Kun Rosa Liksom kertoo Reitarista, melkein uskoo, että hän olisi tuntenut taidemaalarin tai kun Bengt Pohjanen kirjoittaa Faravidin kuninkaasta, melkein uskoo, että hänen juuret ovat Kassan kylässä, mistä kirjailijakin on kotoisin.
Tornionlaakso on täynnä hyviä tarinoita ja tarinankertojia, mutta paras on Mikael Niemi. Muistan, kun luin Populäärimusiikkia Vittulajänkältä-kirjasta maagisiin mittoihin kasvavasta, melkein sormettomasta kitaristi Gregeristä, ja uskoin, että hän on todellinen. Myöhemmin Niemen 50-vuotispäivillä kättelin sitten Bengt Granbergiä, joka oli hahmon malli ja petyin, sillä kaikki sormet olivat tallella.
Siitä on nyt 20 vuotta kun Mikael Niemen maailmanmenestys ilmestyi. Kun hän pyöritti tuoretta teostaan hyppysissään ensi kertaa kotonaan Pajalassa, hän sadatteli sen rumia kansia. Hän ei uskonut, että sitä kukaan ostaa, mutta toisin kävi.
Nuoren miehen mieli oli tehnyt pitkään huipulle, mutta siihen asti hän oli ollut pelkkä runopoika, joka kulki kylän raittia tyhjä ryksäkki sölässä.
Musiikki oli Mikaelille toinen väylä, jota hän oli kokeillut, mutta kun hän näki Hurriganesin livenä Luulajassa 1970-luvulla, usko omiin bändivirityksiin koki kolauksen. Itsetuntoa nakersivat myös yleisön joukosta kuullut viritä kitara-huudot.
Musiikillisen täyttymyksen hän koki kuitenkin vuonna 1984. Se oli Niemen kertoman mukaan suurinta, mitä hänelle tapahtui ennen Vittula-kirjan menestystä.
Eräänä päivänä Mikael saa kuulla, että maailman hardrockeliittiin kuuluva yhtye Nazareth on tulossa Pajalan markkinoille. Käsittämätöntä! Bändi jonka levyt hän on soittanut puhki ja jonka kitarariffit, bassokiemurat ja rummunlyönnit hän osaa ulkoa mennentullen. Kun kylässä ei ollut Limousinea, Mikael keksii pyytää isältään lainaksi uutta Mersua, jolla hän pääseekin kuskaamaan bändiä lentokentältä. Itse asiassa sitäkään ei ole, vaan soratie, jolle pienkone laskeutuu. Matkalla soittajat kyselevät, löytyykö Pajalasta ravintolaa, jossa pitää hauskaa. Kun sellaistakaan ei löydy, Mikael päättää viedä yhtyeen saunomaan Tornionjoen rannalle. Kaikki menee hyvin kunnes paikalle eksyy paikallinen pontikankeittäjä ja sillä on kauaskantoiset seuraukset. Seuraavana päivänä, kun on konsertin aika, soittajilla on niin paha kankkunen, että järjestäjä Beng-Ola Kaupin johdolla järjestetään hätäkokous ja päätetään hoitaa miehet kuntoon vahvalla kahvilla ja suomalaisella piimällä. Nazarethin basistia ei kuitenkaan saada soittokuntoon. Konsertin ajan hän seisoo kyllä lavalla, mutta esiripun takana soittaa Mikael Niemi, jonka basso on kytketty vahvistimeen.
Pajalan konsertti on suurmenestys ja yli 4000-päinen markkinakansa on haltioissaan. Skottibändin isoin hitti Love hurts saa edelleen suurimmat aploodit ja voittorahoilla Pajalan lentopallojoukkue saa talven vieraspelimatkat kustannettua. Kun Mikaelin soitto Nazarethin basistina paljastuu hän alkaa saada kyselyitä eri puolilta. Hän saa kuulla: ”Sinusta puhutaan hyvää Englannissa”, mutta pian hänen tähtihetki unohtuu. Seuraavana kesänä Tornionjoen toisella puolen, Finnkampen-henki on kuitenkin herätetty ja Pelloon päätetään hommata vielä isompi mättöporukka Motörhead, mutta se onkin taas aivan toinen juttu.
Nazarethin visiitistä Pajalaan 6. heinäkuuta 1984 bestsellerkirjailija Niemi kertoo edelleen yleisötilaisuuksissaan. Hauska ja mukaansatempaava tarina, joka vie mukanaan.
Favorite Hippies: Zacharias Ahlvik,Örjan & Johan Mäki ja Morgan Korsmoe
FAVORITE HIPPIESNorthern Skies (Örjan Mäki Music)
Suden hetki pohjoisen taivaan alla. Örjan Mäki tietää, mistä laulaa. Hän on Pajalan Kaunisvaarasta.
