Ensisoittonsa Mira SunnarinSade sai hiukan yli kuukausi sitten Suomen toiseksi suosituimmassa musiikkiohjelmassa Yle Radio Suomen Tarja Närhin Iskelmäradiossa.
Uskomaton kunnia, mutta se todisti myös, että levytys oli musiikillisesti onnistunut. Tähän mennessä radioiden ja netin kautta Sade-laulun on kuullut jo yli 150 000 ihmistä ja toivon mukaan vuosikymmenten myötä siitä tulee ikivihreä.
Aloin kirjoittaa 1970-luvun lopulla levyarvioita Lapin Kansaan, kun Blues Newsin ja Soundin suuresti ihailemani toimittaja Waldemar Wallenius totesi jossain haastiksessa, ettei hän osaa mitään soittaa, hän vain fiilistelee.
Nyt olen ”fiilistellyt” musiikkia julkisesti yli 50 vuotta ja hyvin pystyin ilmaisemaan Greatsounds-studion kultasormelle Kime Klemettiselle, millaisen version Bill Withersin Ain`t no sunshine-laulusta halusin. Sainpa levylle mukaan joitain pikkumausteitakin muun muassa Tanita Tikaram-puhallusta ja Sade Adu-rummutusta.
Aikamoinen matka tuli tehtyä ja oli ilo tehdä se tosiammattilaisten kanssa. Sade-laulussa kaikki meni nappiin ja Mira Sunnari oli täydellinen sen laulajaksi. Hän pani tunteet peliin ja teki Aki Sirkesalon less is more-tekstistä kokonaisen.
Kaikki alkoi hiukan yli vuosi sitten, jolloin tuli kuunneltua lähes kaikki versiot, mitä netistä Ain`t no sunshine-laulusta löysin. Tutkimusmatkani lauluun lähti aivan loistavasta, sielukkaasta Buddy Guyn ja Tracy Chapmanin duetosta, eikähän sen voittanutta löytynyt. Lähimmäksi pääsi Joe Cocker ehkä siksi, että minusta laulu vaatii myös naisäänen läsnäoloa.
Laulu soi jatkuvasti päässäni ja eräällä lenkillä lauluun alkoi tulla itsestään suomenkielisiä sanoja. Kotiin päästyäni etsin suomenkielistä versiota ja löytyihän semmoinenkin. Sami Saari esitti sen videopätkässä ja kertoi spiikissä, että Sade-laulun on sanoittanut Thaimaan tsunamissa edesmennyt Aki Sirkesalo, mutta koskaan sitä ei ole levytetty!!!
Lamppu syttyi! Tästä kaikki lähti! Tulta päin! Väylän Pyörre Recordsko Sade-tekstin levyttäisi ensimmäisenä? OTIN YHTEYTTÄ HETI SAMI SAAREEN! OLENKO MYÖHÄSSÄ? ONKO BIISI JO LEVYTETTY? ONKO SINULLA KOKO TEKSTI?
Sami oli heti hengessä mukana ja sanoi, että jos saat tekstille julkaisuluvan, erilaisia versioita varmaan tulee lisääkin ja oikeassa oli, sillä kyselyjä on tullut, miten lupa-asiat etenee. Samaan syssyyn kysyin, vielä Akin veljeltä luvan ja kannustusta sieltäkin, mutta kuka laulajaksi?
Minusta Sade sopi paremmin naisen tulkittavaksi. Täynnä sielua ja sinistä, lähempänä Bill Withersin alkuperäistä iltanuotiolaulua kuin Sami Saaren bluesrockia.
Sattuma puuttui peliin. Korona pani artistit miettimään kaikenlaisia uusia keinoja palvella kuulijoita. Mira Sunnari lupasi Facebookissa, laulaa videotervehdyksiä ja otin yhteyttä ja lähetin hänelle suomenkielisen sanoituksen. Homma ei kuitenkaan toteutunut ja meni muutama kuukausi ja kerroin, että teksti on Aki Sirkesalon ja kysyin suoraan, kiinnostaisiko levyttää kappale.
