NIILES-JOUNI AIKIO opetti Korpiklaanin JONNEn joikaamaan

jonne2Suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla ja yksi menestyjistä on Jonne Järvelän vetämä Korpiklaani. Yhtye on yksi harvoista, joka laulaa useat laulunsa suomeksi ja on saanut näin monet fanit opiskelemaan meidän äidinkieltämme.

Newyorkilainen Village Voice rankkasi joku aika sitten 10 maailman parasta folkmetallibändiä, joista puolet oli suomalaisia. Korpiklaanin lisäksi Wintersun, Turisas, Ensiferum ja Finntroll, joten suomalaisesta luonnosta, mystiikasta ja mollimelankoliasta ammentava metalli kiehtoo ihmisiä ulkomailla.

KYMMENEN VUOTTA SAAMEKSI

Ennen Korpiklaania oli Shaman ja Shamaani Duo. Kaikki alkoi vuonna 1993 Rovaniemeltä.

jonneniilas

Jonne & Niiles-Jouni Aikio

– Muutin pohjoiseen hetken mielijohteesta ja parin kuukauden päästä törmäsin Maaren Aikioon, jota komppailin kitaralla hänen joikukeikoilla ja syntyi Shamaani Duo, Jonne muistelee.

Lemmenjoelta lähtöisin oleva Maaren on tunnetun joikaajan ja Maa On Syntinen Laulu-elokuvassakin näytelleen Niiles-Jouni Aikion tytär, joten eteläsuomalainen Järvelä sai tutustua saamelaisuuteen perinpohjin.

– Niiles-Jouni opetti kaikenlaista porohommista lähtien ja joikaamaan tietysti myös musiikkimiehiä kun henkeen ja vereen hänkin on. Olemme vieläkin yhteyksissä ja hyvä niin.

Niiles-Jouni on muun muassa auttanut Shamanin ja Shamaani Duon saamenkielisissä sanoituksissa ja Jonne puolestaan on sovittanut, tuottanut ja soittanut Niiles-Jounin levyillä.

Palataanpa Jonne vielä alkuun ja Shamaani Duoon. Esiinnyittekö vain Lapissa turisteille vai menikö musiikkinne läpi myös etelässä?

– Alkuun ainoastaan hiihtokeskuksissa turisteille. Levin Hullusta Porosta saimme talonbändin pestin. Siellä soitettiinkin sesonkiaikana joka päivä ja parhaana kolmekin keikkaa päivässä.

Sitten kun teimme ensimmäisen singlen vuonna 1995 ja ison levyn alkuvuodesta 1996 kiinnostus heräsi laajemminkin. Esiinnyttiin televisiossa ahkerasti, muun muassa Levyraadissa, Huomenta Suomessa ja parissa muussakin ohjelmassa. Keikkoja ei kuitenkaan kovasti Etelä-Suomessa ollut, Helsinkiä lukuunottamatta, joten palasimme taas heti talvisesongiksi pohjoiseen.

Kuuntelin tuossa Hunka Lunka-albumia. Hienot versiot muun massa Mari Boinen Gula Gulasta ja Uriah Heepin Lady in blackistä. Mitä muita levyjä ilmestyi saamenkielellä ennen Korpiklaania?

– Shamaani Duon Hunka Lunka tuli 1996, Shaman-yhtyeen Idja 1999 ja Shamániac 2002. Nyt tehdään yhdeksättä Korpiklaani-levyä täällä Hollolassa, Petrax-studiolla, mistä vastailen.

KORPIKLAANI, KANSANMUSAA METALLIN KIELELLE

Mistä aloit ammentaa inspiraatiota Lappi-vaiheen jälkeen?

– Luonto on ollut koko ajan pääinspiraation lähde, mutta musiikillisesti kuljin enemmän perisuomalaisen pelimannimusiikin suuntaan viuluineen ja hanureineen Korpiklaanin kanssa.

Ajattelin, että suomalaista kansanmusiikkia pitäisi soittaa kuin W.A.S.P  ja noista tunnelmista Korpiklaani sai alkunsa.

