuulunut voimallisesti Tornion musiikkielämässä.

Kuka sinun mielestäsi on Neljän Vuosisadan Torniolainen Musiikkiviihdyttäjä?

Äänestys  päättyy  ystävänpäivänä 14. 2. , jonka jälkeen julkistetaan  voittaja ja muut kymmenen kärkeen sijoittuneet. 

 

  ÄÄNESTÄ SUOSIKKIASI  KLIKKAAMALLA NIMIPALKKIA!

                                                                    ÄÄNESTYS ON PÄÄTTYNYT! KIITOS KAIKILLE! ÄÄNTEN LASKENTA ON KÄYNNISTYNYT. VOITTAJA JULKISTETAAN LOUNAIS-LAPPI-LEHDESSÄ LÄHIVIIKKOINA!

Tornio400v: HEIKKI KEMPPAISEN kehutut TK-kuvat Aineella helmikuussa!

by Arto.

Heikki Kemppainen

Toimittaja Heikki Kemppaisen  ottamia Terveet Kädet-valokuvia 1980-luvun alusta on nähtävillä Aineen taidemuseossa 19.2.-4.3.

Heikki on pitkän linjan toimittaja, jonka voidaan sanoa olleen ensimmäinen täysiverinen lappilainen rocktoimittaja. Muutettuaan 1983 Torniosta etelään hän on työskennellyt niin musiikkilehti Rumban kuin YLE:n Rockradionkin palveluksessa.

Hän perusti myös pienlevy-yhtiön Mipu Musicin, jolla oli merkittävä rooli uuden suomalaisen kansanmusiikin nousulle ja sen kansainvälistymiselle, sillä firman artisteja olivat Värttinä ja Angelit.

Nykyisin Lappeenrannan Uutisissa toimiva Heikki  kirjoitti vuonna 2015 Väylän Pyörre Musiikkiuutisiin pieniä kolumneja  Tornio-vuosistaan, johon kuuluivat kiinteästi Terveet Kädet.

Helmi-maaliskuussa Aineella nähdään paitsi  hänen valokuviaan, kuullaan varmasti myös hänen tarinointiaan tuosta ajasta.

Väylän Pyörteen lukijoita Heikki muisti  muun muassa seuraaavilla muisteloilla:

HEIKIN KOLUMNI: Tärkein rock-vaikuttaja

HEIKIN KOLUMNI: Kello puoli yksi yöllä

HEIKIN KOLUMNI: Ensimmäinen rock-haastatteluni

HEIKIN KOLUMNI: Kun reggae tuli Tornioon

HEIKIN KOLUMNI: John Lennon ja Yoko Ono kynttilänvalossa Torniossa