Hän innostui. Kun suostumus oli saatu Miralta, pyörät lähtivät pyörimään vauhdilla. Aki Sirkesalon perikunnan lisäksi levytysaikeelle antoi siunauksensa myös laulun tekijän Bill Withersin (1938-2020) leski Marcia, joka kehoitti jättämään anomuksen käännöstekstille.
Parin kuukauden päästä tuli Aki Sirkesalon tekstille levytyslupa. Kemiläisten studioässien lisäksi levylle halusin jonkun vierailijan. Silloin muistin Seittenkaaren kitarakunkun Jonas Isacssonin Evergreen-albumin. Vaikka hänet tunnetaan Roxetten riffikunkkuna, hänen soololevynsä musa on pehmeää progea, jossa on folk-sävyjä. Semmosta halusin ja sain. Olin häntä monesti jututtanut muun muassa ekaan Poppi-kirjaani ja yhtä hänen keikkaakin olin sumplimassa Haaparannan Pondeen. En kuitenkaan uskonut, että suostuu, mutta tuli heti innolla mukaan levylle.
Sade oli avaus Mira Sunnarin 20-vuotisjuhlavuoteen. Pohjoisessahan hänet tunnetaan, mutta etelän herättelyyn tarvitaan vielä vähän aikaa. Toivottavasti korona hellittää ja x-tangokuningattaren hyvä flow jatkuu. Uusien levytysten ja konserttien lisäksi normaaliaikaa odottaa myös hänen toinen näytelmä. Debyytin käsikirjoittajana hän teki vuonna 2015 musiikkinäytelmällä Kylmän Jäljet. Samana vuonna hän julkaisi myös omia lauluja sisältävän esikoisalbuminsa Lumo. Lämmin suositus, jos on jäänyt kuulematta!
Miehet Särkyneet-laulun takaa Benjamin Enroth, Jukka Karppinen ja Erkki Koivisto
Menevä iskelmä Särkyneet oli ylitse muiden syyskuun Lapin Lista Top 5-äänestyksessä. Benjamin Enrothin esittämä ja lappilaislähtöisten Jukka Karppisen ja Erkki Koiviston tekemä laulu takoi tulosta tasaiseen tahtiin ja löysi uusia pohjoisen kuulijoita päivittäin. Kansallisestikin siitä näyttää tulevan Benjaminin isoin hitti toistaiseksi. Toiseksi Lapin Lista-äänestyksessä tuli Sanningslandetin Du och jag ja kolmanneksi Aino Elinan Sillä rajalla.
Tampereelta tavoitettu, etelään Kemijärven ja Rovaniemen kautta päätynyt, lauluntekijä Jukka Karppinen iloitsee Särkyneet-laulun menestyksestä ja kiittelee lappilaisia äänestäjiä.
-Laulu on saanut hyvin siivet alleen. Juuri sunnuntaina se nousi suoraan Radio Pookin listalla sijalle kuusi. Radiosoittoa toki toivotaan lisää, mutta striimausmäärät kasvavat koko ajan ja alkavat olla jo samat kuin Benkun aiemmilla biiseillä yhteensä. Kyllä tästä hitti on tuloillaan, joten olemme varsin tyytyväisiä.
Jukka Karppinen tekee silloin tällöin myös soolokeikkoja
Jukka on pitkänlinjan lauluntekijä, joka on saanut maistaa aiemminkin menestystä, sillä Teostosta löytyy viisisataa hänen biisiään, jotka lähes kaikki on levytetty. Suosituin on Antti Raiskin esittämä Sydäntä naulataan, joka ylsi Radio Suomen kymmenen soitetuimman joukkoon vuonna 2007, mutta vahvasti elämään ovat jääneet myös Jukan lappilaisartisteille tekemistä lauluista muun muassa lähes miljoona YouTube-kuuntelua saanut Sami Keskitalon Piilotan sinut sydämeeni, Taikakuun Kuuntelen ja Souvareiden Amore mio ja Ei oo synti eikä häppee syntyy Lappiin.