Korpiklaani on jo kansainvälisesti suosittu bändi. Missäpäin maailmaa teidän musiikki uppoaa parhaiten?

– Keski-Euroopassa ja Etelä-Amerikassa selkeästi parhaiten, joka on outoa kun kumminkin pääosa materiaalista on suomenkielistä. Ranska on myös ollut jo vuosia vahvaa maaperää. Myös Japanissa ja Pohjois-Amerikassa olemme suositumpia kuin vaikkapa täällä Suomessa.

Elätkö jo pelkällä keikkailulla?

– Olen elättänyt perheeni ja itseni siinä sivussa musiikilla parikymmentä vuotta, paria hanttihomma-putkimies-periodia lukuunottamatta.

Olen tiennyt jo ihan pikkupojasta lähtien, että minusta tulee muusikko. Minulla ei ole koskaan muita haaveita ollutkaan. Eletty elämä on ohjannut sen millaiselta musiikkini milloinkin kuulostaa. Elän  ja teen musiikkia tunteella, joten eletty elämä kuuluu siitä läpi ihan konkreettisesti.

JONNE-SOOLOPROJEKTI

JonneLevillä

Jonnen poppoo syyskuussa Levillä

Urasi käynnistyi  Leviltä ja sinne palasit viime syyskuussa ja julkaisit ensimmäisen soololevysi  Jonnen Neljän Tuulen festivaaleilla. Minkälaiset muistot jäi julkkarikeikoista?

– Meillä bändissä oli hyvä meininki ja soitonriemu katossa. Neljän Tuulen-festivaali vain kärsi pahasti yleisökadosta, joka oli tietysti harmillinen asia.

Soololla olet jättänyt, Korpiklaanin kovan aineksen, metallin ja kiireen, pois. Voidaanko sanoa, että olet matkalla Suomen kansan musiikin alkujuurille ? Levyllä on alkuperäiskansalaisista Ante Aikio Saamenmaasta ja intiaani Yovan Nagwetch Kanadasta. Miten heidät löysit?

– Jonne on paluuta shamanistisempaan musiikilliseen muotoon. Onhan siellä kalevalalaista poljentoa, mutta myös paljon muuta, jota juuri mainitsemasi Ante ja Yovan levylle tuovat.

Jonne- levy on itse asiassa ainoa levy maailmassa, jossa yhtyy perinteinen suomalainen kansanmusiikki, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen musiikki ja saamelainen joikaaminen ja musiikillinen perinne.

Ante Aikio on Niiles-Jounin poika ja minun poikani eno. Olen tuntenut hänet  pienestä pitäen. Yovan Nagwetchiin tutustuin vuonna 1998 Faces-Festivaaleilla, jossa hän oli soittamassa Wabanag-yhtyeensä kanssa. Jo silloin oli puhetta tehdä musiikkia yhdessä, mutta vasta nyt saimme siihen mahdollisuuden Jonne-yhtyeen kautta. Ehkä hyvä näin, että homma meni luontevasti omalla painollaan, emmekä lähteneet tekemään mitään tietentahtoen.

Mukana on 12 muusikkoa, joka on tiivistynyt esiintyväksi maailmanmusiikkiyhtyeeksi, jota kehtaa viedä muuallekin. Voiko käydä jossain vaiheessa niin, että Korpiklaani jää ja Jonne-yhtye kiertää maailmaa?

– Kukapa sitä tietää, kuinka maailma heittää, mutta ainakin vielä yhtyeet kulkevat käsi kädessä. Onkin mukava välillä rauhoittua akustisen Jonne-bändin kanssa tietäen, että kohta pääsee vetämään Korpiklaanin kanssa rankemmin niin, että palkeet lepattaa.

Lappi ei ole  lähtenyt miehestä. Pohjoinen merkkaa sinulle edelleenkin muutakin kuin keikallakäyntiä ja rellestämistä?

– Kyllä Lappi merkitsee minulle paljon ja se myös kuuluu levyilläni. Vanhin, nyt jo 19- vuotias poikani on puoliksi saamelainen, joten siteet pohjoiseen säilyvät sitäkin kautta.