Metsien keskellä kulkee jenkkiauto ja hänen Fender Stratocaster soittaa etelänrokkia ja kantria, americanaa, jonka kehto löytyy rapakon takaa: Tom Petty, Bob Dylan, Neil Young ja Allmannin veljekset.
Örjan muuttaa tuntemuksensa musiikiksi Favorite Hippies-yhtyeensä kanssa ja komeasti.
2015 Väylän Pyörteen pohjoinen raati muisti uutta levyä tekevää WCB:iä Keksi-palkinnolla
Hän sai tuulta siipiensä alle, kun muutti Kiirunaan ja syntyi Willy Clay Band, joka nosti ruotsalaisen americanan listoille. Rohkeasti Nashvillessä käytiin Will Kimbroughin johdolla levyttämässä debyytti Rebecca Drive vuonna 2005 ja toinen albumi Blue nousi jo Ruotsin Top 20-listalle ja single Mighty good time Svensktoppeniin ja soittotöitä Mäelle piisasi, myös muun muassa jenkkistarojen Chip Taylorin, Lazy Lesterin ja Doug Seegersin taustalla.
Kiiruna oli jäänyt taakse ja muutto Norrtäljeen, jossa hän perusti oman bändin, Favorite Hippiesin, joka nyt pitkäsoittojen Sidekick Stories ja Love Is Hard jälkeen, on julkaissut selkeästi parhaan ja juurevimman levynsä Northern Skies.
Saa nähdä mihin reissumies Örjan Mäki seuraavaksi reppunsa laskee. Onko matkalla pohjoiseen, toivottavasti.
Työnimellä Cruel Companion kulkee Baskeryn tuleva albumi ja samanniminen on yhtyeen viimeisin videosinkku.
Los Angelesissa asustavat Bondessonin sisarukset Greta, Stella ja Sunniva ovat kulkeneet kivisen tien ja tehneet vuosikymmeniä töitä uransa eteen. Kivenkova folkpunkasenne yhdistyneenä viiltävän kauniisiin laulustemmoihin on saanut myös Amerikan heräämään. Yhtye on solminut hyvän diilin Warner Brothers recordsin kanssa, joten heitä ympäröivät alan kovimmat ammattilaiset.
Haaparantalaiskalixlähtöisistä vanhemmista syntyneet Bondessonin sisarukset, nappasivat yhtyeensä nimen Baskery Kalixin ulkopuolella sijaitsevasta Båtskärsnäsistä, josta heidän isänsä on kotoisin. Kylää kutsutaan lempinimellä Baskeri. Harva se päivä, Bondessonit saavat selittää nimen alkuperää ja mikäpä olisi parempi sauma mainostaa omia juuriaan.
He ovat saaneet myös muusikkokollegoilta kunnioituksen, jonka ansaitsevat. Lottovoitto Baskerylle oli pääsy Robbie Williamsin kiertueelle, jonka jälkeen he ovat turneeranneet muun muassa bluessuosikki Gary Clark Jr.:n ja Brandi Carlilen kanssa.
Rootsy-nettijulkaisun haastattelussa Bondessonit kertoivat elosta maailmantähti Williamsin matkassa tähän tapaan.
-Aluksi epäröimme lähteä mukaan, koska musiikillisesti olemme niin erilaisia, mutta tajusimme, että tämä on kerran elämässä-juttu. Robbie esitteli meidät joka ilta superlatiivien kera. Hän on äärimmäisen maanläheinen ja nöyrä ihminen ja intohimoinen artisti, joka teki kokemuksesta vielä suuremman. Kiertueella meitä kohdeltiin kuin kaikkia muita, lennettiin yksityiskoneella ja asuttiin samoissa hotelleissa kuin Robbie ja hänen henkilöstö piti huolen, että meillä oli kotoinen olo.
Pajalalainen The Magnettes julkaisee ensimmäisen albuminsa Ugly Youth maaliskuun lopussa ja julkkareita saadaan juhlia niin Pajalassa kuin Luulajassakin.
Yhtye on julkaissut toistaiseksi neljä sinkkua ja niistä viimeisin Sad Girls Club on ehdottomasti toistaiseksi parasta powerpoppia, mitä Rebecka Digervallilta ja Sanna Kallalta on saatu kuulla. Laulu on saanut inspiraationsa Sad Girls Club-liikkeestä, joka antaa vapauden olla erilainen, kun maailma potkii päähän ja luvan olla surullinen ja vihainen.
Magnettes-kaksikosta, hienohelmaisista cheerliidereistä on kuoriutumassa teräväkyntisiä kissanaisia. Musasta alkaa löytyä pikkuhiljaa särmää, crazy-meninkiä ja sanoissa asiaa, joten goodbye pinkkibisnes!