Jukka kertoo, että Särkyneet-laulu syntyi yhteistyössä hänen serkkunsa Erkki Koiviston kanssa. Nuoren miehen tie on vienyt Sodankylän ja Ylitornion kautta Helsinkiin.Itse muistan hänet vuosikymmenen takaa merilappilaisyhtyeistä Groovin`High Allstars ja Molliori.
-Teemme Erkin kanssa biisejä paljon yhdessä. Se on yhteinen prosessi, jossa kumpikin ruokkii toista ja on aktiivinen ideantarjoaja. Viikonlopun mittaiset ”biisileirit” toimivat meillä ja lauluja syntyy. Särkyneeseen sävellys, sanoitus ja sovitus syntyi tiimityönä. Minulla oli kertosäkeen melodia-aihio päässä jonkin aikaa, sekä tekstiaihio ja kertosäkeen teema. Esittelin ideat Erkille, ja koska ne olivat hänestäkin toimivia, aloimme työstää hommaa edelleen. Tekstiin haluttiin tuoda positiivista viestiä ja kuinka vastoinkäymisten kohdatessa toisen tuki on tärkeää ja kuinka vastoinkäymiset voivat lujittaa suhdetta.
Yhteys laulaja Benjamin Enrothiin Jukalla syntyi kymmenisen vuotta sitten, kun hän sävelsi Benjaminille Kiiltokuvaa-laulun, mutta yhteinen sävel löytyi toden teolla vasta pari vuotta sitten.
-Olimme tehneet Erkin kanssa laulun nimeltä En oo. Tarjottiin sitä Benkulle ja hän koki sen heti omakseen. Samalla hän esitti toiveen että tekisimme sen valmiiksi asti, eli koko tuotannon. Näin tehtiin ja biisi sai aikaan positiivista pörinää ja somevilinää Benkun ympärille ja niinpä mies on pidetty mielessä. Toukokuun lopussa sitten Benkku kävi laulamassa Erkin ”pajalla” ja hän halusi, että myös Särkyneet – laulun teemme alusta loppuun ja hyvältä näyttää, lauluntekijä Jukka Karppinen sanoo tyytyväisenä.
Kolme vuosikymmentä sitten hallitsevana tangokuningattarena oli Arja Sipola. – Tangon tulkki, joka kosketti syvemmältä kuin kukaan muu ja sai niin yleisön kuin tuomaristonkin polvilleen ja antamaan täydet kympit.
Kannen kuvasi Kari ”Tykylevits” Tykkyläinen
Nyt Arja yllättää esityksellään yhdestä hienoimmista suomalaisista rakkauslauluista Sinun omasi. Taustalle hän on saanut taitavan Men In Black-yhtyeen, joka on tullut tutuksi muun muassa Jari Sillanpään ja Pentti Hietasen luottobändinä.
Viikko sitten Sinun omasi sai ensimmäisen radiosoittonsa. Yle Radio Suomen Kemin toimituksen Jarin ja Katin ensikommentit olivat: ” Hieno, koskettava versio…” & ” Kuulosti hyvältä, matala, mutta ihanasti soiva ääni…”
”Suukon hellän painan poskelles` ja syliin suljen sinut näin. On hyvä olla kanssas` lähekkäin …”
Näin laulaa Arja ja lähettää Amorin nuolia alkavaan kesään. Pitkään hän kieltäytyi levyttämästä laulua, koska 1960-luvun iskelmäsuosikki Tamara Lund omisti kappaleen menetetylle rakastetulleen Rami Sarmastolle, joka kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa ja parin suunniteltu hääpäivä muuttui hautajaispäiväksi.
-Tamaran laulu oli niin henkilökohtainen, täynnä tuskaa ja kansan rakastama, että turha siihen oli koskea, Sipola vastasi pitkään.
Ajat kuitenkin muuttuvat ja television Vain elämää- ja SuomiLove-ohjelmien myötä kansan rakastamien ikivihreiden päivittämisestä on tullut arkipäivää.
