Perusteellisen Antti Keksi-kirjan tekijät Tuomo, Pentti ja Tapani Aineen taidemuseolla, Torniossa
Antti Keksin tulvalaulu Tornionjoen jäittenlähdöstä vuonna 1677 on saanut ympärilleen näyttävän suomenkielisen kirjan Keksin tulva, jonka ovat tehneet Pentti Kerola, Tapani Rantala ja Tuomo Korteniemi.
Pentti Kerola (vas.) ja Tapani Rantala
Kolmikko on tehnyt suurtyön, joka on Tieto Finlandian arvoinen, sillä niin paljon uutta tietoa vanhasta Tornionlaaksosta kirja sisältää.
Kiitos menee tietysti myös soukolojärveläiselle kieli-ja sukututkija, filosofian tohtori Erik Wahlbergille (1918-2012), jonka Tornedalica-sarjassa julkaistuun ruotsinkieliseen teokseen Bondeskalden Antti Keksi suomennos perustuu.
223:n kirjan mies Tuomo Korteniemi
Keksin tulvan käännöstyön teki rovaniemeläinen Pentti Kerola ja akvarelli-kuvituksen taidemaalari Tapani Rantala.
Wahlbergin alkuperäiseen ruotsinkieliseen tekstiin verrattuna suomenkielinen laitos on kuitenkin oleellisesti laajempi. Kirjan kustantaja Korteniemi on sisällyttänyt kirjaan neljä Keksin tulva-runon varhaisinta kirjallista versiota. Lisäksi hän on kirjoittanut mielenkiintoisen historiikin Wahlbergistä, tuttavallisemmin Erkki Kallioisesta, jonka ensimmäinen tieteellinen artikkeli vuonna 1954 ja viimeinen kirja vuonna 1988 käsittelivät, juuri talonpoikaisrunoilija Antti Keksiä.
Kirjassa on otettu huomioon myös uusimmat Keksi-tutkimukset ja useimmista runossa mainituista kylistä on kartat ja talojen sijainnit.
Keksin tulva-kirjan tekoprosessi kesti seitsemäntoista ja puoli vuotta. Se alkoi heinäkuussa 1998, jolloin Väyläkirjojen Tuomo Korteniemi oli kustantanut 10 kirjaa. Tänä viikonloppuna Rovaniemellä, Torniossa, Ylitorniolla ja Pellossa julkaistu Keksin tulva on järjestyksessään kustantamon 223:s.
Pajalalaiskirjailija Mikael Niemi on nimennyt Keksin tulvarunon Tornionlaakson kansalliseepokseksi. Nyt se on saanut arvoisensa teoksen. Hatunnosto tekijöille merkittävästä kulttuuriteosta!