Nyt aika oli kypsä ja Arja suostui levytykseen, kun kuuli vielä, että sovitus on erilainen kun alkuperäisessä.
14.6.2018
Vuosikymmenten kuluessa Arja Sipola on valloittanut yleisönsä monilla rakkauslauluilla viimeisimpinä niistä Taas lasken tiilten päätja Rakkauden kaipuu, mutta nyt ison iskelmätaustan sijaan, Sinun omasi-kappaleessa liikutaan enemmän syvissä sinisissä bluesvesissä ja annetaan Arjan tunnistettavan, persoonallisen äänen soida. Hän tuo laulun tähän päivään viisimiehisen Men In Blackin kanssa, jonka soittajien aistikasta, maltilla maustavaa soittoa on myös ilo kuunnella.
Arjan väkevässä tulkinnassa on suomalainen, viipyilevä kosketus, mutta sama tunnelma kuin vaikkapa Gary Mooren Still got the bluesissa. Laulu sopii yhtä hyvin kesälavoille, häihin kuin festivaaleillekin.
Kaikkiaan Arja on julkaissut urallaan 14 singleä. Sinun omasi olkoon yöttömän yön hidas, vuoden 2018 kesäbiisi, joka kietoo parit yhteen. Tämän aikana kun pyydät, pääset taatusti saatille!
ARJA SIPOLA & MEN IN BLACK: Sinun omasi (Väylän Pyörre Records)
Arja ensimmäisellä studiokäynnillä Greatsoundsissa
Sanat: Tamara Lund/Sävellys: Rami Sarmasto
Äänitys, miksaus & masterointi: Kimmo Klemettinen/ Greatsounds
MIB-muusikot: Jani-Petteri Hägg (kitara & saksofoni), Kari Hautalampi (koskettimet),
Pasi Hautalampi (rummut), Juhani Hägg (basso) & Kimmo Klemettinen (taustalaulut)
Tuottaja: VPR
Jani-Petteri sovitti ja soitti kitaraa ja fonia levyllä
Iskelmän grand old lady Annikki Tähti nukkui pois 87-vuotiaana 19. kesäkuuta.
Viimeiset esiintymisensä pohjoisessa hän teki vuonna 2006, jolloin hän halusi laulaa ikäisilleen, jotka hänestä tähden tekivät.
Annikki Tähti & Poutahaukat
Uuden sukupolven tietoon Annikki Tähti tuli, kun hän näytteli ja lauloi Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä (2002). Siinä hän esitti Pelastusarmeijan johtajaa ja lauloi laulut Pieni sydän ja Muistatko Monrepos`n Potahaukkojen säestyksellä. Sen jälkimainingeissa syntyi uusi levy 50 Vuotta Tähtenä Suomessa ja menestyksekäs kiertue.
Minulla oli kunnia haastatella häntä Ylläs Soikoon- tapahtuman yhteydessä 1998. Silloin hän tarinoi muun muassa, että kun laulusta Muistatko Monrepos`n tuli jättimenestys 1955, Repe Helismaa nappasi hänet heti parin viikon turneelle pohjoiseen.
– Kierrettiin Repen kanssa Sodankylää ja Kolaria myöten. Painettiin kinosten keskellä Repen vaneri-IFAlla. Muuta en nähnyt kuin pimeää ja männyn latvoja, mutta aina kuitenkin päästiin perille.
Annikki paljasti myös, että Rovaniemellä hän kokeili ensi kertaa, miten yleisö ottaa vastaan Balladin Olavinlinnasta ja lappilaisten taputukset vakuuttivat hänet, että oikealla tiellä ollaan.
Monessa suhteessa Annikki oli uranuurtaja. Naisena hän oli ensimmäinen, joka valitsi iskelmäuran. Hän oli myös ensimmäinen suomalainen, joka sai kultalevyn laulustaan Muistatko Monrepos`n. Se on edelleen yksi kaikkien aikojen myydyimmistä sinkuista.
Tarja Närhin juontamassa YLE Radio Suomen Iskelmäradiossa 2.7. klo 9: n jälkeen muistellaan Annikki Tähteä. Kuunnelkaa!
– Onneksi Scandian pomo Harri Orvomaa taisteli sen mulle. Sehän pölyttyi vuosia Topi Kärjen pöytälaatikossa. Hän luuli, etteivät Karjala-aiheiset laulut enää pure. Topi myönsikin myöhemmin tehneensä arviointivirheen..
1950-luvulla Annikki olikin levy-yhtiölleen oikea kultakaivos. Hittihän myös Balladi Olavinlinnasta tuli, samoin kuin Kuningaskobrasta, sillä molemmat myivät kultaa.
– Ensimmäinen kultalevy annettiin minulle suorassa tv-lähetyksessä Tuplassa ja kuitissa. Tosin se ojennettiin vähän niin kuin tiskin alta, eikä sitä lehdissä hehkutettu. Kuningaskobrasta kultalevyn toi taas postilähetti ruskeassa paketissa, mutta kaksi viimeisintä vastaanotin Lauantain Toivotut-kokoelmista arvokkaasti Finlandia-talossa.
Annikki totuttiin tuntemaan tunteellisten iskelmien tulkkina, mutta hän muisteli, että hän halusi kokeilla myös kolikon toista puolta.
– Rupesin protestoimaan, kun Scandiassa kaikki kevyet laulut annettiin Brita Koivuselle. Levytin humoristisen tangon Augustin, mutta eihän se toiminut. Sen jälkeen sanoin kiitos riitti tätä sorttia ja palasin ruotuun.
Omista tulkinnoistaan Tähti nosti ehdottomiksi suosikeikseen Muistatko Monrepos`n ja Mustalaisen.
– Myös Stenka rasin, Valkoakaasiat ja Baikalin kulkuri ovat mieleen. Olen vähän romantikko, ja pitkälinjaiset melodiset kappaleet ovat lähellä sydäntä, hän sanoi.
Niin kuin Annikki Tähti itsekin, myös hänen laulajasuosikitkin, voidaan panna tittelin Suuret tulkitsijat-alle. Billie Holidayn ja Edith Piafin laulusta hän sanoi löytäneensä aina jotain uutta. Rautarouva Tina Turnerin energisyydestä hän piti ja Frank Sinatrasta.
– Frankie-boy osasi tekstata tekstin. Lauseisiin tuli aina merkitys, ja hän painotti laulussa aina oikeita asioita.
Haastattelussani vuonna 1998 Tähti oli myös huolissaan iskelmän tilasta.
– Kielellisesti nykyiskelmä on köyhää. Sanat ovat pelkkää toistoa. Poikkeus on Juice, jolla on sana hallussaan, ja miksei J.Karjalainen, joka käyttää suorasanaista tekstiä, mutta kuitenkin siinä on stoori sisällä.
Kun kysyin, milloin elämänkerta tulee, hän vastasi: ” Ei koskaan!” Toivottavasti perui myöhemmin sanansa, sillä henkilökohtaisesti olisin voinut kuunnella hänen tarinointiaan Äkäslompolon Riemuliiterissä vaikka kuinka pitkään.
Suomalaisen iskelmämusiikin historiassa Lapilla oli suuri merkitys, paljon huomattavampi, kuin mitä esimerkiksi nykypolven tekemä Iskelmä-Suomi sarja antaa ymmärtää ja sen tajusin häntä kuunnellessa.
Lepää rauhassa ja kiitokset lauluista, Annikki Tähti!
Arto Junttila
Jukka kertoo, että Särkyneet-laulu syntyi yhteistyössä hänen serkkunsa Erkki Koiviston kanssa. Nuoren miehen tie on vienyt Sodankylän ja Ylitornion kautta Helsinkiin.Itse muistan hänet vuosikymmenen takaa merilappilaisyhtyeistä Groovin`High Allstars ja Molliori.
